Kirjaanpa tähän vähän laihdutukseen liittyviä havaintoja. Olen laihduttanut 30 kiloa (mies, 120-90kg).
1. Proteiinien määrä
Sillä ei ole mitään väliä. Pienet annokset tavallista ruokaa riittävät hyvin. Ei kannata miettiä, tuleeko proteiinia kuinka monta grammaa päivässä - ei merkitystä. Itse katsoin alkuun protskuja ja menetin sekä rahaa että aikaa. Sitten lopetin. Nyt, 30 kiloa hoikempana, kävin salilla ja kappas, ihan samoilla painoilla meni treeni.
2. Ei tarvitse tuntea näläntunnetta
Kyllä tarvitsee välillä. Jos nälkä tulee klo 16, syö klo 18. Kroppaa pitää vähän kurittaa, samoin kuin omaa psyykettäkin. Ruokaa syödessä annokset suhteellisen pieninä, hyvä ohje on lopettaa kun ruoka alkaa maistua todella hyvältä. Joskus on hyvä tuntea jopa pientä nälkää nukkumaan mennessä, 1 dl rasvatonta jugurttia rauhoittaa mahaa ja hieman lieventää nälkää silloin.
3. Liikunta
Liikkuen joka paikkaa. Kun alkaa sattua, opettele hyväksymään kipu ja tiedosta sen olevan väliaikaista - "nyt vituttaa, ensi kesänä naurattaa".
4. Lepopäivät
Joko lauantai tai sunnuntai voi olla lepopäivä. Silloin voi syödä hieman enemmän, max. 500kcal yli peruskulutuksen. Seuraavana aamuna "kurinpalautus".
5. Asenne
Itkulla ja lössöilyllä ei saada mitään aikaan. Nälkään ei kuole, se sitkistää kroppaa ja henkistä kanttia - ei tarkoita kuitenkaan anorektista toimintaa. Mikään ei tule helpolla, mutta tulokset ovat palkitsevia. Pieni itseinho on aina paikallaan - positiivisessa mielessä.
Siinä ohjeita. 30 kiloa lähtenyt ja ajattelin napata vielä 5 kiloa. Tiedän ettei tuo sovi kaikille, mutta itselleni sopi, eikä mitään haittavaikutuksia tullut.
1. Proteiinien määrä
Sillä ei ole mitään väliä. Pienet annokset tavallista ruokaa riittävät hyvin. Ei kannata miettiä, tuleeko proteiinia kuinka monta grammaa päivässä - ei merkitystä. Itse katsoin alkuun protskuja ja menetin sekä rahaa että aikaa. Sitten lopetin. Nyt, 30 kiloa hoikempana, kävin salilla ja kappas, ihan samoilla painoilla meni treeni.
2. Ei tarvitse tuntea näläntunnetta
Kyllä tarvitsee välillä. Jos nälkä tulee klo 16, syö klo 18. Kroppaa pitää vähän kurittaa, samoin kuin omaa psyykettäkin. Ruokaa syödessä annokset suhteellisen pieninä, hyvä ohje on lopettaa kun ruoka alkaa maistua todella hyvältä. Joskus on hyvä tuntea jopa pientä nälkää nukkumaan mennessä, 1 dl rasvatonta jugurttia rauhoittaa mahaa ja hieman lieventää nälkää silloin.
3. Liikunta
Liikkuen joka paikkaa. Kun alkaa sattua, opettele hyväksymään kipu ja tiedosta sen olevan väliaikaista - "nyt vituttaa, ensi kesänä naurattaa".
4. Lepopäivät
Joko lauantai tai sunnuntai voi olla lepopäivä. Silloin voi syödä hieman enemmän, max. 500kcal yli peruskulutuksen. Seuraavana aamuna "kurinpalautus".
