Kauanko jaksan tukea

Loppuun palava

Olen perheestä, jossa on ollut satunnaista (kuitenkin viikottaista)perheväkivaltaa jo yli kymmenen vuotta. Aika tuntuu todella pitkältä eikä tuskaa ole vähentänyt se että muutin jo vuosia sitten pois kotoa. Väkivalta kun jatkuu yhä.

Olen käynyt terapiassa 2-3 vuotta asian tiimoilta ja pääsinkin jatkamaan elämääni ilman että vihan ja masennusen tunteet olivat kaikki mitä koin. En siis voi kun kiitellä psykologeja ja terapeutteja jotka auttoivat minua.

Nyt kaiken tekee raskaaksi ja lähes sietämättömäksi se ettei äitini uskalla lähteä suhteesta jossa isäni manipuloi, haukkuu ja pahoinpitelee häntä usein.

Olen yrittänyt jo vuosia saada hänet ymmärtämän ettei mikään mitä isäni tekee ole hänen syytään mutta ilman tulosta. Äitini on puhunut asioista isäni kanssa mutta hän uhkaa mm. tappavansa itsensä jos äitini lähtee. Olen katsellut tätä tilannetta pikkutytöstä asti ja silti olen ainoa joka on perheessämme hakenut apua keskustelun kautta.Nyt alan olla jo todella väsynyt koska en vain pääse jatkamaan eteenpäin ilman niitä mustia pilviä joita isäni tuo perheeseemme. Viimeksi viime yönä äitini tuli itkien minun ja poikaystäväni luo kun isäni oli alkanut humalassa riehua ja uhkailla äitiäni.

Tilanne on sietämätön. Haluan saada äitini irti suhteesta joka vie häneltä kaiken kun hän on muutenkin ollut pitkään sairaana. Tämä on luultavasti jo niin "vanha" juttu mutta painostaa minua ja perhettämme edelleen. En tiedä kauanko jaksan tukea äitiäni kun ratkaisut ovat hänelle "mahdottomia" eikä hän uskalla/halua lähteä suhteesta koska siinä on kuulemma jotain hyvääkin. Silti minut ns vedetään koko soppaan mukaan uudelleen ja uudelleen koska haluan auttää äitiäni enkä itse pysty jatkamaan tervettä elämääni ilman että joudun palaamaan siihen samaan perhehelvettiin uudelleen josta pyristelin irti psykologien kanssa.

Olipas pitkä tarina. Toivottavasti joku jaksoi lukea ja jakaa jotain mileipiteitä kanssani, vertaistuki olisi enemmän kuin kova juttu tässä tilanteessa.

4

680

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tyttö-pien

      Rakkaus on rankkaa myös. Sinä rakastat äitiäsi ja kärsit hänen kärsimystään. Se on sellainen suru ja viha, jonka voit ihan tietoisesti ottaa vastaan, antaa tulla, tuntea sen, käsitellä sitä ja päästää lopulta irti. Tiedät järkitasolla, ettet voi koskaan elää toisten elämää, et puolisosi, et lastesi, et edes äitisi, mutta tunnetasolla työsi on edelleen kesken.

      Minä elin myös lapsuuden, jossa olin hädissäni äitini puolesta, rukoilin ja itkin hiljaa sisälläni, sillä minun hätäni ja suruni oli väistyttävä äidin surun edellä. Minä yritin olla aikuinen lapsen sielussa. Minusta kasvoi tunteissa osittin suljettu ja kontroloitu ja tein sen itse itselleni ja sallin vanhempieni tekojen mennä ihoni alle. Lopetin jopa nauramasta pitkäksi aikaa.

      Kun vihdoin tajusin todella, aikuisena, otin asiat tietoisesti käsiteltäväksi, etten pysty auttamaan niitä, jotka apua eivät ota vastaan. En äitiänikään,minun oli pakko oman toipumiseni vuoksi ottaa tunne-etäisyys ihmisiin, jotka olivat viedä minutkin mukanaan helvettiinsä. Ilman sitä, olisin murtunut vielä pahemmin. Nyt pystyn katsomaan ja kuulemaan lapsuutenikin vaikeita asioita, äidinkin kokemaa niin, etten enää mene siruiksi. Kannettu vesi ei pysy kaivossa, sitä voi yrittää, mutta järki jo sanoo, ettei sitä voi loputtomiin tehdä.

      Tee rauhallisesti selväksi äidillesi, että et pysty häntä auttamaan, mikäli hän ei tee aloitusta ja ole aktiivisesti mukana luomassa elämäänsä, mutta et enää anna vanhempiesi suhteen dominoida sinun omaa uutta elämääsi. Rakastat äitiäsi, mutta rakasta enemmän sitä, mikä sinulla on, sitä minkä kanssa sinä elät jatkossakin, omaa suhdettasi, itseäsi. Keskitä voimasi luodaksesi hyvän elämän sinulle ja poikaystävällesi, et ole vanhempiesi "huoltaja".

      Minä tein mielikuvaharjoitusta, visualisoin ahdistukseni, joskus naruiksi, jossa toisessa päässä oli äiti ja toisessa isä ja minä keskellä pomppimassa tahdottomana ja vangittuna sinne tänne. Rakensin yhä uudelleen mielessäni tulen, jolla vähän kerrallaan poltin narut poikki. Sain "happea", pääsin lepoon, ensin vähän, aina kuteinkin enemmän. Kieltäydyin tuntemasta syyllisyyttä. En ole enää hirttoköydessä.

