Lukekaapa eilinen Hesari, oli iso juttu silikonien aiheuttamista komplikaatioista ja siitä, ettei Hyksissä suostuta tekemään korjausleikkauksia esteettisistä syistä, jos silikonit on laitettu esim. Tallinnassa.
Siinä kerrottiin myös, että imettämisen yhteydessä rinnat saattavat kapseloitua ja kovettua pahasti.
Siinä kerrottiin myös, että imettämisen yhteydessä rinnat saattavat kapseloitua ja kovettua pahasti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jyrkkää tekstiä. Kun luki koko jutun, ei se sentään ollut noin kärjistetty. Esteettiset korjaukset tehdään yleensä samassa paikassa kuin alkuperäinen leikkaus, suomessakin laitettuihin silikoneihin. Pahat tulehdusseuraamukset tms. HYKS lupasi hoitaa.
Tuo imettämisestä ehkä aiheutunut kapseloituminen oli artikkelissa yksittäistapaus (olikohan koko jutun "heräte", kyseinen henkilö kertonut toimittajalle). Ehkäpä kapseloituminen olisi tullut kyseiselle henkilölle ilman imetystäkin. Onkohan muille tullut imetyksen jälkeen voimakasta kapseloitumista.
Luulen tietäväni mistä koko juttu johtuu. Eräs epämääräinen suomalaiskirurgi on alkanut leikkaamaan Tallinnassa Inamedin halpispoteeseilla, joita käytetään pääasiassa kehitysmaissa. On hyvä kyseenalaistaa tamän miehen toimintaa, koska tavalliset suomalaiskuluttajat eivät osaa erottaa arvoproteesin ja halpisproteesin eroja. Nekin naiset jotka ovat nyt suostuteltu ilman asiallista proteesivertailutietoa ottamaan CUI-proteesit, voivat vasta jälkikäteen huomata, ettei CUI-proteeseja saa edes käyttää USA:ssa. Niitä käyttavä yleensä halpiskirurgit, jotka kilpailevat vain halvalla hinnalla ja halvalla laadulla. Arvoproteeseja kuten Mentor ja McGhan käytavät vastuulliset kirurgit. Huhujen mukaan tämä suomalaiskirurgi on saamassa potkut virolaissairaalasta, mutta viela ehtii, jos kehitysmaaproteesit välttämättä haluaa riesaksi useiksi vuosiksi.
en tiedä suomalaisista kuin hukin joka leikkaa tallinassa, tuskin hän on kyseessä.
Kuka ? ja mistä olet sellaista kuullut ?
Mitä soopaa tämäkin pätkä on? Inamed on muuten entinen McGhan. Että jutun pointti on vähän kateissa.
Jutun kärki oli kylläkin siinä, että melkein kaikki silikonit ottaneet ovat päätökseensä tyytyväisiä.
Ihmettelen, miksi tätä tosiseikkaa ei tuotu paremmin esiin, esimerkiksi valitsemalla haastateltavaksi nainen, jonka elämän laatu on ratkaisevasti parantunut silikonien ottamisen myötä (kuten esimerkiksi minulle on käynyt).
Kai siksi että "good news is no news" ja ikävyydet kiinnostavat enemmän kuin menestystarinat.
Tämä samainen _vanha_ tutkimus, joka HS:ssa uutisoitiin vaikutti omaan päätökseeni ja uskaltauduin leikkaukseen. Ainoa mikä harmittaa on se, etten tehnyt sitä jo aiemmin!
Joo, mutta luitko myös samasta jutusta, että silikonit laittaneilla on tutkimuksen mukaan kaksi-kolme kertaa suurempi riski tehdä itsemurha kuin muilla? Liittynee melkoisesti itsetuntoon... Ensin kun laitetaan uudet tissit, kuvitellaan, että nythän se elämä vasta auvoiseksi muuttuukin - ja kas, kun ei muutukaan.
En tarkoita, että kaikille kävisi näin, mutta kertonee varmaan jotain yleensä silikonien laiton syistä. Kuvitellaan, että elämä sillä jotenkin paranee ja haetaan muiden hyväksyntää.
mitään hyväksyntää haeta päinvastoin peitellään ettei muut huomaa.
