Kysymys tieteellisen realismin kannattajille

Kysymys tieteellisen
realismin kannattajille kuuluu siis:

Miksi teoreettisten termien tulisi olettaa viittaavan todellisiin olioihin, jos teorian pohjalta suoritettava toiminta on * jokatapauksessa *1 sama huolimatta siitä,
onko toimijan kanta
teorian ja todellisuuden suhteeseen tieteellisen realismin vai metodologisen instrumentalismin mukainen?

* vai onko?

*1 aiheeseen liittymätön kysymys, mutta kumpi muuten on oikea kirjoitusasu, 'jokatapauksessa'
vai 'joka tapauksessa'?
601318
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 60

Vanhimmat

että otetaan hieman takapakkia?

meinaa musta nyt tuntuu siltä, että sä olet kohdannut jonkun filosofia-vimman.

jos näin, niin vedä aluks happee, ja opettele puhumaan suomea kun täällä olet. tee lauseistasi yksinkertaisia.

kommunikointi on se ykkösjuttu ...siis joidenkin filosofiassa. sopiiko se tälle palstalle?..on eri asia.

Äänestä
  • "meinaa musta nyt tuntuu siltä, että sä olet kohdannut jonkun filosofia-vimman. "

    Hyvin huomattu :P
    Johtuu siitä, että lueskelen pääsykoekirjoja,
    ja kysymyksiä luonnollisesti herää.

    Sikäli kun tieteellinen maailmankatsomus korreloi voimakkaasti nykypäivän ateismin kanssa, kyllä tämän ihan palstalle kuuluvaa asiaa pitäis olla, sikäli kun kyse on tieteenfilosofiasta.

    "kommunikointi on se ykkösjuttu "

    No tuo on toki totta, mutta kyllä nyt niille jotka tieteellistä maailmankatsomusta tunnustavat (käsi ylös), niin oma katsomus on luonnollisesti tuttua huttua, tai ainakin pitäisi olla. Jos joku ei tiedä mitä hänen oma maailmankatsomuksensa pitää sisällään, niin sivistäköön itseään.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "meinaa musta nyt tuntuu siltä, että sä olet kohdannut jonkun filosofia-vimman. "

    Hyvin huomattu :P
    Johtuu siitä, että lueskelen pääsykoekirjoja,
    ja kysymyksiä luonnollisesti herää.

    Sikäli kun tieteellinen maailmankatsomus korreloi voimakkaasti nykypäivän ateismin kanssa, kyllä tämän ihan palstalle kuuluvaa asiaa pitäis olla, sikäli kun kyse on tieteenfilosofiasta.

    "kommunikointi on se ykkösjuttu "

    No tuo on toki totta, mutta kyllä nyt niille jotka tieteellistä maailmankatsomusta tunnustavat (käsi ylös), niin oma katsomus on luonnollisesti tuttua huttua, tai ainakin pitäisi olla. Jos joku ei tiedä mitä hänen oma maailmankatsomuksensa pitää sisällään, niin sivistäköön itseään.

    toivottavasti et ensi töiksesi joudu määrittelemään ateismia...harjoitustyönä;

    "Sikäli kun tieteellinen maailmankatsomus korreloi voimakkaasti nykypäivän ateismin kanssa, kyllä tämän ihan palstalle kuuluvaa asiaa pitäis olla, sikäli kun kyse on tieteenfilosofiasta."

    toisaalta sikäli sana seivaa sut monesta paikasta. kykenet tosin parempaakin, sen ainakin minä tiedän :)

    Äänestä

  • kun. kirjoitti:

    toivottavasti et ensi töiksesi joudu määrittelemään ateismia...harjoitustyönä;

    "Sikäli kun tieteellinen maailmankatsomus korreloi voimakkaasti nykypäivän ateismin kanssa, kyllä tämän ihan palstalle kuuluvaa asiaa pitäis olla, sikäli kun kyse on tieteenfilosofiasta."

    toisaalta sikäli sana seivaa sut monesta paikasta. kykenet tosin parempaakin, sen ainakin minä tiedän :)

    Olen lukenut, että niillä, jotka ovat nykypäivänä ateisteja, on havaittu olevan useimmiten myös tieteellinen maailmankatsomus. Jos siinä nyt meni jokin lauserakenne aivan perseelleen, niin toivon että sitten kerrot sen etkä siinä vain virnuile pilkallisesti =/ ah, kuinka pilkallinen pelkkä kaksoispiste ja sulkumerkki voikaan olla!

    Jos meni, niin esitäpä nyt sitten, että mikä siinä meni vikaan, olen kyllä valmis korjaamaan käsityksiäni, jos ne ovat vääriä, tai kiinnittämään huomiota lauserakenteisiin, mutta sinun kritiikkisi ei ole herrasmiesmäistä =P

    Äänestä

  • on osoitus itseluottamuksen puutteesta. Tämä on eräs psykologian perusasioita. Kun on vähän käyty koulua ja opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä.

    Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa.

    Jos Nils Mustelinin kaltainen ydinfyysikko pystyi kertomaan asioita kansanomaisesti, niin luulisi jokaisen opiskelijaklopin osaavan ottaa oppia hänen kaltaisiltaan.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    Olen lukenut, että niillä, jotka ovat nykypäivänä ateisteja, on havaittu olevan useimmiten myös tieteellinen maailmankatsomus. Jos siinä nyt meni jokin lauserakenne aivan perseelleen, niin toivon että sitten kerrot sen etkä siinä vain virnuile pilkallisesti =/ ah, kuinka pilkallinen pelkkä kaksoispiste ja sulkumerkki voikaan olla!

    Jos meni, niin esitäpä nyt sitten, että mikä siinä meni vikaan, olen kyllä valmis korjaamaan käsityksiäni, jos ne ovat vääriä, tai kiinnittämään huomiota lauserakenteisiin, mutta sinun kritiikkisi ei ole herrasmiesmäistä =P

    haluatko alkaa määritellä herrasmiesmäisyyttä?

    T: herrasmies

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    on osoitus itseluottamuksen puutteesta. Tämä on eräs psykologian perusasioita. Kun on vähän käyty koulua ja opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä.

    Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa.

    Jos Nils Mustelinin kaltainen ydinfyysikko pystyi kertomaan asioita kansanomaisesti, niin luulisi jokaisen opiskelijaklopin osaavan ottaa oppia hänen kaltaisiltaan.

    "Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa. "

    Sinunkaan mielestäsi ei varmaankaan ole ollenkaan hullunkurista olettaa, että tieteellistä maailmankuvaa tunnustavat ihmiset (=varmastikin suurin osa palstan ateisteista) tuntisivat oman maailmankatsomuksensa peruspiirteet ja perusterminologian.

