Hei!
Ero mietinnässä. Olen jämähtänyt outoon pelkoon, sillä en pysty mitenkään edes ajattelemaan miten kestäisin sen, että puoliso muuttaa pois ts. kerää omia tavaroitaan, meidän yhteisiä, hänelle jääviä tavaroita jne. ja vie ne pois. Muutto tuntuu olevan se lopullisin ja kauhein asia erossamme. Eromme on niin surullista, mutta välttämätöntä.
Monet itkut olen itkenyt ja eron käsittely mielestäni on jo pitkällä, mutta jämähdän aina tähän muuttoon. Henkeäni ihan salpaa, sydän kärsii ja itkusta ei loppua, kun ajattelen ko. tilannetta.
Puoliso se sitten muuttaisi ja lapset minä jäisimme tähän. En voisi lähteä poiskaan kotoa silloin, koska se olisi jo liian pelkurimaista ja haluan olla lasten tukena.
Miten olette selvinneet muuttotilanteesta? Miten se on sujunut, mitä tapahtunut, onko ollut kamalampaa/helpompaa kuin olette etukäteen ajatellut? Onko yleensäkään kukaan muu jäänyt kiinni tähän asiaan?
Ero mietinnässä. Olen jämähtänyt outoon pelkoon, sillä en pysty mitenkään edes ajattelemaan miten kestäisin sen, että puoliso muuttaa pois ts. kerää omia tavaroitaan, meidän yhteisiä, hänelle jääviä tavaroita jne. ja vie ne pois. Muutto tuntuu olevan se lopullisin ja kauhein asia erossamme. Eromme on niin surullista, mutta välttämätöntä.
Monet itkut olen itkenyt ja eron käsittely mielestäni on jo pitkällä, mutta jämähdän aina tähän muuttoon. Henkeäni ihan salpaa, sydän kärsii ja itkusta ei loppua, kun ajattelen ko. tilannetta.
Puoliso se sitten muuttaisi ja lapset minä jäisimme tähän. En voisi lähteä poiskaan kotoa silloin, koska se olisi jo liian pelkurimaista ja haluan olla lasten tukena.
Miten olette selvinneet muuttotilanteesta? Miten se on sujunut, mitä tapahtunut, onko ollut kamalampaa/helpompaa kuin olette etukäteen ajatellut? Onko yleensäkään kukaan muu jäänyt kiinni tähän asiaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
vasta mietinnässä ajattelee tuotakin asiaa.Koko prosessi on niin pitkä että asiaan kypsyy vähitellen.Muista kuitenkin lakiasiat.Olet onnellisessa asermassa jos sinulla on varaa jäädä asumaan entiseen asuntoon.Muista että miehelläsi ei ole lupa ennen ositusta viedä mukanaan kuin henkilökohtaiset tavaransa,jos hän muuttaa pois.Vaikeaa se on,voin sanoa,ainakin minulle,myydä itserakentama talo ja muuttaa pois.
kuin sinäkin...Eli just samoja itkin etukäteen,mutta se on sitä mielen työskentelyä ja se ihan oikeasti on se apu,millä sitten erosta selviää henkisesti.Jos muutot ja muut tulee liian nopeasti ja yhtäkkiä nurkan takaa koko ero,niin se on henkisesti se kaikkein kovin paikka.
Itse elin aina vaan uudelleen mielessäni etukäteen tulevia tilanteita ja muuttoa pelkäsin kaikkein eniten kun tiesin ettei eroa peruuta mikään.Mutta lopulta se olikin yllättävän helppo,siihen nähden miten paljon sitä itkin ja pelkäsin.
Meillä miehen muutto kodista tapahtu yllättäen kuitenkin,koska sen piti tapahtua vasta 2vk myöhemmin,mutta yhtäkkiä olikin saanu jo asunnon ennemmin ja sain sinä päivänä tietää et se on viimenen muutto sille päivää...
Muuton kestin sydän kylmänä,mutta sinä iltana kun lapset nukkui,niin itkin ja kauan.Mut mielenpohjalla oli silti suunnaton helpotus,mikä kantoi.Mutta seuraavat päivät oli jo ihan toista,koska olin niihin valmistautunu henkisesti jo vuosia...
Kyllä siitä selviät,kuhan teet itelles varasuunnitelmia ettei aivan hajoa,mut myös anna lupa itkeä ja surra,koska sillä siitä yli pääsee...
Auringonpaistetta teidänkin elämään,et ole yksin!
Kiitos!