kadulla, kaupassa, kirjastossa... Kaikki muut mahdolliset paikat mutta ei ravintolat.
Nainen antaa sinulle paperilapun jossa on hänen kännynumero ja sanoo soita mulle. Ei muuta ja lähtee pois.
Kuinka toimit soitat vai heität numeron menemään?
Onko koskaan vastaavaa sinulle käynyt tai oletko tehnyt vastaavaa?
Tietysti olisi varmaan syytä jutella niitä näitä, mutta jos ei kerkiä tai on ujo eikä uskalla.
Nainen antaa sinulle paperilapun jossa on hänen kännynumero ja sanoo soita mulle. Ei muuta ja lähtee pois.
Kuinka toimit soitat vai heität numeron menemään?
Onko koskaan vastaavaa sinulle käynyt tai oletko tehnyt vastaavaa?
Tietysti olisi varmaan syytä jutella niitä näitä, mutta jos ei kerkiä tai on ujo eikä uskalla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
varmaan kannattais vaihtaa ennen lapun antamista.
Muuten sitä kyllä tulkitsee naisen hieman epätasapainoiseksi ja lappu lentäs roskiin.
Tai mitä kannattaisi sanoa?
Eikö se ole aika epätoivosta?
siinä on jos haluaa ja uskaltaa tehdä tuttavuutta selvinpäin arkipäivässä kohtaamiensa ihmisten kanssa? Minusta se osoittaa hyvin suurta rohkeutta.
Esittele vaikka koristasi löytyvät päivän herkulliset ruokatarjoukset ja usuta sitä toista laittamaan samanlaista ruokaa. Tai hehkulamppuosastolta haet lampun ja tarraat kaveria hihasta ja kysyt "tietämättömänä" teknistä neuvoa.
menee suoraan asiaan. Miltä tämä kuulostaisi?
"Moi, tää saattaa kuulostaa vähän oudolta, mut lähtisitkö mun kanssa kahville?"
aikaa jo kattellu sua siellä kaupassa ja kiinnostit ja se tajus ettei ehkä nähdä enää mut rupes vaan ujostuttaa siinä tai et saa pakit? Sit se keksi et pyytää soittaa ni saa aikalisän ja voi olla helpompi puhuu puhelimes ku ei nää kuin kattoo ihastustaan silmiin.
Ei sen tarvi olla mikään epätasapainoinen, ei vaan keksiny miten sais yhteyden ja aikaa oli vähän, ja ehkä ihan hiukka ujo.
mut molemmat oltiin vähän turhan aktiivisia ja niitä yhteisiä treffejä ei tullu pariin viikkoon ja sitpä tyttö alkoki seurustella jonku toisen kaa... Eli varmaan tällä tytöllä oli jo uros katottu valmiiks, oli vaan sen verta hienovaranen, ettei tyrmänny suoraan :)
Että silleen.
Toistepäin ei oo käyny, vaik toiveissa ois olluki ja mahdollisuudenki oon järkänny.
85, kauon on aikaa siis.... Siitä kun kun viimeks tollaseen törmäsin. Vitun sekopää hullu ois tänäpäivänä ensimmäinen mielikuva tollasesta tempusta.
Miksen mä tietenki vapaana miehenä vois soittaakkin jos ois pantava eikko mut kyllä siinä aika vahvasti sais toinen todistella olevansa tervejärkisten kirjoissa ennnekun siitä mitään sen ihmeellisempää seurais. Ja itseasiassa se munan huilittaminenkin on sekopäiden kanssa vähän niin ja näin, koskaan et voi tietää milloin joku saatanan avohoitotapaus on päättäny et lapsi saa mut järkiini.
Kerran, ollessani 17-vuotias, yksi tyttö istui paikallisjunassa minua vastapäätä. Jutteli kaverinsa kanssa ja penkoi laukkuaan. Poistuessaan antoi minulle minulle lapun, jossa oli hänen lempinimensä ja numeronsa.
Koska tyttö oli ollut mielestäni nätti, soitin hänelle. Seurustelimme sitten muutaman viikon kunnes huomasimme, että olemme liian erilaisia.
Jos en olisi mieltynyt ulkonäköön, olisin silti säästänyt lapun muistona omituisesta tapauksesta. Aloitteelliset naiset kun ovat harvassa.
täysin naisesta. Ihan helposti en soittele kenellekkään. :D
Tosiaankin olisi parempi ensiksi jutella niitä näitä ja sen jälkeen antaa se numero. Pelkkä paperinpala vaikuttaisi joltain vitsiltä. Tai jotain. Outoa. Epäilyttävää.
soittaisin, about niin nopeaan, kuin mitä saisin kännykän taskusta. Ellen olisi kiinnostunut hänestä, en välttämättä tekisi mitään, olisin vaan otettu ja hyvällä tuulella.
En ottanut yhteyttä, koska ei ollut hyvännäköinen. Tuommoinen on jollain tavalla ahdistavaa, suosittelen mieluummin kysymään kasvotusten. Lyhyeen kysymykseen ja vastaukseen on aina aikaa.