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    on osoitus itseluottamuksen puutteesta. Tämä on eräs psykologian perusasioita. Kun on vähän käyty koulua ja opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä.

    Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa.

    Jos Nils Mustelinin kaltainen ydinfyysikko pystyi kertomaan asioita kansanomaisesti, niin luulisi jokaisen opiskelijaklopin osaavan ottaa oppia hänen kaltaisiltaan.

    sinä tulit toteamaan minut ylimieliseksi.

    mee nukkumaan...

    Äänestä

  • hih. kirjoitti:

    haluatko alkaa määritellä herrasmiesmäisyyttä?

    T: herrasmies

    esitän sinulle vastakysymyksen:
    miksi haluat minun määrittelevän asioita?
    Alistamisen kummallisin muoto =)?

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa. "

    Sinunkaan mielestäsi ei varmaankaan ole ollenkaan hullunkurista olettaa, että tieteellistä maailmankuvaa tunnustavat ihmiset (=varmastikin suurin osa palstan ateisteista) tuntisivat oman maailmankatsomuksensa peruspiirteet ja perusterminologian.

    minä olen Skepsis ry:n jäsen, joten kyllä minä nyt ehkä jotain ymmärrän. Sitä paitsi minä olen ateisti.:-D))

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    esitän sinulle vastakysymyksen:
    miksi haluat minun määrittelevän asioita?
    Alistamisen kummallisin muoto =)?

    muoto :)

    mua vaa kiinnostaa kuinka kova jätkä sä oot :)

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    minä olen Skepsis ry:n jäsen, joten kyllä minä nyt ehkä jotain ymmärrän. Sitä paitsi minä olen ateisti.:-D))

    osasit siis täyttää skepsis ry:n nettisivujen liittymislomakkeen =)

    Äänestä

  • perus- kirjoitti:

    muoto :)

    mua vaa kiinnostaa kuinka kova jätkä sä oot :)

    "mua vaa kiinnostaa kuinka kova jätkä sä oot :)"

    hahaa, tuo oli kyllä hauskin juttu aikoihin :=D
    minkäslainen koerata me keksitään selvittämään kumpi meistä on kovempi =)

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    osasit siis täyttää skepsis ry:n nettisivujen liittymislomakkeen =)

    sitä, mitä sanoin ylimielisyydestä.:-D)))))))

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "mua vaa kiinnostaa kuinka kova jätkä sä oot :)"

    hahaa, tuo oli kyllä hauskin juttu aikoihin :=D
    minkäslainen koerata me keksitään selvittämään kumpi meistä on kovempi =)

    väärin.

    eihän kyse ole siitä että kumpi meistä on kovempi, vaan siitä, että kuinka kova sä oot.

    selväähän se on että sua viedään ku märkää rättiä...halutessa.

    "voit ottaa ton psykologin avukseks jos tarviit" ;)

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    on osoitus itseluottamuksen puutteesta. Tämä on eräs psykologian perusasioita. Kun on vähän käyty koulua ja opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä.

    Älykkyyttä sen sijaan on, että osataan ottaa huomioon vastaanottajan kyky arvioida puheena olevan asian terminologiaa.

    Jos Nils Mustelinin kaltainen ydinfyysikko pystyi kertomaan asioita kansanomaisesti, niin luulisi jokaisen opiskelijaklopin osaavan ottaa oppia hänen kaltaisiltaan.

    Että (tai ainakin näin ymmärsit) että tulkitsit
    aivan tieteenfilosofian perusterminologian käyttämisen ylimielisyydeksi ateismipalstalla, jonka ateisteista varmasti suurin osa tunnustaa tieteellistä ajattelutapaa.

    "opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä. "

    Keksitkös mitään muita syitä käyttää esim. tieteenfilosofian perusterminologiaa puhuttaessa tieteenfilosofiasta, kuin ylimielisyys =)?

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    sitä, mitä sanoin ylimielisyydestä.:-D)))))))

    kun tekis mieli sanoa jotain, nutta ei vaan yksinkertaisesti ole mitään sanottavaa?

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    Että (tai ainakin näin ymmärsit) että tulkitsit
    aivan tieteenfilosofian perusterminologian käyttämisen ylimielisyydeksi ateismipalstalla, jonka ateisteista varmasti suurin osa tunnustaa tieteellistä ajattelutapaa.

    "opittu puhumaan monimutkaisin termein, aletaan käyttää tätä tyyliä, jotta vaikutettaisiin älykkäiltä. "

    Keksitkös mitään muita syitä käyttää esim. tieteenfilosofian perusterminologiaa puhuttaessa tieteenfilosofiasta, kuin ylimielisyys =)?

    minä sinut suuttumaan:-D)))))))

    Äänestä

  • jokseenkin kirjoitti:

    väärin.

    eihän kyse ole siitä että kumpi meistä on kovempi, vaan siitä, että kuinka kova sä oot.

    selväähän se on että sua viedään ku märkää rättiä...halutessa.

    "voit ottaa ton psykologin avukseks jos tarviit" ;)

    "selväähän se on että sua viedään ku märkää rättiä...halutessa. "

    Minä voin katsoa nauttineeni keskustelusta, sinä voit katsoa vieneeni minua kuin märkää rättiä. Loppujen lopuksi monissa asioissa meidän oma suhtautumisemme asiaan ratkaisee, jäimmekö "voitolle" vai "häviölle", se millaisen mielenlaadun me omaksumme..
    kuinka onnelliseksi meidän omaksumamme asenteet meidät tekevät, ja mitä hyvää ne tekevät, voisi pitää mieluummin positiivisuuden mittana. Ehkäpä hyväksyn varsin määritelmäsi
    "kovuudestani", en minä ole kova, enkä haluakaan olla =) Muistaisipa vain useammin, tai osaisi nähdä edelleen, kuinka kuluttavaa ja tyhjänpäiväistä kilpaileva asenne on, maailma on jossain aivan muualla.

    Äänestä

  • JoMN kirjoitti:

    minä sinut suuttumaan:-D)))))))

    Olen tosi vihainen, kiehun kuin kattila grrr >=O!