      Rukoilin myös voimaa paljon, vaikka en ns. uskova olekaan ja sain sitä kidutettuun sieluuni. Mikään helpotus ei tule hetkessä, ei niitä kahleita hetkessä luotukaan.

      Periaatteessa elämänlaatu on omasta asenteesta kiinni. Positiivisten ajatusten kasvattaminen ihan tietoisesti vähä kerrallaan nostattaa luottamusta tulevaisuuteen. Hae positiivisuutta, vaikka kuinka mustalta ensin tuntuisikin ja tulet huomaamaan, että se kantaa.

      Ei sinun tarvitse hylätä konkreettisesti äitiäsi, mutta astu hänen ohitseen aikuisena, jos hän on sinun oman kehityksesi tiellä päättämättömyyksineen ja aina uudelleen toistuvien väkivallan ympyröineen.

      Voimia sinulle ja toivottavasti äitisikin herää huomaamaan, ettei tuollaisten miesten vuoksi kannata itkeä.

      • asia tukea.

        Ei ole aikuisen lapsen asia tukea äitiään toimimalla turvakotina oman mielenrauhansa riskeeraten kerta toisen jälkeen!
        Hyvä että selvisit lapsuuden hengissä ettei nyrkki heilunut liikaa sinuun, lapseen.
        Äidin velvollisuus on suojella lasta, ei päinvastoin. Mutta tätä ei väkivaltaisessa suhteessa pysyvät naiset tajua, koska säälivät vain itseään --ennen kuin palaavat takaisin.

        Näiden hakattujen äitien, jotka palaavat piestyinä koirina häntä koipien välissä takaisin nyrkin alle äiti-lapsi suhde on aina perseellään. LAPSI HUOLEHTII ÄIDISTÄ. VIELÄ AIKUISENAKIN.

        Anna turvakodin esite seuraavalla kerralla äidillesi ja kerro että sun helvetti päättyy nyt. Sillä helvettiähän tuollainen on.


    • seurannut

      Hei,
      et voi vaikuttaa äitiisi. Hän elää suhteessaan juuri niin kauan kuin se jostain syystä on hänelle ok.

      Olen yrittänyt selvitellä syitä sisareni huonoon avosuhteeseen, eli miksi hän ei irroittaudu avomiehestään joka manipuloi sisartani esim. syyllistämällä ja vähättelemällä, jotka osuvat tietenkin suoraan itsetuntoon. Suhteessa ilmenee alkoholin suurkulutusta, fyysistä- ja psyykkistä väkivaltaa tavanmukaisena käytöksenä päivittäin. Aluksi halusin tehdä kaikkeni auttaakseni häntä. Nyt olen antanut periksi, se ei kannata, Hän tekee täysin itsenäisesti päätöksensä jos on tehdäkseen. En halua juurikaan tavata häntä, koska hänen käytöksensä on myös itsäni kohtaan toisinaan todella loukkaavaa. Pidämme yhteyttä puhelimitse, se on parasta.

    • Nimetön

      lähteä suhteesta joka vie hänen henkiset ja fyysiset voimansa. Tahto olisi, vaan tulevaisuus varmaankin pelottaa. Itse elin samantyylisessä suhteessa viisitoista vuotta ja kyllä se monesti tuntui siltä, että vedän itseni narun jatkoksi koska tuntui ettei tilanteesta ole ulospääsyä.

      Valitettavasti äidilläsi on varmasti tunne, ettei pysty repimään itseään siitä irti. Ihmiselle muodostuu, hassua kyllä, riippuvaisuussuhde kyseisessä tilanteessa.

      Neuvoisin sinua pyytämään äitisi teille silloin kun tilanne on ns. normaali eikä tilanne päällä.
      Selvittäisit äidillesi miltä sinusta tuntuu sekä kertoisit sen, että olet hänen tukenaan käytännön asioiden alulle laittamisessa.
      Jo asuntopapereiden täyttäminen on tuossa tilanteessa ylitsepääsemättömän vaikeaa koska ensimmäinen pelko on, saako isäsi asian jostain tietää. Asiat voidaan hoitaa hiljaisuudessa ja äitisi ei tarvitse asiasta mainita kuin siinä vaiheessa kun on viimeisen kerran ovesta lähdössä. Myös sosiaalivirastossa on sosiaalityöntekijöitä jotka osaavat häntä neuvoa esim. raha-asioissa jos hänestä tuntuu, että se on este lähtemiselle.

      Isäsi ei tule tekemään itselleen mitään, uhkailijat eivät yleensä tee, se on vain keino pitää toinen paikallaan. Sitä meilläkin harrastettiin kun erosta puhuin, sen jälkeen en puhunutkaan vaan hoidin asiat hiljaisuudessa ja hankin hänelle asunnon. Kerroin vasta kun asia varmistui. Tällä hetkellä korjailen lapsilleni aiheutunutta tuskaa ja omia pelkotilojani, mutta kuitenkin kaikesta huolimatta, tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että ystäväni auttoivat minua silloin kun en enää itse olisi jaksanut.

      Vaan tahto pitää tulla äidistäsi, jos hän on valmis muutokseen niin silloin toimikaa.

      Sinulle toivon paljon voimia, samoin toivon totisesti että äitisi saa voimia tehdä asioille jotain.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7961
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2248
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      232
      2149
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      1716
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1231
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1230
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1118
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      840
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      768
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      737
    Aihe