5. Asenne
Itkulla ja lössöilyllä ei saada mitään aikaan. Nälkään ei kuole, se sitkistää kroppaa ja henkistä kanttia - ei tarkoita kuitenkaan anorektista toimintaa. Mikään ei tule helpolla, mutta tulokset ovat palkitsevia. Pieni itseinho on aina paikallaan - positiivisessa mielessä.
Siinä ohjeita. 30 kiloa lähtenyt ja ajattelin napata vielä 5 kiloa. Tiedän ettei tuo sovi kaikille, mutta itselleni sopi, eikä mitään haittavaikutuksia tullut.
Vastaukset 40
Vanhimmat
mutta. 30 kiloa kun pudottaa...niin mitä se peili kertoo mahan seudulta?
Siellä sitä rasvaa on...
ps, samaan sortunut ja nyt kroppaa muokattava, ettei ole laiha läski.
mutta terveydellisesti ja elämän iloa tuomaan tuosta on hyötyä...
...mahan seutu ei ole minulle ollut koskaan ongelma, läski on kerääntynyt tasaisesti kroppaan. Tokihan läskiä edelleen on, mutta paikat ei ole turpeana kuten ennen.
Olen kaikipuolin tyytyväinen ja kun nappaan painoa alas lisää, olen vielä tyytyväisempi.
Tulipa mieleen sellainen asia, että monissa kaukoidän budhalaisluostareissa munkit syövät vain yhden ison aterian päivässä - ja sekin on lähikylistä kerjäämällä hankittu riisi/kasvis-ateria!
Aamulla ehkä he syövät hyvin pienen riisiannoksen, jotta jaksavat nousta uuteen päivään.
Ihmisen todellakin pitää välillä "kurittaa kroppaa ja psyykettäkin"!
Ongelma Suomessa onkin se, että hyvin monet laihtumista yrittävät eivät omaa lainkaan itsekuria vaan jo ruokakaupassa itsekuri pettää ja ostoskärryyn lastataan kaikenlaisia herkkuja.
En oikein ymmärrä sitä mentaliteettia, varsinkin kun laihdutetaan, että nälän tunne on vihollinen. Päinvastoin, se kertoo että mennään oikeaan suuntaan. Hallittu näläntunne on parempi kuin hallitsematon laihdutus välipaloineen ja nälkäpelkoineen.
Tuollaisen tiukan "kuurin" aikana saa jonkinlaista nautintoa itsensä kurittamisesta. Itse koin sen eräänlaisena "hyvityksenä" aikaisemmalle mässäilylleni. Kun oheen lisää vielä liikuntaa (toki terveissä rajoissa), "puhdistuminen" on antoisaa.
Ihminen on sitkeä otus ja kestää paljon. Nykyään asiat halutaan suorittaa helposti ja kivuttomasti, ja laihdutuksessa se merkitsee myös humpuukifirmojen ja muiden etuja.
Ennen vanhaan ukot vetivät pöllimetsässä helvetimnoista savottaa ja söivät muutaman eväsleivän työvuoron aikana. Ukot laihtuivat ja sitkistyivät. Elintasosairauksia ei ollut ja kunto oli kova. Jos nämä miehet hoitivat hommansa tuolla tavalla, mitä muutaman kuukauden "kuritus" on? Ei mitään.
oli sydän ja verisuonitaudit. Keuhkoahtauma, jota ei vielä tunnistettu. Keski-ikä - 10 nykyiseen. Nykyään toiset ongelmat dm 2 yms
...lihavuutta ei juuri esiintynyt.
asti.
Joo o sainpahan taas hyvät naurut...
Ite olen "kurittanut" kroppaani teini-iästä asti ja tulos on tämä.176cm ja 95kg,että se siitä kurittamisesta.
Syön vain ja ainoastaan 1 kerran päivässä 1 lautasellisen kotiruokaa.Mitään muuta en siis syö.Viikonloppuna vedän suklaalevyn tai patukan tuohon lisäksi ja that's it.
AINA menen nukkumaan nälissäni ja AINA myös heräännälissäni ja siihen olen tottunut.