    Jotenkin hauskaa, että haluat
    saada minut suuttumaan ^_^

    Kyllä minä ärsyynnyn varmaan
    siinä missä kuka muukin,
    vaikka en näe sitä hyvänä asiana.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "selväähän se on että sua viedään ku märkää rättiä...halutessa. "

    Minä voin katsoa nauttineeni keskustelusta, sinä voit katsoa vieneeni minua kuin märkää rättiä. Loppujen lopuksi monissa asioissa meidän oma suhtautumisemme asiaan ratkaisee, jäimmekö "voitolle" vai "häviölle", se millaisen mielenlaadun me omaksumme..
    kuinka onnelliseksi meidän omaksumamme asenteet meidät tekevät, ja mitä hyvää ne tekevät, voisi pitää mieluummin positiivisuuden mittana. Ehkäpä hyväksyn varsin määritelmäsi
    "kovuudestani", en minä ole kova, enkä haluakaan olla =) Muistaisipa vain useammin, tai osaisi nähdä edelleen, kuinka kuluttavaa ja tyhjänpäiväistä kilpaileva asenne on, maailma on jossain aivan muualla.

    vain niille joista pidän. ja niistäkään useimmille mulla ei olis varaa sitä tehdä.

    mä en sua vie mihinkään. mikä sen suhde on siihen että sua viedään tarvitaessa, on toinen juttu.

    mun ajatus on se että täl pallol on kus miljardii päätä ja jokaisella niillä on hieman toisistaan poikkeava näkemys akkarista...se riittää mulle...noin niiku filosofisesti.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    esitän sinulle vastakysymyksen:
    miksi haluat minun määrittelevän asioita?
    Alistamisen kummallisin muoto =)?

    kyselet, et voi tai etkö osaa vastata? Lue nyt vain niihin pääsykokeisiisi ja ole siellä rehti mies.

    Äänestä

  • MIKSI, miksi kirjoitti:

    kyselet, et voi tai etkö osaa vastata? Lue nyt vain niihin pääsykokeisiisi ja ole siellä rehti mies.

    katson ansaitsevani kyllä hieman sääliä, olenhan tällainen reppana.

    "Lue nyt vain niihin pääsykokeisiisi ja ole siellä rehti mies."

    luen, ja koitan pysyä neuvosi mukaan rehtinä, mutta en minä mikään mies ole, kloppi tai feminiininen himpula korkeintaan.

    Äänestä

  • MIKSI, miksi kirjoitti:

    kyselet, et voi tai etkö osaa vastata? Lue nyt vain niihin pääsykokeisiisi ja ole siellä rehti mies.

    , niin lainatakseni Kivijärveä:
    "gentlemanni tietää nimittäin hyvin, mikä hän on, mutta ei julista sitä maailmalle, vaan pitää asian omana ja muiden gentlemannien salaisuutena."

    Vastaan siis, että herrasmiehen kunnia velvoittaa minua olemaan vastaamatta, vaikket sinä sitä ehkä koskaan voikaan ymmärtää.

    Äänestä

  • vittuilen kirjoitti:

    vain niille joista pidän. ja niistäkään useimmille mulla ei olis varaa sitä tehdä.

    mä en sua vie mihinkään. mikä sen suhde on siihen että sua viedään tarvitaessa, on toinen juttu.

    mun ajatus on se että täl pallol on kus miljardii päätä ja jokaisella niillä on hieman toisistaan poikkeava näkemys akkarista...se riittää mulle...noin niiku filosofisesti.

    Kiitän sinua siitä, että näen sinusta, kuinka inhottava itsekin osaan olla joskus.
    Hyvän kriittisen keskutelutyylin ja eristiikan välillä on raja, jonka mielestäni usein ylität.
    Me ihmiset voimme olla toistemme kuvajaisia, mutta en ole vain aiemmin onnistunut löytämään peilistä kuvaa,
    jonka hahmo olisi tarpeeksi samalla tavalla (tai yhtä) ruma
    ja tyhmä kuin minä, jotta osaisin samaistaa sen itseeni.
    Minä näen sinun kommenttisi
    usein (joskaan en aina tietenkään) keskustelun kannalta turhina ja päämäriltään varsin kyseenalaisena
    sanojen eksplisiittisten merkitysten
    tivaamisena, jolla haluat vain repiä aineksia eristiselle taktiikalle, jonka avulla voit
    nähdä itsesi totaalisesti ownaamassa keskustelussa.
    Sinä voit jatkossakin kokea keskustelussa "vieneesi minua kuin märkää rättiä", mutta
    sellainen asenne vain kuluttaa, se ei tyydytä kuten myönteisen ja rakentavan asennoitumisen suoma, joka vaatii muutakin kuin kilpailunhalua.
    Viisautta mitataan aivan muulla asteikolla, kuin kyvyssä pirstoa; bakteereillakin on kyky nujertaa.
    Keskustelun ääripäät voivat olla ihmisen elämän
    ääripäiden toisintoa,
    tappelua jossa toinen kuolee ja toinen puskee itseään ylöspäin,
    tai positiivista yhteenliittymä josta syntyy jotakin uutta:
    ja siinä missä puhuminen on mielensä ilmaisua, puheen tapojen karkeat jaot voi nähdä yhtäläisinä
    mielen karkean jaon kanssa "villikoirat ulovat kellarissa ja enkelit laulavat ullakolla".

    Nietzschestä tulikin mieleeni metaforaltaan lähes identtinen, kaksiosainen pikku "arvoitus",
    joskin aiemmin mainittuun sen kummemmin liittymättä:
    Enkeli laulaa katolla. Miksi kadulla ulvovat villikoirat
    koettavat matkia sen laulua?
    Jos enkeli sattuisi putoamaan kadulle, niin villikoirat
    purisivat sen kuoliaaksi. Miksi näin on?

    Kaikesta huolimatta, et ole itsekään hullumpi.

    Äänestä

  • MIKSI, miksi kirjoitti:

    kyselet, et voi tai etkö osaa vastata? Lue nyt vain niihin pääsykokeisiisi ja ole siellä rehti mies.

    Ettei nyt menisi aivan paapomiseksi,
    sanon vielä tämän:

    Jos saat suurtakin tyydytystä siitä ,
    että lauot internetin välityksellä minulla noin
    pikkusieluisia kommentteja, niin mr T saa sanoa mitä sinusta ajattelen:
    http://www.mondotees.com/ProductImages/MrT2.jpg

    Jos sinulla on jotakin asiaa, niin koitapa esittää se
    aikuismaisesti (kuten minä teen käyttämällä mr T:tä)
    moisen keskenkasvuisen naljailun sijaan.

    Äänestä

pääsykokeet meni?

Äänestä
  • vielä on pari kuukautta aikaa päntätä,
    kiitos kysymästä =)

    Äänestä

"(Metodologinen) instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat vain hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia (tai kuvastavatko ne totuutta), vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat ilmiöitä."

-wikipedia (ei sattunut parempaa lähdettä)

Ensimmäinen ajatus mikä minulle heräsi oli se, että jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii. Tällöin totuuden tavoittelu johtaa automaattisesti instrumentalismin vaatimaan kuvausvoimaan.

