Tuossapa otteita Voima-lehdessä olleesta jutusta, jonka kirjoittajana on Teppo Eskelinen:
****Miksi yritykset lakkauttavat kannattavia tuotantoyksiköitä?
Vastaus on tietysti se, että yrityksille riittää vain mahdollisimman suuri voitto. Yritystoiminta perustuu voiton maksimointiin, ei optimointiin.
Globalisaatioon kuuluu yritysten kyky liikuttaa toimintojaan vaivattomasti paikasta toiseen, mahdollisuus maksaa pieniä palkkoja ja olla piittaamatta ympäristönormeista.
Yritykset katsovat olevansa oikeutettuja saamaan joko suoria tai välillisiä subventioita valtioilta. Voitot siirtyvät tietysti yksityisille omistajille.
Suomessa piilotukia pumpataan erityisesti teknologian tutkimuksen kautta. Yhdysvalloissa vastaavanlaista julkisten panosten hyötyjen yksityistämistä harrastaa erityisesti lääketeollisuus.
Kehitysmaissa ollaan paljon pidemmällä. Intian yhteydessä on yleisesti puhuttu yrityksistä 'tukiaisnarkkareina'. Yritykset tottuvat siihen, että ne voivat odottaa jos jonkinlaisia bonuksia julkiselta sektorilta.
Kehitysmaat eivät kauaa kestä älytöntä yhtälöä, jossa julkinen sektori tukee yrityksiä enemmän kuin saa niiltä verotuloja. Jonkin aikaa tällaista kuplaa voidaan tietysti pitää yllä.
Tilanteesta voi ja pitää huolestua sosiaalisesta näkökulmasta, mutta siitä voi huolestua myös markkinatalouden näkökulmasta. Minkälainen järjestelmä voi olla tuloksena, jos yritysten voitot tulevat riippuvaisiksi julkisen rahan kierrättämisestä niille?***
Suomessa ihan omanlaisensa tukimuoto, jota ei missään tilastoissa taideta esittää, on ilmaistyöntekijöiden tarjoaminen yrityksille. Siinähän yritys saa ilmaisen työntekijän - monesti alansa ammattilaisen - ja vielä tuet päälle. Siis tyyliin 'hölmöläisen peitonjatko'. Kärsijöinä ovat työttömät.
Mukaillakseni ym. lehden sivulla olevaa lausetta: Markkinatalous kulkee kohti kaoottista loppuvaihettaan, joka ei taida olla enää kovin kaukaisessa tulevaisuudessa.
Edelleen ym. lehdestä saatua tietoa:
Globaali köyhyys kasvaa, vaikka tämänhetkiset tilastot ovat näyttäneet toista. Vaan tulossa on muutos, sillä Maailmanpankki on ottanut käyttöön uuden menetelmän globaalin köyhyyden mittaamiseksi. Kun tähän asti sitä on mitattu tulotasolla, uutena mittarina tullaan käyttämään ostovoimaa.
Jos Suomessakin siirryttäisiin tulotasovertailusta ostovoimavertailuun, niin väestön köyhyystulokset voisivat alkaa näyttää pahalta.
****Miksi yritykset lakkauttavat kannattavia tuotantoyksiköitä?
Vastaus on tietysti se, että yrityksille riittää vain mahdollisimman suuri voitto. Yritystoiminta perustuu voiton maksimointiin, ei optimointiin.
Globalisaatioon kuuluu yritysten kyky liikuttaa toimintojaan vaivattomasti paikasta toiseen, mahdollisuus maksaa pieniä palkkoja ja olla piittaamatta ympäristönormeista.
Yritykset katsovat olevansa oikeutettuja saamaan joko suoria tai välillisiä subventioita valtioilta. Voitot siirtyvät tietysti yksityisille omistajille.
Suomessa piilotukia pumpataan erityisesti teknologian tutkimuksen kautta. Yhdysvalloissa vastaavanlaista julkisten panosten hyötyjen yksityistämistä harrastaa erityisesti lääketeollisuus.
Kehitysmaissa ollaan paljon pidemmällä. Intian yhteydessä on yleisesti puhuttu yrityksistä 'tukiaisnarkkareina'. Yritykset tottuvat siihen, että ne voivat odottaa jos jonkinlaisia bonuksia julkiselta sektorilta.
Kehitysmaat eivät kauaa kestä älytöntä yhtälöä, jossa julkinen sektori tukee yrityksiä enemmän kuin saa niiltä verotuloja. Jonkin aikaa tällaista kuplaa voidaan tietysti pitää yllä.
Tilanteesta voi ja pitää huolestua sosiaalisesta näkökulmasta, mutta siitä voi huolestua myös markkinatalouden näkökulmasta. Minkälainen järjestelmä voi olla tuloksena, jos yritysten voitot tulevat riippuvaisiksi julkisen rahan kierrättämisestä niille?***
Suomessa ihan omanlaisensa tukimuoto, jota ei missään tilastoissa taideta esittää, on ilmaistyöntekijöiden tarjoaminen yrityksille. Siinähän yritys saa ilmaisen työntekijän - monesti alansa ammattilaisen - ja vielä tuet päälle. Siis tyyliin 'hölmöläisen peitonjatko'. Kärsijöinä ovat työttömät.
Mukaillakseni ym. lehden sivulla olevaa lausetta: Markkinatalous kulkee kohti kaoottista loppuvaihettaan, joka ei taida olla enää kovin kaukaisessa tulevaisuudessa.
Edelleen ym. lehdestä saatua tietoa:
Globaali köyhyys kasvaa, vaikka tämänhetkiset tilastot ovat näyttäneet toista. Vaan tulossa on muutos, sillä Maailmanpankki on ottanut käyttöön uuden menetelmän globaalin köyhyyden mittaamiseksi. Kun tähän asti sitä on mitattu tulotasolla, uutena mittarina tullaan käyttämään ostovoimaa.
Jos Suomessakin siirryttäisiin tulotasovertailusta ostovoimavertailuun, niin väestön köyhyystulokset voisivat alkaa näyttää pahalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"... yrityksille riittää vain mahdollisimman suuri voitto. Yritystoiminta perustuu voiton maksimointiin, ei optimointiin."
Kaikkihan sen tietävä, että porvareilla on ainainen rahapula vaikka heillä olisi rahaa kuinka paljon tahansa. Tuskin vaikka yhdellä porvarilla olisi kaikki maailman rahan, hän ei valittaisi rahapulaa, jota pitää parantaa ottamalla työläiseltä pois kaikki.
Näinhän on, kun ahneus on ainut johtotähti.