SILTI olen läski,joten ei noi sun ohjeet ihan kaikilla toimi.
Sun aineenvaihdunta toimii siis todella huonosti. Kannattais varmaan jakaa syömistä koko päivälle. Taitaa se sun yks ateriakin olla aika hiton iso ja epäterveellinen jos oot noin painava. Siitä suklaalevystäkin tulee yli 1000 kaloria sen normi annoksen päälle, että tolla tahdilla lihot kilon kuussa koko ajan lisää. Liikuntakin on vissiin aika nollissa, koska jos syö yhden aterian päivässä kuitupitoista ja vähärasvaista monipuolista ruokaa ja juo vettä pitäisi laihtumisen olla väistämätöntä. Sitä on aika turha kiistää.
Kannattais varmaan muuttaa tapojaan, ellet sitten ole täysin tyytyväinen itseesi.
"Syön vain ja ainoastaan 1 kerran päivässä 1 lautasellisen kotiruokaa.Mitään muuta en siis syö.Viikonloppuna vedän suklaalevyn tai patukan tuohon lisäksi ja that's it.
AINA menen nukkumaan nälissäni ja AINA myös heräännälissäni ja siihen olen tottunut.
SILTI olen läski,joten ei noi sun ohjeet ihan kaikilla toimi."
No sinä läski kun et liiku paskaakaan ja syöt ateriaksi kuidutonta paskaa, et normaalia kotiruokaa. Turha valittaa jos muilla toimii.
Raahaa se perseesi ylös ja ala kävelemään 6-8 kilometriä päivittäin. Vaihda ne pullat tavalliseen ruokaan ja juo vettä. Laihdut varmasti ellet ole mutantti.
Ihan tavallista kotiruokaa syön:esim makaroonilaatikkoa,lohta ja perunaa,riisiä ja kanaa jne ja lautanenkin on ihan normi kokonen,joten en todellakaan ahda mitään suuria määriä kitusiini.
Ulkoiltua tulee koiran kanssa 5km päivässä vähintään ja siihen päälle viellä työmatkat kävellen ja itse työ(lähihoitaja),että enpä ole mikään laiska sohvaperunakaan.
Vettä tosin juon aika vähän ja pullaa taas en syö ollenkaan.
Tästä huolimatta olen läski,joten minkäs teet.
Se siitä ap ojeesta kun ei toimi niin ei toimi.
...jos tuo pitää paikkansa.
löytäneet mitään vikaa.
Ihan oikeasti ymmärrän turhautuneisuutesi, mutta voisin OMASTA kokemuksestani sanoa että mulla ainakin itsepetos onnistui aikas hyvin... arvioin syömäni ruokamäärät ihan ala-kanttiin ja ihmettelin kun syön terveellistä, tavallista ruokaa ja paino vaan keikkuu lievästi yläpainoisena.
Ostin keittiövaa'an ja aloin punnitsemaan syömäni annokset, voin kertoa että OLI JÄRKYTYS miten paljon OIKEESTI söin!!!
Tavallinen kotiruokakin lihottaa jos syö liikaa! esim. se makaroonilaatikko, minkäkokoinen keko on 100g sitä?? osaatko arvioida??? minä en osannut...
Niinpä, itsepetos on vihoviimeistä laihdutuksessa.
Peili ei kerro totuutta, sillä ihminen näkee mitä haluaa. Vaaka kertoo senkin edestä.
Sama ruokien kanssa. Saatat kuvitella syöväsi sopivasti ja sitten et laihdukaan. Pieni nälkä kertoo missä mennään.
Ei muuta kuin annoksia pienentämään. Syö 70 prosenttia nykyisestä alkuun ja katso mitä tapahtuu.