Äänestä
  • mielestäni;

    "teoriat ovat vain hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei.."

    toisaalta korostan kontekstin tärkeyttä ja toisaalta taas potkin sitä munille (hyi mua). onkohan se edes mahdollista?

    vaikkakin nimimerkki vesitomu on tuonut palstalle erittäin paljon filosofisia pohdintoja, ei se poista arkiajattelun tärkeyttä palstan suhteen.

    itse kartan käsitteen 'ateisti' käyttöä viimeiseen asti (saa tosissaa kontekstia etsiä)..mutta arkiajatteluna palstan tulevaisuuden näkymät voisivat hieman useampien näkemystä kuvastaakin.

    Äänestä

  • "jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii. "

    Mutta millä totuutta tavoitellaan?
    Eikö tieteellisen teorian totuuden verifiointi saavuteta juuri sillä, että se toimii?

    En vain ymmärrä itse äkkiseltään tieteellisen realismin teorioihin tekemää (tai siltä se minusta vaikuttaa=) lisäoletusta ulkopuolisesta todellisuudesta.

    "Ensimmäinen ajatus mikä minulle heräsi oli se, että jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii."

    Pragmaattinen totuusteoria siis.. Sitä vastaan voisi esittää pelkistetyn esimerkin siitä, että menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?

    Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?

    Teorioiden totuuden luonne on myös vaihteleva, tämänpäivän humpuuki voi olla huomispäivän totuus, ja tämän päivän totuus huomispäivän humpuukia =/

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii. "

    Mutta millä totuutta tavoitellaan?
    Eikö tieteellisen teorian totuuden verifiointi saavuteta juuri sillä, että se toimii?

    En vain ymmärrä itse äkkiseltään tieteellisen realismin teorioihin tekemää (tai siltä se minusta vaikuttaa=) lisäoletusta ulkopuolisesta todellisuudesta.

    "Ensimmäinen ajatus mikä minulle heräsi oli se, että jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii."

    Pragmaattinen totuusteoria siis.. Sitä vastaan voisi esittää pelkistetyn esimerkin siitä, että menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?

    Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?

    Teorioiden totuuden luonne on myös vaihteleva, tämänpäivän humpuuki voi olla huomispäivän totuus, ja tämän päivän totuus huomispäivän humpuukia =/

    "menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?"

    Olet asettanut teorian, joka sinulla olevan tietoon nähden tuntuu järkevältä ja toimivan. Eli parkkimaattin sisällä on ihminen, joka tekee työn. Mutta empiirinen tutkimusaineistosi on kattamaton (pari automaatilla käyntiä) eikä sitä hyväksytä tieteellisessä yhteisössä. Olet kuitenkin hyvä tiedemies joten palaat automaatille ja alat tehdä uuvuttavaa empiiristä havainnointityötä (tiedettä). Jonkin ajan kuluttua arvioit, että kyseinen henkilö joko ei käy vessassa eikä syö tai hänellä on jonkinlainen letkutushomma meneillään (perustat tämän tietoosi ihmisen fysiologiasta.) Tutkit asiaa tarkemmin ja kaivat automaatin ympäriltä mutta ainoa johdotus minkä löydät on sähkökaapeli. Tästä teet päätelmän että koska ihminen ei voi toimia ainoastaan sähköllä (sähkö itse asiassa voi olla isoissa määrissä haitallista), ei myöskään laite voi toimia sähköllä. Näin ollen teoriasi on kumottu.

    Miten tähän lopputulokseen päästiin? Koska antauduit tieteellisen realismin vietäväksi ja yritit selvittää totuuden, etkä tyytynyt ensimmäiseen toimivalta vaikuttavaan teoriaan.

    "Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?"

    Oletko koskaan nähnyt, että tieteessä kaksi selitysvoimaltaan yhtä vahvaa mutta toiminnaltaan täysin erilaista teoriaa on pitkään ollut yhtä aikaa olemassa? Jostain syystä vain yksi teoria pitää pitkässä juoksussa paikkansa? Instrumentalismin mukaan pitäisi olla mahdollista löytää ainakin muutama tilanne, jossa toisistaan täysin poikkeavat teoriat saavuttavat saman kuvausvoiman. Näin ei kuitenkaan ole.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    "jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii. "

    Mutta millä totuutta tavoitellaan?
    Eikö tieteellisen teorian totuuden verifiointi saavuteta juuri sillä, että se toimii?

    En vain ymmärrä itse äkkiseltään tieteellisen realismin teorioihin tekemää (tai siltä se minusta vaikuttaa=) lisäoletusta ulkopuolisesta todellisuudesta.

    "Ensimmäinen ajatus mikä minulle heräsi oli se, että jostain syystä epätodet teoriat eivät tunnu toimivan ja mitä lähempänä totuutta teoria on sen paremmin se toimii."

    Pragmaattinen totuusteoria siis.. Sitä vastaan voisi esittää pelkistetyn esimerkin siitä, että menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?

    Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?

    Teorioiden totuuden luonne on myös vaihteleva, tämänpäivän humpuuki voi olla huomispäivän totuus, ja tämän päivän totuus huomispäivän humpuukia =/

    "Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen? "

    Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikkein yksinkertaisin

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi

    "Teorioiden totuuden luonne on myös vaihteleva, tämänpäivän humpuuki voi olla huomispäivän totuus, ja tämän päivän totuus huomispäivän humpuukia =/"

    Matematiikan osalta kehitys on tietääkseni varsin suoraviivaista, eikä aiemmin tosia asioita myöhempi keksintö muuta humpuuksi.

    Luonnontieteiden osalta on myös havaittavissa selkeä kehityksen trendi, jossa paremmat teoriat usein vain kuvaavat tarkemmin asiaa, mutta eivät täysin kumoa aikaisempia teorioita (esim. Newtonin mekaniikka verrattuna suhteellisuusteoriaan).

    Humanistististen tieteiden osalta tilanne on sikäli vaikeampi, että niiden osaltahan myös tutkittava kohde (ihmisten käyttäytyminen) on taipuvainen muuttumaan ajan myötä.

    Kaikenkaikkiaan tieteelliseen maailmankuvaan kuitenkin kuuluu myös sen asian myöntäminen, ettei nykyiset teoriat ole täydellisiä, vaan tutkimuksen ja parempien havaintovälineiden antaman informaation kautta tiede kehittyy jatkuvasti.

    Äänestä

  • selventää vähän lisää... kirjoitti:

    "menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?"

