Nyt se on läpikäyty ja toistaiseksi toipuminen on sujunut hyvin. Pääsin eilen kotio uusien tisujeni kanssa ja nyt tässä opetellaan yhteiseloa niiden kanssa. Kyllä tuntuu oudoilta, kun on niin kevyet ja "ilmavat".
Leikkaus meni hyvin ja nukutuksesta toivuin myös hyvin, jos vähän kuvotti, niin heti sai heräämössä lääkettä ja kuvotus loppui. Sitten tuli tärinä, johon annettiin taas tärinänpostipiikki ja lämpöpeitto, niin taas helpotti. Eli hyvää huolta pidettiin kaikenaikaa.
Dreenien poisto oli vähän inha, mutta ei sekään mikään sietämätön ollut. Vähän sitä jännitin etukäteen, että pökräänkö vaiko enkö, mutta pökräämättä selvittiin siitäkin.
Nyt siis kotosalla ja vuotoa on tullut toisesta enemmän kuin toisesta. Suihkutellut en ole vielä vaikka siihen lupa annettiin. En ole vielä myöskään oikein hirvennyt tutkia noita tisuja lähempää. Sidetaitoksia olen laittanut pahimpaan vuotokohtaan ja enköhän illansuussa jo uskalla tutki lähemmin näitä arpia. Olen meinaan kanssa sellainen helposti heikottaa immeinen:)
Sulvat tikit on muualla paitsi nännien ympärillä poistettavat tikit. Ja kipulääkkeitä syön, sitä suositeltiinkin, sillä poistaa myös turvotusta ja parantaa haavoja.
Leikkaus meni hyvin ja nukutuksesta toivuin myös hyvin, jos vähän kuvotti, niin heti sai heräämössä lääkettä ja kuvotus loppui. Sitten tuli tärinä, johon annettiin taas tärinänpostipiikki ja lämpöpeitto, niin taas helpotti. Eli hyvää huolta pidettiin kaikenaikaa.
Dreenien poisto oli vähän inha, mutta ei sekään mikään sietämätön ollut. Vähän sitä jännitin etukäteen, että pökräänkö vaiko enkö, mutta pökräämättä selvittiin siitäkin.
Nyt siis kotosalla ja vuotoa on tullut toisesta enemmän kuin toisesta. Suihkutellut en ole vielä vaikka siihen lupa annettiin. En ole vielä myöskään oikein hirvennyt tutkia noita tisuja lähempää. Sidetaitoksia olen laittanut pahimpaan vuotokohtaan ja enköhän illansuussa jo uskalla tutki lähemmin näitä arpia. Olen meinaan kanssa sellainen helposti heikottaa immeinen:)
Sulvat tikit on muualla paitsi nännien ympärillä poistettavat tikit. Ja kipulääkkeitä syön, sitä suositeltiinkin, sillä poistaa myös turvotusta ja parantaa haavoja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muista levätä riittävästi , EI kotitöitä. Pidä mieli korkealla ja syö terveellisesti, Ei makeita herkkuja, jotta haavat paranevat riittävästi. Juo myös nesteitä lääkeaineiden huuhtomiseksi elimistöstä.
Kyllä kaikki hyvin menee, älä murehdi liikoja.
ja tunteet käy laidasta laitaa. Välillä oon aika kauhuisaan, toisaalta ei malttas oottaa. Nimittäin mua on peloiteltu kaiken maailman komplikaatioilla mitä voi tulla leikkauksen jälkeen (varsinkin mun mies). Ja muutenkin oon saanut aika kirjavaa kritiikkiä pienennyksestä, vaikka terveydellisistä syistä meenkin. Väillä tuntuu että onko tää sittenkin "turha" leikkaus kun ei kuitenkaa oo hengenlähdöstä kyse.
Kyllä itselläkin olin samanlainen olo ennen ja vielä tiistaina, kun aamu 7 menin sairaalaan. Ajattelin, että pyörränkö, mutta jalat vei eteenpäin ja samantein leikkaukseen. Onneksi oli täys tohina heti päällä, niin ei kerinnyt hirvitteleen ja katumaan päätöksiään liikaa.
Nyt on oikeasti kevyt olo ja uskon, että hyvät näistä tulee. Paidat on isoja ja uusia pitää mennä ostamaan jahka tokenen riittävästi. Olo on oikeasti hyvä, mitä nyt pikku tirsoja otan pitkin päivää:) Kotityöt jaan huolella muulle kotiväelle ja hekin ovat asian laidan ymmärtäneet. Tietävät, että mitään ihmeempiä en saa tehdä seuraavaan kahteen viikkoon. Pikku kävelyllä kävin äsken ja yritin vähän ryhtiäni oikoa ja olkapäitä laskea fysioteraupetin ohjeiden mukaisesti.
Haavat pitää hoitaa hyvin, niin sitten mitä todennäköisemmin välttyy komplikaatioilta. Niin ja tietysti pitää itsestä hyvää huolta, syödä terveellisesti ja liikkua ulkoilmassa. Toivottavasti nämä ilmat vaan taas paranis pikapuoliin.