"Ensin kun laitetaan uudet tissit, kuvitellaan, että nythän se elämä vasta auvoiseksi muuttuukin - ja kas, kun ei muutukaan."
...paitsi että muuttuu...
on aika suuri ero ihmisten reaktioissa siihen onko aaa-kuppi (eli ei rintoja lainkaan) vai b-kuppi.
Nyt kun minulla on rinnat, voin vapautuneesti käydä bikinit päällä uimassa ja alasti yleisissä saunoissa, voin mennä lähikauppaan tunkematta nenäliinoja liiveihin, voin käyttää sellaisia vaatteita joita en ennen voinut käyttää, voin riisua uuden miehen edessä ilman että hän näyttää
epäuskoisen kauhistuneelta ja lähtee pois kesken intiimin tilanteen.
Voin ostaa rintaliivit jotka sopivat minulle. Aiemmin se ei ollut mahdollista, koska rinnattomille ei tehdä liivejä. Usko tai älä, sillä on naiselle merkitystä.
On helppo moralisoida, kun itsellä ei ole kyseistä ongelmaa. Minä tunnen itseni nyt normaaliksi naiseksi, viidentoista vuoden rinnattoman friikkiyden jälkeen.
Koolla on väliä silloin kun koko on olematon. Jos minulla olisi ollut edes A-kupin rinnat alunalkaen, en olisi tähän ryhtynyt.
Kukaan joka ei ole nainen, ja kukaan jolla on rinnat, on jäävi puuttumaan tähän asiaan. He eivät tiedä mistä puhuvat.
Sillä ON väliä.
Moiks,
voi kuinka kuulosti tutulta. Olen itse menossa sekä Nordströmille että Eiran Sairaalaan konsultaatioihin (haluan kahden operoivan lekurin mielipiteet) ja toki sitten tietty leikkaukseenkin. En todellakaan odota suunnatonta elämän auvoisuutta leikkauksen jälkeen, mutta loppuupahan tämä ikuinen peittely ja saunailtojen tms illanviettojen välttely.
Koolla on väliä, aivan oikein, eikä sitä voi kukaan ymmärtää ellei itse ole tunkenut nessuja liiveihin. Ja - kun nykyisin on mahdollista hoitaa geneettinen häiriö (rintojen kehittymättömyys) joka myös vaikuttaa koko elämän laatuun ja omakuvaan niin miksi ihmeessä ei tätä tekisi kun tilaisuus on.
Itse lähinnä rinnastan ( :D ) rintojen suurennoksen hiusten värjäämiseen; jos maantien harmaan vaalentaa blondiksi eikä se olekaan hyvä tai hiukset katkeaa niin aina voi korjata. Jos tulee komplikaatioita niin edessähän on vain paluu abouts entiseen - hitusen köyhempänä taloudellisesti mutta henkisesti yhtä kokemusta rikkaampana! ;)
Kurvikasta ja positiivista kesää kaikille!
1. Monelle silikonien laitto tarkoittaa sitä, että joko haetaan takaisin menetettyä kokoa ja pyöreyttä, tai sitten ei ole koskaan kunnolla tissejä ollutkaan ja sitä vaan haluaa olla tissit omistava nainen. Nämä naiset valitsevat useimmiten maltillisen kokoisia implantteja, jotka siis sopivat kantajansa kokonaisuuteen.
2. Sitten on naistyyppi, joka haluaa ISOT RINNAT, vaikka itsellä jo oliskin rinnat kunnossa.
Kolmas ryhmä lienee joukko epävarmoja naisia, jotka yrittävät kaikin keinoin hakea hyväksyntää mm. ulkoisilla avuilla. Rinnat ovat siis tässä oiva keino. He ehkä kuvittelevat, että koko ankea elämä muuttuu paremmaksi,kun rinnat ovat suuret, että kaikki muut elämän huolet ja murheet unohtuu rintojen myötä. Näinhän ei kuitenkaan käy. Uskoisin, että tämä ryhmä on juuri sitä "rintaleikkauksen jälkeen itsemurhan tekevää tai yrittävää porukkaa".
Omaa elämänlaatuaan voi rintojen korjauksen avulla kohentaa, jos se on ITSELLE tärkeää.