    Olet asettanut teorian, joka sinulla olevan tietoon nähden tuntuu järkevältä ja toimivan. Eli parkkimaattin sisällä on ihminen, joka tekee työn. Mutta empiirinen tutkimusaineistosi on kattamaton (pari automaatilla käyntiä) eikä sitä hyväksytä tieteellisessä yhteisössä. Olet kuitenkin hyvä tiedemies joten palaat automaatille ja alat tehdä uuvuttavaa empiiristä havainnointityötä (tiedettä). Jonkin ajan kuluttua arvioit, että kyseinen henkilö joko ei käy vessassa eikä syö tai hänellä on jonkinlainen letkutushomma meneillään (perustat tämän tietoosi ihmisen fysiologiasta.) Tutkit asiaa tarkemmin ja kaivat automaatin ympäriltä mutta ainoa johdotus minkä löydät on sähkökaapeli. Tästä teet päätelmän että koska ihminen ei voi toimia ainoastaan sähköllä (sähkö itse asiassa voi olla isoissa määrissä haitallista), ei myöskään laite voi toimia sähköllä. Näin ollen teoriasi on kumottu.

    Miten tähän lopputulokseen päästiin? Koska antauduit tieteellisen realismin vietäväksi ja yritit selvittää totuuden, etkä tyytynyt ensimmäiseen toimivalta vaikuttavaan teoriaan.

    "Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?"

    Oletko koskaan nähnyt, että tieteessä kaksi selitysvoimaltaan yhtä vahvaa mutta toiminnaltaan täysin erilaista teoriaa on pitkään ollut yhtä aikaa olemassa? Jostain syystä vain yksi teoria pitää pitkässä juoksussa paikkansa? Instrumentalismin mukaan pitäisi olla mahdollista löytää ainakin muutama tilanne, jossa toisistaan täysin poikkeavat teoriat saavuttavat saman kuvausvoiman. Näin ei kuitenkaan ole.

    Tästä on jo paljon apua asian hahmottamisessa, kiitän ^_^

    Mutta, esitän vielä jatkokysymyksiä, jos sallinette.

    Esimerkki oli luonnollisesti erittäin pelkistetty. Eri asia on vaikkapa elektronien kanssa, joiden ympäriltä ei käsittääkseni noin vain kaivella ja etsitä sähköjohtoja =)

    "Oletko koskaan nähnyt, että tieteessä kaksi selitysvoimaltaan yhtä vahvaa mutta toiminnaltaan täysin erilaista teoriaa on pitkään ollut yhtä aikaa olemassa? "

    Onko todellisuus siis vain vähän aikaa ristiriitainen, kun mainitut kaksi teoriaa ovat - vaikkakin vain vähän aikaa- yhtä aikaa olemassa?

    Onko teorioille siis säädetty jokin aikaraja, josta niiden erehtymättömyys alkaa?
    Määrittele "pitkä aika", jonka tieteellisen teorian täytyy olla voimassa kumoamattomana, jotta se on totta? Eikö tämä ole täysin konventionaalista?

    Muutenkin, miksi niiden pitäisi olla toiminnaltaan täysin erilaisia? Jokin väite on käsittääkseni tieteellisen realismin mukaan joko totta, tai sitten ei. Jos teoriat poikkeavat edes hieman, niin teorioista oletettu todellisuus muotoutuisi ristiriitaiseksi näiden perusteella.

    Eikö toisistaan hieman eriäviä teorioita voida kehitellä läjäpäin? Näkyvätkö virheet aina välittömästi ja selkeästi?

    "Instrumentalismin mukaan pitäisi olla mahdollista löytää ainakin muutama tilanne, jossa toisistaan täysin poikkeavat teoriat saavuttavat saman kuvausvoiman. "

    Miksi niiden siis pitäisi erota toisistaan täysin?

    Äänestä

  • oli helppo kirjoitti:

    "Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen? "

    Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikkein yksinkertaisin

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi

    "Teorioiden totuuden luonne on myös vaihteleva, tämänpäivän humpuuki voi olla huomispäivän totuus, ja tämän päivän totuus huomispäivän humpuukia =/"

    Matematiikan osalta kehitys on tietääkseni varsin suoraviivaista, eikä aiemmin tosia asioita myöhempi keksintö muuta humpuuksi.

    Luonnontieteiden osalta on myös havaittavissa selkeä kehityksen trendi, jossa paremmat teoriat usein vain kuvaavat tarkemmin asiaa, mutta eivät täysin kumoa aikaisempia teorioita (esim. Newtonin mekaniikka verrattuna suhteellisuusteoriaan).

    Humanistististen tieteiden osalta tilanne on sikäli vaikeampi, että niiden osaltahan myös tutkittava kohde (ihmisten käyttäytyminen) on taipuvainen muuttumaan ajan myötä.

    Kaikenkaikkiaan tieteelliseen maailmankuvaan kuitenkin kuuluu myös sen asian myöntäminen, ettei nykyiset teoriat ole täydellisiä, vaan tutkimuksen ja parempien havaintovälineiden antaman informaation kautta tiede kehittyy jatkuvasti.

    " jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. "

    Miksi?

    Flogistonin tapauksessa näin taidettiin juuri aikoinaan tehdä, eli kun palamista selitettiin flogistonilla, ja hapen olettaminen osaksi palamista oli jotakin "ylimääräistä".

    "Matematiikan osalta"

    Eikös matematiikka olekaan inhimillisen järjen ominaisuus, eikä reaalisen maailman?
    Millä perustein matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus?

    Millaisia ovat matemaattiset teoriat? Ovatko ne teorioita koskien matematiikkaa, vai matemaattisia teorioita koskien reaalista maailmaa?

    Pahoittelen tietämättömyyttäni, mutta eihän näihin ole pakko vastata :P

    Äänestä

  • selventää vähän lisää... kirjoitti:

    "menen pankkiautomaatille ja minulla on teoria, että pankkiautomaatin sisällä on mies, joka antaa minulle sieltä rahaa, kun laitan kortin sisään. Laitan kortin sisään, ja saan rahaa. Voilá, teoriani siis pitää paikkansa =P?"

    Olet asettanut teorian, joka sinulla olevan tietoon nähden tuntuu järkevältä ja toimivan. Eli parkkimaattin sisällä on ihminen, joka tekee työn. Mutta empiirinen tutkimusaineistosi on kattamaton (pari automaatilla käyntiä) eikä sitä hyväksytä tieteellisessä yhteisössä. Olet kuitenkin hyvä tiedemies joten palaat automaatille ja alat tehdä uuvuttavaa empiiristä havainnointityötä (tiedettä). Jonkin ajan kuluttua arvioit, että kyseinen henkilö joko ei käy vessassa eikä syö tai hänellä on jonkinlainen letkutushomma meneillään (perustat tämän tietoosi ihmisen fysiologiasta.) Tutkit asiaa tarkemmin ja kaivat automaatin ympäriltä mutta ainoa johdotus minkä löydät on sähkökaapeli. Tästä teet päätelmän että koska ihminen ei voi toimia ainoastaan sähköllä (sähkö itse asiassa voi olla isoissa määrissä haitallista), ei myöskään laite voi toimia sähköllä. Näin ollen teoriasi on kumottu.