Mutta onnea tulevaan koitokseen, tiedän tuntemuksesi täysin. Ja muista olla syömättä ja juomatta mitään leikkausta edeltävänä iltana, niin vältyt näiltä pahoinvoinneilta. Hyvin se menee, meitä on jo täällä aika monta koitoksesta selviytynyttä onnellista naista.
rohkaisevista sanoista! Eniten itseäni jännittää että haavat paranevat, mutta täytyy vain huolella niitä hoitaa. On se vain mukava haaveilla miten puserot paremmin istuu ja löytää sopivan kokoisia liivejä ja ennen kaikkea miten mukava on harrastaa liikuntaa kun ei oo isoja rintoja riesana. Saattaa ens yö olla uneton yö...
Ihan samoja tuntemuksia minullakin, eli nyt arveluttaa onko todella tarpeellista leikkauttaa. Olen odottanut leikkaukseen pääsyä kuin lapsi joulua ja nyt kun aika on koittanut, alkaakin epäilyttää. Kaipa tämä kuuluu asiaan..?
Huomenna se kuitenkin tapahtuu ja hyvä niin!
Uneton yö tiedossa myös täällä.
Hyvin se menee kummallakin =)
Mulla nyt 27 vrk leikkauksesta. Edessä viiminen sairaslomaviikonloppu ja maanantaina koittaa taas työarki.
Haavanhoito on tärkeää eli suihkuttelut päivittäin ja kuivana pidot, ettei haavat haudo.
Lepoa ja liikuntaa oman jaksamisen mukaan.
Kävin viime viikonloppuna juhlimassa. Ostin kaariliivitkin synttäreideni kunniaksi. 15e yht alushousut ja rintsikat (85D). Ja kaaretkaan ei painaneet kun arvet menee eri kohdissa kuin kaaret.
Ihana kun alkaa tisut olla jo sen verran parantuneet, että alkavat liikkua kuin "oikeat" tissit. Turvotukset suurimmalta osin laskeneet.
Hyvä olo on nyt. Ja nopeasti olen tottunut uuteen ulkomuotoon yms. vaikkei tottuminen tietenkään vielä ole kokonaan valmis.
eilen pienennettiin ja tänään pääsin uusien tisujeni kanssa kotiin.. olo on ollut hyvä oikeastaan koko ajan ja tähän mennessä kaikki sujunut paremmin kuin osasin odottaakkaan.. kipujakaan ei ole ollut juuri ollenkaan.. välillä ku vaihtaa asentoa niin vihlasee. kyllä tuntuu olemus pienemmältä ja hoikemmaltakin.. ei kyllä oo näin törröset tissit kyllä ikkään ollu..
Joo aika törröt on kieltämättä:) Tänään vähän sovittelin uusia t-paitoja kaupassa ja näytti vähän hassuilta päällä, kun tuntuu nuo tisut olevan liian pystyssä. Mutta eikö ne siitä laskeudu ja tuo turvotuskin asetu muutaman päivän sisällä. Kävin siis tiistaina pienennyksessä ja kolmas päivä uusien tisujen kanssa menossa.
Kipuja ei paljoakaan ole ollut, mutta toki olen syönyt noita kipulääkkeitä, kuten suositeltiin. Yötkin on mennyt ihan hyvin selällään, kun olen tukenut tyynyillä käsiä ja riittävästi pään alla myös tukea.
Vähän toinen tisuliini tihuuttelee nesteitään vielä pihalle. Soitinkin siitä lääkärilleni, mutta hän kehoitti pitämään teipit paikoillaan ja suojata sidetaitoksilla vuotokohdat. No pitää toivoa, että ei tule tulehduksia ja haavat paranee kunnolla. Noi teipit suojaa haavoja infektioilta ja arvista pitäisi tulla siistimmät.
Mutta olo on kevyt ja tuntuu kuin olisi kasvanut pituuttakin:)
Mulla maanantaina jo 3 vkoa. Töihin olen jo menossa.
Onnea vaan paljon uudelle olemukselle!!!
Minulle iski tietysti allergia niihin kuitukangasteippeihin, taitaa se liima olla se. Eli en voi hoitaa enään teipeillä, tuli sen verran ärhäkät punoitukset rintoihin.
Nyt sitten suihkuttelen aamuin illoin ja annan ilmakylpyä.
Silikonilevyn meinaan testata kun iho kunnolla kunnossa.
Vointeja sulle.
Mikä silikonilevy? Mitä se tekee ja mistä sitä saa ja paljonko se maksaa =)
Olin jälkitarkastuksessa viikko sitten ja lääkäri huomioi hieman punoittavat arvet nännipihojen ympärillä.
Hän suositteli silikoniteipin (mepiform)käyttöä.
Katsoin apteekista hintaa niin 4cmx30cm suikale maksoi 15 egee. se on kuulemma Tallinnassa halvempaa joten saan sitä pian, kerron sitten paljonko tuli ja mihin hintaan. Mun käskettiin käyttää ainakin 3 kk putkeen. Samaa teippiä voi käyttää ainakin viikon mutta pitää päivittäin tutkia miten iho jaksaa.
Mepiform, jonkinlainen silikonilevy tai tai sidos missä silikoni pinta. Apteekista niitä löyty ja hinta noin 20€ kpl. Mutta niitä voi alkaa käyttämääb vasta kun tikit oikeasti kokonaan pois ja pinta ehjä....
Käytän varmasti sitä kun se aika on. Meni tää teippileikki pieleen, niin ei voi muuta kuin odotella.