Kuinka moni teistä..

On sairastettu lähinnä, fyysisiä oireita. On ollut sekalaisia kipuiluja siellä täällä. Tutkittu kaikilla hienoilla nykyajan menetelmillä tietokonetomografiaa myöten. Mitään (vakavaa) ei ole onneksi löytynyt.
Selvä merkki siitä, että oireet ovat psykosomaattisia ja narsistin kiusaamisen aiheuttamia.
Samassa rytäkässä on myös puhjennut psoriasis, verenpaine kohonnut ja hiuksia lähtenyt - onneksi ei enää.
Ruoansulatuongelmia ollut ja erilaisia pelkotiloja. Paniikkihäiriöitäkin jossain vaiheessa, unihäiriöistä puhumattakaan. Lääkitystä en halunnut ottaa, sivuvaikutukset olivat niin hurjan oloisia.
Kävin kyllä psykoterapiassa purkamassa paineitani.

Että kaikkea tällaista saa narsisti aikaan lähiomaisissaan.
Katso sivut www.narsistientuhrientuki.info.
Sieltä saat hyvää vertaistietoa ja faktoja narsistin käyttäytymisestä.

Tsemppiä sinulle. Kyllä näistä asioista ajan kanssa selviää.

Pahemmilta sairauksilta olen välttynyt, sillä elämänasenteeni on nähtävästi se voima ja energia, joka ajaa minua eteenpäin. Muistoihin ei ole paluuta. Läheiseni ovat olleet koko ajan tietoisia tilanteestani ja ovat olleet tukenani. Arjessani koen välillä välähdyksenomaisia surumielisiä hetkiä koetusta, eletystä, taakse jääneestä elämästäni. Kävin yhden kerran vertaistukiryhmässä ja sain sieltä varmuuden, etten ollut kuvitellut asioita pienessä päässäni. Siellä oli muitakin kaltaisiani miestensä uhreiksi joutuneita kotiäitejä, vaimoja. Tyypillisten narskujen tuntomerkit sopivat minunkin exään.

Kyllä se aikansa ottaa ennenkuin toipuu, toivon todella ihmisten tiedostavan kuinka paljon narsisteja ja mielentervysihmisiä on nykypäivänä liikenteessä ja sellaisia jotka käyttävät toisia edistääkseen omaa hyväänsä. Minulla kaikki nykyään ok, välillä vaan pohdituttaa nämä asiat. Hyvää jatkoa kaikille ja tsemppiä eteenpäin elämässä!

On tosi tärkeetä, että pääsette pahoista kokemuksistanne eroon ja saatte oman elämänne takaisin mallilleen.

Kuitenkin musta olisi tärkeää, ettei täällä pelotella ihmisiä narsisteista ja muista. Sillä helposti voi myös normaalit tarpeet mennä sekaisin sairauden kanssa. Normaaleja tarpeita on luonnollista toivoa ja haluta. Tunne-elämän tarpeita ovat vaikka sellainen seikka, että joku ymmärtää, on empaattinen, lohduttaa, halaa, auttaa ja tukee. Tämä siis on ihan normaalia elämää, ja tähän kaikkien pitäisi olla oikeutettuja. Ettei liian helposti leimata ihmisiä mielenvikaisiksi hyväksikäyttäjiksi, kun kyse onkin vaan ihan normaalista tarpeesta, joka ei jostain syystä täyty, tai jota koittaa ilmaista, mutta toinen voi pelästyä, kun luulee, että siinä nyt on joku narsisti.