20 v hermovamma nukahtamista vaikeuttaa,imovan toiMii 1-2.kipupolilta vaan triptyliä josta sakoaa päiviksi! MIKSI EIVÄT KIRJOT? JOKU %%% VAI
Mikosi kipupolit eivät kirjoita nukahtamislääkeiä?
++++853
3367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksinkertaisesti kysymys on kaiketi siitä, että pitkä kipuilu on johtanut niin moneen dieknoosiin, ettei potilas itsekkään enää tiedä mikä kivun aiheuttaa. Tukielin sairaus on yksi vaikein alue. Samasta rönkenkuvasta saa niin monta lausuntoa, kun on lääkäriäkin. Potilaan tila on usein kivun takia pahin. siihen hän hakee apua. Tosikipeä ei kipulääkkeillä saa apua, ainakaan, jos työkyky pitää pysyä ennallaan. Ajatukset sumeena, yrittää tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Ei siitä mitään tule ja lopulta sairaus menee psyykkeen piikkiin. Minulla on sellainen mutu tuntuma, että tukielinsairautta sairastavat jää vähälle huomiolle. Ehkä määrärahahojen vähyys on pysäyttänyt tukielinten hoidot ja tutmukset. Raha on siirtänyt tutkimuksissa aivojen alueelle, jonne syydetään maailmassa eniten tutkimusvaroja. Totta. Olisihan se mahtavaa, jos pienellä porauksella aivoihin saataisiin esm. selkäkipu parannettua. Olen itse 60v. Kärsin kovista selkäkivuista, raskaan työn seurauksena. Minusta itsestäni tuntuu vaan niin hullulta tämä lääketiede, että ainoa hoitomuoto on, että syön vahvoja lääkkeitä niin paljon, että en tunne itseäni, enkä kipua. Onko tämä oikein?
Äitini kipuilee jo kolmatta viikkoa ja odottaa varsinaiseen hoitoon. Hoitopäivä jo häämötää, mutta ennen sitä on lääkkeitä vaihdettu usein, eikä auta kipuun, ei saa unesta kiinni kun tuska tulee yöllä.
Tuska vie ajatukset ja toimintakyvyn, toimii paniikissa jne. Ihan kuin äitini ei olisi enään sama ihminen, ajattelin että näinköhän kivun myötä menettää järkensä.
Nyt viime yönä saanut nukuttua noin 4 tuntia, mikä on ruhtinaalliset unet moneen viikkoon. Sai viimein Imovanea. Auttoin yhden yön yli, jospa toisenkin.
"pitkä kipuilu on johtanut niin moneen dieknoosiin, ettei potilas itsekkään enää tiedä mikä kivun aiheuttaa."
Minä luulin että lääkärin tehtävä on selvittää kivun syy eikä potilaan.
"Tukielin sairaus on yksi vaikein alue. Samasta rönkenkuvasta saa niin monta lausuntoa, kun on lääkäriäkin. "
Eli yhtä arpomista!
"Olisihan se mahtavaa, jos pienellä porauksella aivoihin saataisiin esm. selkäkipu parannettua. "
Tuo on toki mahdollista, mutta silloin ei korjata kivun aiheuttajaa vaan vain kivun tunne. Ei sekään ole terveellistä, ettei tunne mitään. Eihän se kivun syy siellä aivoissa ole! Vaikka moni lääkäri niin vihjaileekin...
"Olen itse 60v. Kärsin kovista selkäkivuista, raskaan työn seurauksena. "
Miksi sinulle on tullut oireita, mutta aivan samasta työstä jollekin toiselle ei niitä ole tullut?
Joko olet käynyt kalevalaisella kansanparantajalla, joka on monin tutkimuksin parhaaksi hoitomuodoksi todettu...?
"Minusta itsestäni tuntuu vaan niin hullulta tämä lääketiede, että ainoa hoitomuoto on, että syön vahvoja lääkkeitä niin paljon, että en tunne itseäni, enkä kipua. Onko tämä oikein? "
Ei ole. Onhan se suomalaisin tutkimuksin todettu.