    Miten tähän lopputulokseen päästiin? Koska antauduit tieteellisen realismin vietäväksi ja yritit selvittää totuuden, etkä tyytynyt ensimmäiseen toimivalta vaikuttavaan teoriaan.

    "Tai miten ratkeaa tieteellisen realismin näkökulmasta kahden selitysvoimaltaan samanvahvuisen teorian suhde todellisuuteen?"

    Oletko koskaan nähnyt, että tieteessä kaksi selitysvoimaltaan yhtä vahvaa mutta toiminnaltaan täysin erilaista teoriaa on pitkään ollut yhtä aikaa olemassa? Jostain syystä vain yksi teoria pitää pitkässä juoksussa paikkansa? Instrumentalismin mukaan pitäisi olla mahdollista löytää ainakin muutama tilanne, jossa toisistaan täysin poikkeavat teoriat saavuttavat saman kuvausvoiman. Näin ei kuitenkaan ole.

    tuo instrumentalismi ei edellytä olemassassaolevien väitteiden lukumäärästä mitään, eikä siihen kantaakaan ota, niin se on sen suhteen määritelmällisesti turha.

    instrumentalismi on lähinnä kantaaottava termi. kuten vaikkapa ateismi.

    kielitiede on pätevä.

    Äänestä

  • vaikkakaan kirjoitti:

    tuo instrumentalismi ei edellytä olemassassaolevien väitteiden lukumäärästä mitään, eikä siihen kantaakaan ota, niin se on sen suhteen määritelmällisesti turha.

    instrumentalismi on lähinnä kantaaottava termi. kuten vaikkapa ateismi.

    kielitiede on pätevä.

    ontologisesti instrumentalismia kyetään määrittelemään siinä missä ateismiakin. tieteen tai tieteenteorian suhteen mennää jo eri sarjassa.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    " jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. "

    Miksi?

    Flogistonin tapauksessa näin taidettiin juuri aikoinaan tehdä, eli kun palamista selitettiin flogistonilla, ja hapen olettaminen osaksi palamista oli jotakin "ylimääräistä".

    "Matematiikan osalta"

    Eikös matematiikka olekaan inhimillisen järjen ominaisuus, eikä reaalisen maailman?
    Millä perustein matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus?

    Millaisia ovat matemaattiset teoriat? Ovatko ne teorioita koskien matematiikkaa, vai matemaattisia teorioita koskien reaalista maailmaa?

    Pahoittelen tietämättömyyttäni, mutta eihän näihin ole pakko vastata :P

    "Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä. Partaveitseä soveltavat pystyvät kehittämään nopeammin parempia, kuvaavampia teorioita.

    Flogistonin tapauksessa ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi. Vaikka selitys oli yksinkertaisempi, se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa.

    Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta.

    Äänestä

  • partaveitsestä kirjoitti:

    "Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä. Partaveitseä soveltavat pystyvät kehittämään nopeammin parempia, kuvaavampia teorioita.

    Flogistonin tapauksessa ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi. Vaikka selitys oli yksinkertaisempi, se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa.

    Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta.

    " se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa."

    Myöhempien havaintojen. Mikä takaa, ettei joitakin muita teorioita myöhempien havaintojen valossa todeta paikkaansa pitämättömiksi?

    ""Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä."

    Väitätkö kenties, että Occamin partaveitsi on kenties varman tiedon fundamentti?

    Eikö Occamin partaveitsi ole suhteessa käsillä oleviin havaintoihin?

    " ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi."

    Eivätkö kaikki teoriat ole periaatteessa kumottavissa myöhemmillä havainnoilla?

    Väitätkö, ettei viime aikoinakin ole uuden tiedon valossa rustattu vanhoja teorioita, ja laitettu uusiksikin?
    Kuinka suurella varmuudella tieteelliset teoriat kertovat mielestäsi todellisuuden luonteesta?

    "Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta."

    Sanottakoon, että on varsin hyvät perusteet
    kyseenalaistaa väite siitä, että matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus..

    Äänestä

  • partaveitsestä kirjoitti:

    "Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä. Partaveitseä soveltavat pystyvät kehittämään nopeammin parempia, kuvaavampia teorioita.

    Flogistonin tapauksessa ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi. Vaikka selitys oli yksinkertaisempi, se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa.

    Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta.

    occami heittää turhat lässytykset sivuun (matematiikka on riippumatonta mm. vesitomun filosofia-innostuksesta)

    matematiikkaa filosofiana;

    "ääripää jolle löytyy looginen piste"

    mitä olet mieltä, pitäisköhän tuon vesitomun lukea hieman logiikan perusteista, ennen kun lähtee filosofiaa opiskelemaan, vai onks sil mitää välii :)

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    " se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa."

    Myöhempien havaintojen. Mikä takaa, ettei joitakin muita teorioita myöhempien havaintojen valossa todeta paikkaansa pitämättömiksi?

    ""Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä."

    Väitätkö kenties, että Occamin partaveitsi on kenties varman tiedon fundamentti?

    Eikö Occamin partaveitsi ole suhteessa käsillä oleviin havaintoihin?

    " ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi."

    Eivätkö kaikki teoriat ole periaatteessa kumottavissa myöhemmillä havainnoilla?

    Väitätkö, ettei viime aikoinakin ole uuden tiedon valossa rustattu vanhoja teorioita, ja laitettu uusiksikin?
    Kuinka suurella varmuudella tieteelliset teoriat kertovat mielestäsi todellisuuden luonteesta?

    "Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta."

    Sanottakoon, että on varsin hyvät perusteet
    kyseenalaistaa väite siitä, että matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus..

    kyllä matematiikka on erittäinkin käytännöllinen täs bamlatessa :)

    Äänestä

  • oikeassa. kirjoitti:

    occami heittää turhat lässytykset sivuun (matematiikka on riippumatonta mm. vesitomun filosofia-innostuksesta)

    matematiikkaa filosofiana;

    "ääripää jolle löytyy looginen piste"

    mitä olet mieltä, pitäisköhän tuon vesitomun lukea hieman logiikan perusteista, ennen kun lähtee filosofiaa opiskelemaan, vai onks sil mitää välii :)

    kyllä ne logiikan perusteet tulee ekalla kurssilla sitten vastaan. ensin pitää opetella lässyttämään näin kuten minä teen (v_v) Lässyttäminen on filosofian keskeisimpiä menetelmiä, sillä voi jo kloppikin peitellä melko hyvin sanomansa keskeisimmän ytimen, eli hölynpölyn suojaan useimpien katseilta.
    No ei vaan, filosofia on aika pitkälti väärinymmärrettyä, ja sen ongelmakohdat vaikuttavat äkkiseltään tyhjänpäiväiseltä hölynpölyltä..

