Onko täällä kokemusta pienten sisarusten jakamisesta vanhempien eron myötää? En tiedä mikä tässä olisi hyvä ratkaisu, enkä haluaisi ratkaisun lähtevän vanhempien tarpeista (molemmat haluavat lapset, joista tyttö on äidin kulta ja poika isän). Kuitenkin kun kyse on 4 ja 6 vuotiaista, niin mietin, että onko jakautumisessa isän ja äidin kesken kyse enempi jostain omaan sukupuoleen samaistumisvaiheesta?
Millaisia ratkaisuja olette tehneet, jos olette päätyneet jakamaan sisarukset?
Meillä tyttö ja poika ovat ihan eri planeetalta. Leikkivät harvoin yhdessä, lähinnä tappelevat. Toki sitten tiukan paikan tullen pitävät toistensa puolia, mutta mitään parhaita ystäviä eivät ole.
Millaisia ratkaisuja olette tehneet, jos olette päätyneet jakamaan sisarukset?
Meillä tyttö ja poika ovat ihan eri planeetalta. Leikkivät harvoin yhdessä, lähinnä tappelevat. Toki sitten tiukan paikan tullen pitävät toistensa puolia, mutta mitään parhaita ystäviä eivät ole.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pitkän harkinnan jälkeen siihen, että 1.5 tyttäreni lähti minun mukaan ja poika 6 jäi isänsä luo. Lapset ovat viikonloppuisin yhdessä joko isällään tai minulla.
Erostamme on 3v. ja vaikka silloin alkuun kaikki tuntui oudolle niin täytyy kyllä sanoa, että tämä järjestely on meidän kaikkien kannalta onnistunut. Lapsemme voivat hyvin ja ovat tasapainoisia, niin ainakin asiantuntijat sanovat ja kyllä sen heistä näkeekin.
Minulla ei siis ole mitään miksi en suosittelisi tai ainakin vakavasti harkitsemaan tuota vaihtoehtoa.
että "pitkän harkinnan" jälkeen, koska nuorempi lapsista on puolitoista vuotta, kun ero tuli...siis ei tajua, yrititkö saada liittonne toimimaan lapsen avulla.
En tajua tuota eroamista. Taas on tietenkin aloitettu seurustelu alapäästä ja siinä on tulos ja sitten hamutaan hyvää ja kultaista isänkorviketta ja uutta miestä.
Mitä ihmettä luulet? Kuka mies haluaa sinun ja miehesi lapsiperheen, kun vapaita naisia on markkinoilla pilvin pimein. Ei tajua ei.
Taas on jollain oikeus kommentoida käsittämättömän loukkaavalla tavalla toisen ratkaisuja... Ulkopuolisen on aika vaikea tietää YHTÄÄN mitä tällaisten asioiden takana on. Joten ehkä ois sullekin parempi, jos keskittyisit omaan täydelliseen elämääsi.
t. toinen ulkopuolinen
tuohon raivoos tukehdu vaikka me epätäydelliset ihmiset ollaankin tälläisiä.
Joka haukkuu toisen elämän ja valinnan lyttyyn tietämättä niistä mitään taustoja!
Kuka tässä oli isänkorveiketta ja uutta miestä hamuamassa - muuta kuin sinun kieroutunut mielikuvituksesi! Lakaise ensin omat rappusesi ja tule sitten vasta toisen oven taakse luutasi kanssa!
Hyvä tietää, että se on varteenotettava vaihtoehto. Jotenkin se on minulle itselleni tuskaisa ajatus, kun suhde omaan siskooni on niin läheinen.
Ihme sekopäitä näillä palstoilla aina liikkuu. Ei voi kuin nauraa....
Omat vanhempani erosivat minun ja siskoni ollessa hyvin nuoria. Ja taytyy sanoa, etta olen ikuisesti heille kiitollinen, etteivat erottaneet meita. Kylla mekin ollaan tapeltu, aikanaan jopa paivittain, mutta se on enemminkin ollut sita, etta siskoon voi turvallisin mielin purkaa paineita, eika se kuitenkaan hylkaa.
Kun perheen, jonka lapsenhoitajana olen tyoskennellyt, tytar kuuli etta hanet ja hanen veljensa aiottiin aikanaan jakaa, oli aivan jarkyttynyt.
Nama ovat nyt tallaisia avioeroperheen lapsen mietteita ja tietenkaan en tieda, miten suhtautuisin asiaan, jos meidat olisi jaettu. Olen usein kuitenkin ajatellut, etta avioerossa lapsi tavallaan menettaa laheisen kontaktin toiseen vanhempaan ja jos nain kay samassa rytakassa sisarusten kanssa niin sen taytyy olla kamalaa.
Jos tyttö tänään on aidintyttö poika isänpoika, niin näin ei välttämättä ole jatkossa...
Mikäli vain pystytte, ehdotan yhteishuoltajuutta, niin ettei sisaruksia eroteta toisistaan.
Lapset tarvitsevat kumpaakin vanhempaansa.vaikka välillä suosii sitä toista.
Meillä on tehty näin (tyttö 7v, poika 5v): Yhteishuoltajuus, lapset saavat olla kummankin vanhemman luona "vähän mielensä mukaan". Toisinan tyttö isänsä luona ja samanaikaisesti poika äidin luona. Pääsääntöisesti kuitenkin lapset ovat saman katon alla.
vaikka esim. tytär asuisi äitinsä luona ja poika isänsä. Ei se huoltajuus toisen lapsen kohdalta katoa mihinkään.