Ehkä syöt liian vähän - tai ainakin liian harvoin. Jos kroppa saa ravintoa ainoastaan kerran päivässä, se rupeaa varastoimaan energiaa. Syö usemman kerran päivässä, niin saat ruoansulatuksen käyntiin. Luulisi olon muutenkin paranevan. Ja tulee varmaan syötyä monipuolisemmin. Yhdellä aterialla et taatusti saa kaikkia tarvitsemisiasi vitamiineja ja hivenaneita.
olen ammatti laihduttaja .nälän tunne poistuu sokeri paloja nautimalla .epätoivoisuuteen vetää välillä laihtuttaminen .yritetään kuitenki .
Olen kanssasi samaa mieltä,mahtavaa luettavaa! itse olen normaalipainoinen mutta kesäksi meinaan kiduttaa kropastani 5kg. Se on vaikeaa koska peruskulutus on pientä ja olen vain 155cm, mutta kyllä onnistuu! nytkin otin purkan suuhun ja menin jääkylmään suihkuun.Siinä meni ruokahalut ;) sitä paitsi mahan kurina on kaunista kuunneltavaa :D
Olipa hauska juttu,mutta en allekirjoita kaikkia väittämiäsi
"1. Proteiinien määrä
Sillä ei ole mitään väliä."
Proteiini pitää paremmin nälkää poissa kuin hiilarit. Kokeile vaikka itse, syö yhdellä aterialla annos makaronilaatikkoa ja toisella aterialla 2 pihviä ja kasviksia. Kummallakohan pysyt kauemmin kylläisenä? Minä sanon, että jälkimmäisellä
"2. Ei tarvitse tuntea näläntunnetta-
Kyllä tarvitsee välillä."
Ei todellakaan tarvitse. Kun syö säännöllisin väliajoin ei edes tule nälkä. Itseään pitää kurittaa välillä... hah, sanon minä :)
"4. Lepopäivät
Joko lauantai tai sunnuntai voi olla lepopäivä. Silloin voi syödä hieman enemmän, max. 500kcal yli peruskulutuksen. Seuraavana aamuna "kurinpalautus"."
Sinä se olet kova poika kurittamaan itseäsi. Taita nauttia kurituksesta... ;) Ei, sanon minä taas. Lepopäivä täytyy pitää, mutta NIINÄKÄÄN päivänä ei syödä yli peruskulutuksen! En todellakaan ymmärrä miksi joku päivä pitää mättää aivan tolkuttomastai ja sitten seuraavana päivänä "kuritetaan "itseään" nälkäkuurilla. Kalorimäärä on parasta pitää suht saman koko laihdutuksen ajan. Myös lepopäivinä.
Asennetta laihdutukseen tosiaan tarvitaan. Mutta miksi tehdä laihdutuksesta itelleen kidutuskuuri, kun miellyttävämminkin sen voi hoitaa? Nim. 20kg laihtunut, nyt normaalipainoinen, enkä ole laihdutuksen aikan nälissäni ollut.
"Nim. 20kg laihtunut, nyt normaalipainoinen, enkä ole laihdutuksen aikan nälissäni ollut."
Missä ajassa tuo 20 kiloa on lähtenyt? Kahdessa vuodessa?
Vähän vajaassa vuodessa
...olen laihtunut, enkä minäkään nälkää ole nähnyt. Pitää vaan syödä sen verran lyhyin väliajoin, ettei ehdi tulla nälkä. Silti 4 kertaa päivässä syöminen riittää mulle. Proteiinia en syö mitenkään erityisen paljon. Kaloreita 1000 päivässä ja liikuntaa 300-500 kcal edestä päivässä. Bmi 29-->25 ja jatkuu edelleen.
En kyllä oikein ymmärrä tuota aloittajan tarvetta kurittaa itseään niin kauheasti. Kyllä tää menee nopeasti ilman pipon kiristelyäkin. Mulla on ainakin ihan tyytyväinen ja mukava olo koko ajan.
Sen kyllä ymmärrän, että laihtuminen pitää tuntea. Aamulla kun nousee, pitää olla leijuvan kevyt olo ja vatsa niin litteä, että kuopalle menee. Samoin pitää olla hieman viileä olo ja kylmät sormet, ei kuitenkaan palella. Tuollainen on mun laihtumisolotila, ei siis mitenkään ikävä, mutta tuntee koko ajan laihtuvansa. Jos laihiksella on joskus raskas, turvonnut ja kuuma olo, tuntuu heti, ettei laihdukaan.
"En todellakaan ymmärrä miksi joku päivä pitää mättää aivan tolkuttomastai ja sitten seuraavana päivänä "kuritetaan "itseään" nälkäkuurilla."
Eihän aloittaja mistään mässäilystä puhunut. 500 kcal ylimääräistä tulee nimittäin helposti, ei tarvitse "mässäillä". Periaatteessa olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä, että tuona lepopäivänäkin energiansaanti voisi olla se peruskulutus, ei sen yli.
"Periaatteessa olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä, että tuona lepopäivänäkin energiansaanti voisi olla se peruskulutus, ei sen yli."
Hmm... 500 kaloria 1/krt vko ei ole vaarallista. Nykii aineenvaihduntaa mukavasti jos se on hidastunut ja antaa pientä tankkausta samalla. Toisaalta, niin tekee normaalin peruskulutuksen mukainen "mässäilykin". Itselläni toimii tuo ensimmäinen. Makuasia.
No itse asiassa se riippuu toki henkilöstä itsestään. Joillekin tuo 500 kcal yhtenä päivänä viikossa voisi olla ok. Joillekin se tosiaan tekee hyvää aineenvaihdunnalle.
Pienikokoisena naisihmisenä, joka on laihduttanut yli 50 kiloa, olen tullut kutakuinkin samoihin johtopäätöksiin. Silloin harvoin kun olen uskaltanut asiasta laihispalstoilla avautua, olen saanut todella negatiivista palautetta - olen laihduttanut "väärin." Mutta katsokaas vain, minulla on nyt soma vartalo.
Olet saanut yli 50 kiloa pois!!!!!!!!!!!!
Upea, mahtava suoritus! Pokkaus ja syvä kumarrus sinulle!
Minulla ainakin heräsi valtava kiinnostus siihen, miten onnistuit tuossa ja missä ajassa? Minkä ikäinen olet, jos saa kysyä?
Mä olen yli 4-kymppinen ja mulla on takana 40 kiloa pudotusta, mutta nyt tökkii.
Tarttis apua! Osaatko jelpata? Mikä sua auttoi, oliko jumitusta ym?
"Silloin harvoin kun olen uskaltanut asiasta laihispalstoilla avautua, olen saanut todella negatiivista palautetta - olen laihduttanut "väärin." Mutta katsokaas vain, minulla on nyt soma vartalo."
En tajua miksi ihmiset alkavat raivoamaan, jos laihduttaa aloituksen kaltaisella tavalla/asenteella. Sen ymmärrän, että kaiken maailman luontaistuotefirmat pelkäävät liikevaihtonsa puolesta ja että lääkärit eivät uskalla/voi suositella vastaavaa dieettiä. Mutta sitä en ymmärrä, miksi ihan tavalliset ihmiset alkavat syyttelemään kuinka "väärin laihdutus on mennyt, kuinka "nopeasti kaikki tulee takaisin" ja kuinka "läskit roikkuu ja lihas sulaa".
Voisiko se johtua siitä, että valittajat eivät itse jaksa/kestä tiukkaa kuuria, joka vaatii paljon ja antaa vielä enemmän? Tiedän, että nälkä on inhottava olotila. Mutta tiedän myös sen, että se ei tapa ja ikuisesti nälkä ei paina.
Antakaa ihmisten siis laihduttaa kuten haluavat ja laihduttakaa itse kuten haluatte.
Terv. 22 kg 4kk:ssa - ja kaikki hyvin.
Olen 163 cm, ylin paino n. 115 kg (tai enemmän), nyt 59, tavoite 55 kg. Ikää 34 vuotta.
Minun menetelmäni on ollut yksinkertainen:
1) kalorien laskenta. Minulle tämä on matematiikkaa.
2) vihanneksia. Aina. Kaiken kanssa. Aamulla, välipalaksi, ruoaksi. Sen seuraksi tavallista ruokaa kevennetysti valmistettuna. Ulkona syötäessä ja kahviloissa valitsen aina pienimmän pahan, tavallisen pullan tai vaikka hedelmän, jos sellaisia on saatavilla.
3) hyötyliikunta. Kävellen sinne ja tänne. Isoäiti opetti: vie mennessä, tuo tullessa. Minä opin viemään ensin ja hakemaan uudella kertaa = kaksi pikku kävelyä. Nyt on niin helppo mennä, että olen elämäni ensi kertaa aloittamassa juoksuharrastuksen.
4) hetken nälkä ei ketään tapa. Parempi ottaa ruispala päällyksineen kun kotiin ehtii, kuin pasteija kiireen keskellä.
5) rahaa säästyy (todella paljon) ja sen voi laittaa vaikka vaatteisiin.Joita nyt saa kaupan alerekistäkin. Siis palkitse ja shoppaa, mutta älä ruokaa.
6) jos paino ei laske päivän parin kasviskeittodieetti tai nutrilett toimii aina. Painon lasku motivoi todella paljon, merkkaan painoni aamuisin ylös, oli se mikä vain.
7) juhla =/= syömingit. Nutrasin pääsiäisen perheateriaa lukuun ottamatta ja ihanaa oli silti.
8) kaikkeen tottuu, laihdutamisesta tulee rutiinia, terveistä elämäntavoista itsestään selvyyksiä. Elämä ei ole kuuri. Ei suklaa koskaan tehnyt minua oikeasti onelliseksi, nykyinen elämäntapa kyllä.
9) kaikkea voi syödä, mutta ei samana päivänä.Runsas ateria = ei jälkiruokaa, suklaakakkupala = ei iltapalaa. Jälleen avaimena kalorien laskenta.
10) repsahdus kestää yhden aterian. Sitten se on ohi. En kadu, mutta opettelen omia heikkouksiani.
11) Kannattaa analysoida mikä lihotti. Minulla se oli holtiton herkkujen nauttiminen, aina oli otettava kun oli tarjolla. Karkistakin voi vierottua.
Minulle ratkaisevaa oli oman laihdutustavan löytäminen. En muista koska oikeastaan aloitin, sillä ensimmäiset muutokset olivat hitaita, mutta 1.6.2007 painoin 92 kiloa. En tosiaankaan halunnut lähteä laihduttamaan millään puolen kilon viikkovauhdilla... Joten tajusin, että minulle oikea systeemi on nopeampi. Se pitää motivaation korkealla. Kunhan saavutan tavoitepainoni alan käyttää kalorilaskuria sen arvioimiseen mikä on kulutukseni, eli paljonko voin syödä lihomatta.
40 kiloa on toDella paljon pois, ajattele sitä voivuoren määrä. Upeaa. Kyllä ne viimeisetkin tippuu!!
Halata tekisi mieli! Se sinkkuäiti -tv-sarjan on about ainoa julkisuuden henkilö, joka on tunnustanut laihduttaneensa nopeasti. Ja paino on pysynyt pois 5 v. Kuten hän sanoi: ehtii sitä laihanakin opetella ns. syömään oikein (siis lihomatta).
varmaan moni VHH-hörhö kiristelee hampaitaan ja manailee itsekeseen harmista koska sinä (ja minä ja moni muu) olet laihtunut ilman VHH-oppeja!
Varsinkin tuolla VHH-foorumilla melskaavan kj.mattilan mielestä todellinen laihtuminen ja terveys ei ole mahdollista ilman, että jättää pois hiilarit ruokavaliosta lähes kokonaan! :)
Sen verran omasta, onnistuneesta laihdutuksestani, että nykyään syön kaikkea 1/3 vähemmän kuin ennen ja lisäksi pyrin korvaamaan osan riisistä, perunoista, pastasta ja leivästä mahdollisimman usein pakastevihanneksilla, tomaateilla, kurkulla, sipuleilla yms.
Ai niin, se meinasi unohtua, että pullat, limpsat, suklaat ja karkit olen jättänyt pois lähes kokonaan.
...tämä missi (Elina joku) laihdutti 25 kiloa kolmessa kuukaudessa. Helvetillinen vauhti - mutta mahdollinen. Hullu motivaatio ja rautainen tsemppi - siinä avaimet. Ja eiköhän se Janina Frostellkin laihduttanut vastaavat määrät lyhyessä ajassa - ja on upeassa kondiksessa.
Jos pää kestää niin antaa mennä vaan. Jos ylipainoa on 30-40 kiloa, niin moni ei varmasti halua olla kuurilla kahta vuotta. Kovilla ja vaativilla metodeilla tuloksiin päästään nopeammin. Ja kokemuksesta voin sanoa, että kun sen "vaihteen" saa päälle, homma alkaa toimia ja kovasta kuurista huolimatta henkinen kondis paranee läskien tiristessä. Ajatelkaa itseänne hoikkina... ja ajatelkaa hetkeä, kun se vaaka heilahtaa tavoitteeseen! Kaikki kärsimykset ovat silloin muistoja vain.
Sitten ei kun hallitsemaan painoa. Jos selvittää kovan kuurin kunnialla, on painon hallinta lasten leikkiä. Kerran viikossa puntarille niin pysytään mitoissa.
-Jos selvittää kovan kuurin kunnialla, on painon hallinta lasten leikkiä.-
Kuinkahan hyvin painon onnistuu pitämään kurissa jos laihdutus on ollut vain kuuri jonka jälkeen palataan entiseen? Kuinka hyvin kuurin aikana oppii oikeasta tavasta syödä? Mun mielestä laihdutuksessa on kysymys elämäntapojen muutoksesta ei mitään kuurista. En ymmärrä tätä kaikki minulle heti asennetta. Kuukaudessako te läskinne keräsitte kuin noin hätä on niistä eroon päästä?
"Kuinkahan hyvin painon onnistuu pitämään kurissa jos laihdutus on ollut vain kuuri jonka jälkeen palataan entiseen?"
Ihminen, joka on pystynyt laihduttamaan 30 kiloa, pystyy pitämään saavutetun painonsa. Jos pää pettää, on lihominen mahdollista. Mutta jos on tottunut kovaan kuuriin, tuntuu painonhallinta aika paljon helpommalta sen jälkeen. Ja jos lihomista tapahtuu, ei se ole mitenkään kovan dieetin vika, vaan ihmisen itsensä koska ei osaa pitää kuria.
Nuo lässytykset "elintavan muutoksista" ja kaikenmaailman "hiljaa hyvää tulee"-dieeteistä ovat masentavia. Elintapamuutokset ovat tottakai kaiken avain, mutta ne voidaan toteuttaa kovan dieetin jälkeen kun aletaan normalisoimaan syömisiä dieetin jälkeen. Ei monikaan henkilö, jolla on 50 kiloa ylipainoa, halua kuulla mistään 500 grammaa viikosta dieetistä, se on liian pitkä aika ja turhauttaa. Sen sijaan aggressiivinen dieetti, joka nappaa alkuun jopa 10 kiloa kuussa antaa motivaatiota kummasti enemmän. Kun tavoite saavutetaan dieetin jälkeen, aletaan katselemaan miten syödä terveellisesti.
Ei siis kannata uskoa noihin "lihot heti kun dieetti loppuu"-juttuihin. Et tietenkään liho, ellet syö kulutuksesi yli. Kun paino on tavoitteessa, laske peruskulutuksesi ja syö sen mukaan. Kas näin; paino pysyy samassa.
Itsekin olin aikoinaan laihdutus "sääntöjen" sun muiden uhri. "Syö 6 ateriaa päivässä, proteiineja se ja se määrä tai tulee LIHASKATO, jos liian kova dieetti LIHOT HETI KORKOJEN KERA". Aikani uskoin noihin puheisiin, enkä saanut tuloksia. Rahaa ja aikaa meni, kun kytättiin protskuja ja kaloreita. "Oikean" dieetin tapaan ei nälkää tarvinnut kärsiä - eikä kyllä juurikaan painonpudotustakaan. Sitten riitti, ajattelein että helvetti; ei ole aikaa eikä rahaa. Vanhat perinteiset menetelmät käyttöön jotka voi lukea alusta. Ja nyt 30 kiloa mennyt, ilman em. "sivuvaikutuksia".
Toiset tekee mitä tahtoo - ja saa mitä haluaa.
No sovitaan että tulet vaikkapa puolen vuoden päästä taas kertomaan tälle palstalle että kuinka on kesä kaljan ja lenkkimakkaran parissa sujunut. Ja missä mitoissa mennään ;)
Tulen kertomaan tilanteestani, sanotaan vaikka elo/syyskuun vaihteessa.
Tunnen nyt jo tyydytystä siitä, kuinka todistan sinun olevan väärässä. Sittenhän näitä tarkastuksia voidaan jatkaa aina puolen vuoden välein, sillä todennäköisesti vänkäät vastaan edelleen etkä voi hyväksyä toisten onnistumista ja painonhallintaa erilaisin metodein kuin itselläsi.
Ja jos olen lihonut, tulen kertomaan senkin kuin mies. Mutta en tule lihomaan ;)
nekin asiat voi yhdistää niin, ettei lihomista tapahdu! (kuten varmaan sinä tiedätkin, mutta moni muu ei)
Asia kertakaikkiaan on niin, että jos haluaa juoda vähänkään enempää keskiolutta, pitää saman päivänä ruuasta saatavien kalorien olla ihan minimitasolla. Jos saa keppanasta esim. 1000 kcal/päivä, ei samana päivänä syödyn ruuan kalorimäärä saa olla paljon 1000 suurempi. (riippuu tietysti myös siitä mitä fyysistä työtä tekee ko. päivänä)
Kasviksia pitää kuitenkin syödä paljon, jotta saa tarpeelliset kivennäiset ja vitamiinit.
Tässä jutussa on järkeä. Totuushan on, että laihtumiskeinoja ja nopeuksia on monia. Runsaasti ylipainoinen ei jaksa aloittaa ollenkaan noilla puolen kilon yms. laahustavilla viikkovauhdeilla. Tuloksen kestävyys on aina ennen kaikkea pysyvästä päättäväisyydestä kiinni. Jos on kova kuuri takana, oppii siinäkin automaattisesti vähemmälle ruoalle ja vatsa pienenee kunnolla. Kyllä Siperia opettaa.
...kesäisin mitenkään supermääriä. Toisin sanoen en tissuttele, vaan jos otan, otan kerralla isomman satsin. Seuraava päivä meneekin sitten vissyä juodessa ja pahaa oloa potiessa.
Ei mitään vaikutuksia painonhallintaan, tai no ehkä paino jopa tippuu nestehukasta hetkellisesti.
Mutta jos bisseä latkii joka ilta pullon tai pari ja vielä makkarat päälle, niin alkaahan se vatsassa näkyä. Yksinkertaisinta on vaan pidättäytyä siitä kaljasta ja jos mieli tekee, imeä sitä yhtenä päivänä viikossa samoin kuin makkaraakin.
mitään lisätä.
Upeata ja onnea!
Itse olen 50v. ja jenkkakahvat pitäisi poistaa.
Vaatteet kevenee niin läskit näkyy =(
Olen aloittanut kevennyksen ruokaremontilla ja pikkuhiljaa useimmilla lenkeillä koiran kanssa.