    Se, että kysyy, ja kyseenalaistaa, ei tarkoita, että itse ajattelisin päinvastaista. Se, että tietää olevan perusteita puolesta ja vastaan, ei tarkoita, että olisi puolesta tai vastaan, hmm?

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    kyllä ne logiikan perusteet tulee ekalla kurssilla sitten vastaan. ensin pitää opetella lässyttämään näin kuten minä teen (v_v) Lässyttäminen on filosofian keskeisimpiä menetelmiä, sillä voi jo kloppikin peitellä melko hyvin sanomansa keskeisimmän ytimen, eli hölynpölyn suojaan useimpien katseilta.
    No ei vaan, filosofia on aika pitkälti väärinymmärrettyä, ja sen ongelmakohdat vaikuttavat äkkiseltään tyhjänpäiväiseltä hölynpölyltä..

    Se, että kysyy, ja kyseenalaistaa, ei tarkoita, että itse ajattelisin päinvastaista. Se, että tietää olevan perusteita puolesta ja vastaan, ei tarkoita, että olisi puolesta tai vastaan, hmm?

    suorastaan imarreltu, kun pilkun jälkeen mulle tullaa sanomaa; et mitä sä oikein lässytät vitun jankkaaja.

    voin kertoa salaisuuden; ei reiska tän palstan ainoa asiayhteyksistä jotain/hieman/vähän tajuaja ole.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    " se oli kuitenkin havaintojen valossa vääräksi osoitettavissa."

    Myöhempien havaintojen. Mikä takaa, ettei joitakin muita teorioita myöhempien havaintojen valossa todeta paikkaansa pitämättömiksi?

    ""Occamin partaveitsen" toimivuus on ymmärtääkseni havaittu käytännössä."

    Väitätkö kenties, että Occamin partaveitsi on kenties varman tiedon fundamentti?

    Eikö Occamin partaveitsi ole suhteessa käsillä oleviin havaintoihin?

    " ongelma oli sama kuin aiemmin esittämässä pankkiautomaattiteoriassasi."

    Eivätkö kaikki teoriat ole periaatteessa kumottavissa myöhemmillä havainnoilla?

    Väitätkö, ettei viime aikoinakin ole uuden tiedon valossa rustattu vanhoja teorioita, ja laitettu uusiksikin?
    Kuinka suurella varmuudella tieteelliset teoriat kertovat mielestäsi todellisuuden luonteesta?

    "Matematiikan luonteen osalta löytyy hyvää perustietoa esim. wikipediasta."

    Sanottakoon, että on varsin hyvät perusteet
    kyseenalaistaa väite siitä, että matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus..

    Eli kuten jo ylempänä todettin:

    - Kaikenkaikkiaan tieteelliseen maailmankuvaan kuitenkin kuuluu myös sen asian myöntäminen, ettei nykyiset teoriat ole täydellisiä, vaan tutkimuksen ja parempien havaintovälineiden antaman informaation kautta tiede kehittyy jatkuvasti.

    "Väitätkö, ettei viime aikoinakin ole uuden tiedon valossa rustattu vanhoja teorioita, ja laitettu uusiksikin?"

    En väitä. Kts. yllä.

    "Kuinka suurella varmuudella tieteelliset teoriat kertovat mielestäsi todellisuuden luonteesta? "

    Varmuuden aste on mielestäni merkityksetön. Mihin tieteellisiä teorioita verrataan ja millä perusteella? Jos verrataan uskontojärjestelmiin ja vertailuperusteeksi otetaan kyky selittää ja ennakoida todellisuuden käyttäytymistä, niin kyllä ; tiede hakkaa uskonnot 100-0. Koko teollinen hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu tieteeseen ja sen sovelluksiin, ei uskontoon.

    "Sanottakoon, että on varsin hyvät perusteet
    kyseenalaistaa väite siitä, että matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus.."

    Niin on. Onko joku tuollaista sitten väittänyt tässä keskustelussa onkin jo toinen juttu..

    Äänestä

  • vielä tieteellisestä maailm... kirjoitti:

    Eli kuten jo ylempänä todettin:

    - Kaikenkaikkiaan tieteelliseen maailmankuvaan kuitenkin kuuluu myös sen asian myöntäminen, ettei nykyiset teoriat ole täydellisiä, vaan tutkimuksen ja parempien havaintovälineiden antaman informaation kautta tiede kehittyy jatkuvasti.

    "Väitätkö, ettei viime aikoinakin ole uuden tiedon valossa rustattu vanhoja teorioita, ja laitettu uusiksikin?"

    En väitä. Kts. yllä.

    "Kuinka suurella varmuudella tieteelliset teoriat kertovat mielestäsi todellisuuden luonteesta? "

    Varmuuden aste on mielestäni merkityksetön. Mihin tieteellisiä teorioita verrataan ja millä perusteella? Jos verrataan uskontojärjestelmiin ja vertailuperusteeksi otetaan kyky selittää ja ennakoida todellisuuden käyttäytymistä, niin kyllä ; tiede hakkaa uskonnot 100-0. Koko teollinen hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu tieteeseen ja sen sovelluksiin, ei uskontoon.

    "Sanottakoon, että on varsin hyvät perusteet
    kyseenalaistaa väite siitä, että matematiikka on reaalisen maailman ominaisuus.."

    Niin on. Onko joku tuollaista sitten väittänyt tässä keskustelussa onkin jo toinen juttu..

    Kiitän osallistumisesta keskusteluun ja että viitsit minulle asiaa osaltasi selvittää, tästä oli minulle hyötyä :)

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    Kiitän osallistumisesta keskusteluun ja että viitsit minulle asiaa osaltasi selvittää, tästä oli minulle hyötyä :)

    esitinkin kysymyksiä kenties hieman hyökkäävästi tms. :P

    tarkoitus tässä on lähinnä itselleni keskustelun muodossa tehdä käsitteitä yms. selvemmäksi, mitenkäs ne paremmin jäisivät mieleen, kuin käytössä..

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    kyllä ne logiikan perusteet tulee ekalla kurssilla sitten vastaan. ensin pitää opetella lässyttämään näin kuten minä teen (v_v) Lässyttäminen on filosofian keskeisimpiä menetelmiä, sillä voi jo kloppikin peitellä melko hyvin sanomansa keskeisimmän ytimen, eli hölynpölyn suojaan useimpien katseilta.
    No ei vaan, filosofia on aika pitkälti väärinymmärrettyä, ja sen ongelmakohdat vaikuttavat äkkiseltään tyhjänpäiväiseltä hölynpölyltä..

