ootko koskaan ollu niin vittuuntunut ja epätoivoinen et ainut mukana oleva esine on kiväärin panos ja siihen sopiva ase on metrin päässä kaapissa
painuu
krcevu
4400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla on ollut jo vuosia pienyrittjän viimeinen kaveri, 6 mm nylonnaru, tuossa käden ulottuvilla. Jos olisi vain minusta kiinni, niin olisin jo käyttänyt, mutta en viitsi jättää sellaista perintöä lapsilleni.
joo, oon välillä miettiny että se olis saatanan raukkamainen teko lapsia kohtaan ja he oikeesti välittävät iskästä(näin oon käsittänyt) mutta se lopettais kaiken vitutuksen ja epätoivon. okei tiiän et on kaikenlaista ammattiapua mut kukaan ei oikeesti tiedä miltä musta tuntuu.
...hakea sitä ammattiapua. Ei varmasti kukaan tiedäkään, miltä susta tuntuu, omasta kokemuksesta tiedän. Mutta jolleki ammatti-ihmiselle puhuminen vois selkeyttää asioita ja hän vois tarjota siihen toisenlaistaki näkökulmaa ja ratkaisua.
Jaksamista!
itse tulin kans siihen tulokseen että menen ammattiauttajalle. Olen miettinyt tässä niin paljon itsemurhaa ja se tuntuu turhauttavilta ihmissuhteiden takia, monen paskan takia, siis tässä ei ole takana vain yksi pettymys!! tuntuu aivan perkeleen pahalta ja ettei enää jaksa. Oon urheilija ja musta on tulossa urheiluvalmentaja just paraaseen aikaan ja sanotaa että liikunta auttaa va ei se ainakaa mua oo auttanu, no on tietty aina vähäsen mutta ei ainakaa tällähetkellä. Ahistaa ajatella itsemurhaa kokoajan ja pelottaa millon teen sen.. Eräänä iltana olin vetänyt kunnon muistipois kännit ja aamulla heräsin ranteet auki ja emmä mitää muista että sellasta olisin tehny..onneksi olin näköjään ollut niin humalassa että haavat ei kovin syviä ollu.. va oli mukava menä siteet ranteissa urheilukouluun ja peitellä kokoajan että yli ilonen luokkakaveri onki epätoivonen masentunu!! Että tällasta....