    Se, että kysyy, ja kyseenalaistaa, ei tarkoita, että itse ajattelisin päinvastaista. Se, että tietää olevan perusteita puolesta ja vastaan, ei tarkoita, että olisi puolesta tai vastaan, hmm?

    väärinymmärretty filosofia on väärinymmärrettyä asiaa, jonka voi ymmärtää väärin ymmärtämättä asiaa väärin.

    "on tapoja, tapoja ymmärtää"

    Äänestä

  • filosofiaa kirjoitti:

    väärinymmärretty filosofia on väärinymmärrettyä asiaa, jonka voi ymmärtää väärin ymmärtämättä asiaa väärin.

    "on tapoja, tapoja ymmärtää"

    no, itse voin todeta sentään pitäneeni filosofiaa hölynpölynä, ja nähneeni esim. tieteen putkiaivoisesti, ennenkuin olin edes jonkin verran perehtynyt filosofiaan. Katson itselleni filosofiaan tutustumisen olleen (ja olevan) sangen avartavaa, ja ensivaikutelmani siitä olleen vain ymmärryksen puutteesta johtuvaa.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    no, itse voin todeta sentään pitäneeni filosofiaa hölynpölynä, ja nähneeni esim. tieteen putkiaivoisesti, ennenkuin olin edes jonkin verran perehtynyt filosofiaan. Katson itselleni filosofiaan tutustumisen olleen (ja olevan) sangen avartavaa, ja ensivaikutelmani siitä olleen vain ymmärryksen puutteesta johtuvaa.

    jokseenkin vaikea ymmärtää tiedettä, mikäli ei filosofiaa ymmärrä.

    välillä jopa kummastelen palsta-attejen näkemyksiä tieteen ja Jumalan suhteesta :)

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    no, itse voin todeta sentään pitäneeni filosofiaa hölynpölynä, ja nähneeni esim. tieteen putkiaivoisesti, ennenkuin olin edes jonkin verran perehtynyt filosofiaan. Katson itselleni filosofiaan tutustumisen olleen (ja olevan) sangen avartavaa, ja ensivaikutelmani siitä olleen vain ymmärryksen puutteesta johtuvaa.

    mielestäni ihan mukavat keskustelut aiheen tiimoilta kehkeytyivät, ja osittain (minulle) opettavaisetkin, "vaikka ei korkeimpiin sfääreihin yllettäisikään", kuten Dresden sen mielestäni hyvin ilmaisi jossain toisessa keskustelussa ^_^

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    mielestäni ihan mukavat keskustelut aiheen tiimoilta kehkeytyivät, ja osittain (minulle) opettavaisetkin, "vaikka ei korkeimpiin sfääreihin yllettäisikään", kuten Dresden sen mielestäni hyvin ilmaisi jossain toisessa keskustelussa ^_^

    myöskin;

    mitäs me siellä svääreissä tehtäis? yritetää nyt ekaks hoitaa tääl hommat :)

    Äänestä

  • on. kirjoitti:

    jokseenkin vaikea ymmärtää tiedettä, mikäli ei filosofiaa ymmärrä.

    välillä jopa kummastelen palsta-attejen näkemyksiä tieteen ja Jumalan suhteesta :)

    but before, a jedi can you be, many many many challenges must you face..

    Lauserakenteesi ovat välillä melko Yodamaisia, ehkäpä muistutat Yodasta
    jollakin muullakin tapaa ;)

    Äänestä

  • terveisiä kirjoitti:

    myöskin;

    mitäs me siellä svääreissä tehtäis? yritetää nyt ekaks hoitaa tääl hommat :)

    tilkkanen nöyryyttä vain,
    oman tietämättömyyden ja ongelmien laajuuden tiedostamista kenties käsillä olevista asioista?

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    but before, a jedi can you be, many many many challenges must you face..

    Lauserakenteesi ovat välillä melko Yodamaisia, ehkäpä muistutat Yodasta
    jollakin muullakin tapaa ;)

    ja mä ku ajattelin kehuu sun profiilissas olevaa kuvaa palstan toisiks parhaimpana.

    no jätetään kehut myöhemmäks sit :P

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    tilkkanen nöyryyttä vain,
    oman tietämättömyyden ja ongelmien laajuuden tiedostamista kenties käsillä olevista asioista?

    nöyryyttä löytyy tarvittaessa meistä kaikista (mun mielipide).

    mielipiteitä jakavat henkilöt ovat tämän suhteen suht vittumaisessa asemassa.

    Äänestä

  • vesitomu kirjoitti:

    tilkkanen nöyryyttä vain,
    oman tietämättömyyden ja ongelmien laajuuden tiedostamista kenties käsillä olevista asioista?

    jos ei törmäillä täs, niin pidä ittes filosofina. kaikkee hyvää sulle!

    Äänestä

  • filosofiaa kirjoitti:

    väärinymmärretty filosofia on väärinymmärrettyä asiaa, jonka voi ymmärtää väärin ymmärtämättä asiaa väärin.

    "on tapoja, tapoja ymmärtää"

    vääntösi sanoista tapa paskantaa

    Äänestä

aina hymyili mulle, ja valitteli mun laiskuutta (anto femman).

silti kirjottaisin pakon edessä päteässeni tai muuten vaan jos haluaisin oikein kirjottaa; joka tapauksessa.

"järkijätkien kanssa kun olet liikenteessä, niin asu on vapaa"

Äänestä

on oleellista, että koehenkilö ymmärtää sen.
Mutta älä lannistu,
todellinen Tieto ja erityisesti Totuus ovat muillekin vaikeasti löydettävissä.

Kysele vaan lisää
ja koko ikäsi,
niin voit vielä viisastua.

Äänestä

tässä tämä taas nähdään. Tiede on monille ateisteille jonkinsortin uskonto, vaikka koko tiede on helposti kyseenalaisteetvissa, kuten ensimmäisessä viestissä osoitetaan.

Ja ne teistä jotka väheksyvät tätä pääsykokeisiinlukijaa, eikö ole kummallista että tämä "kloppi" tajuaa kuinka hataralla pohjalla tiede on pelkän pääsykoekirjan avulla, mutta te tieteen sokaisemat ette sitä millään tajua?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


vesitomu kirjoitti:

Kysymys tieteellisen
realismin kannattajille kuuluu siis:

Miksi teoreettisten termien tulisi olettaa viittaavan todellisiin olioihin, jos teorian pohjalta suoritettava toiminta on * jokatapauksessa *1 sama huolimatta siitä,
onko toimijan kanta
teorian ja todellisuuden suhteeseen tieteellisen realismin vai metodologisen instrumentalismin mukainen?

* vai onko?

*1 aiheeseen liittymätön kysymys, mutta kumpi muuten on oikea kirjoitusasu, 'jokatapauksessa'
vai 'joka tapauksessa'?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu