Jatkaako Kanerva Roomalaiskirjeen luentoja Tuomasmessussa?

Kanervahan selviytyi hienosti esiintymisestään kirkossa, joten lienee paikallaa kysyä, onko hänelle tiedossa jatkossakin paikka kirkon saarnastuolissa?
23598
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Kanerva ei lukenut tekstiä saarnastuolista, vaan alttarin edessä, kuten tapaan kuuluu.
Sinä et ateistina ilmeisesti tiedä tästä.

Luentoja Roomalaiskirjeestä ei kirkossa pidetä. Sitäkään et ateistina ilmesesti tiedä.
Kristityille asia on päivänselvä.

Minusta Kanerva on sopiva lukemaan edelleenkin, onhan hän ilmoittanut katuvansa tekoaan, mitä useimmat suomalaiset eivät tee.

Äänestä
  • Jos kuuntelet tarkasi niin katuiko Kanerva todella tekojaan, vai sitä että luotti "vääriin henkilöihin" lähettäessään tekstiviestejä Tukiaiselle? Miksi päätit nimetä minut ateistiksi? Harmittavaa, kun tytöt pettivät Kanervan luottamuksen, mutta onneksi kirkko osoittaa taas kerran 'uskollisesti' luottamusta. Luettu teksi oli täynnä kehoituksen sanoja, jotka tehtiin tiettäväksi luotettavan miehen syvällä rintaäänellä. Tämän johdota, joillekin kuulijoista saattoi syntyä virheellinen vaikutelma luennosta, jonka mukaan tulisi myös elää. Mutta sellaistahan se on, ja luetun ymmärtäminenkin on kaiketi melko vaikeaa ja sitten viimekädessä henkilökohtainen asia. Kirkko on toki avoin kaikille, siis myös niillekin, jotka ovat ymmärrykseltään lapsia, eikö niin?

    Äänestä

  • Kirkkoväärti kirjoitti:

    Jos kuuntelet tarkasi niin katuiko Kanerva todella tekojaan, vai sitä että luotti "vääriin henkilöihin" lähettäessään tekstiviestejä Tukiaiselle? Miksi päätit nimetä minut ateistiksi? Harmittavaa, kun tytöt pettivät Kanervan luottamuksen, mutta onneksi kirkko osoittaa taas kerran 'uskollisesti' luottamusta. Luettu teksi oli täynnä kehoituksen sanoja, jotka tehtiin tiettäväksi luotettavan miehen syvällä rintaäänellä. Tämän johdota, joillekin kuulijoista saattoi syntyä virheellinen vaikutelma luennosta, jonka mukaan tulisi myös elää. Mutta sellaistahan se on, ja luetun ymmärtäminenkin on kaiketi melko vaikeaa ja sitten viimekädessä henkilökohtainen asia. Kirkko on toki avoin kaikille, siis myös niillekin, jotka ovat ymmärrykseltään lapsia, eikö niin?

    Niin paljon arvostan kirkkoamme, ettei tuo nimimerkki Kirkkovääri (suntio) minusta sovi sinunlaisellesi ämmämäiselle paskanlevittäjälle ja kivenheittäjälle.

    Miten on sinun syntiesi laita?
    Sinä kuitenkin saat Herralta armon vain omista synneistäsi?
    Jos makaat Tobiaan tavoin pääskysen pesän alla ja saat pesästä liat silmillesi, ei niitä tietystikään näe, kun näkö on mennyt.

    Kanerva pyysi anteeksi. Anteeksi hänelle pitäisi myös antaa.

    Äänestä

  • Kirkkoväärti kirjoitti:

    Jos kuuntelet tarkasi niin katuiko Kanerva todella tekojaan, vai sitä että luotti "vääriin henkilöihin" lähettäessään tekstiviestejä Tukiaiselle? Miksi päätit nimetä minut ateistiksi? Harmittavaa, kun tytöt pettivät Kanervan luottamuksen, mutta onneksi kirkko osoittaa taas kerran 'uskollisesti' luottamusta. Luettu teksi oli täynnä kehoituksen sanoja, jotka tehtiin tiettäväksi luotettavan miehen syvällä rintaäänellä. Tämän johdota, joillekin kuulijoista saattoi syntyä virheellinen vaikutelma luennosta, jonka mukaan tulisi myös elää. Mutta sellaistahan se on, ja luetun ymmärtäminenkin on kaiketi melko vaikeaa ja sitten viimekädessä henkilökohtainen asia. Kirkko on toki avoin kaikille, siis myös niillekin, jotka ovat ymmärrykseltään lapsia, eikö niin?

    Keneltä ja mitä Kanervan tulisi pyytää anteeksi.
    Tarkkaanottaen hän ei ole syylistynyt mihinkään muuhun kuin ehkä tiettyyn "yliaktiivisuuteen".
    Mikäli kyseessä olisi normaali tavis hänen tarvitsisi korkeintaan pyydellä anteeksi tekstiviestin vastaanottajalta mahdollisesti aiheuttamaansa häiriötä.
    Ulkoministerinä tilanne on toinen. Hän pyysi anteeksi tekstareillaan aiheuttamaansa kohua. Tuon tyyppinen lapsellisuus on kieltämättä ulkoministerin asemassa olevalle henkilölle sopimatonta.
    Hänen erheensä oli siis lapsellisuuksissaan tehty ministerin arvovallan alentaminen.
    Juuri sitä hän käytännössä myös katui ja pyysi anteeksi.
    Joskus aikoinaan myös rivikansanedustajilla oli jotain arvovaltaa, eikä moinen kypsymättömyys olisi silloin ollut sopivaa edes heille.
    Nykymallin mukaan Kanerva voi aivan vapaasti rivimiehenä jatkaa tekstittämistään syyllistymättä mihinkään, jos vain viestien vastaanottaja tämän hyväksyy.
    Kanerva on siis nykyisin kuten kuka tahansa tavis vikoineen ja vahvuuksineen.
    Miksi kirkko ei siis voisi "osoittaa luottamusta" ja olla avoin myös hänelle?
    On itsekin tullut aikoinaan mokailtua kaikenlaista (ja vähän samoista syistä) ja olen kyllä kokenut pelkästään hyväksi asiaksi, että meitä tavistöppäilijöitä ei ole ainakaan toistaiseksi käännytetty kirkon ovelta.

    Äänestä

  • katumuksesta. kirjoitti:

    Keneltä ja mitä Kanervan tulisi pyytää anteeksi.
    Tarkkaanottaen hän ei ole syylistynyt mihinkään muuhun kuin ehkä tiettyyn "yliaktiivisuuteen".
    Mikäli kyseessä olisi normaali tavis hänen tarvitsisi korkeintaan pyydellä anteeksi tekstiviestin vastaanottajalta mahdollisesti aiheuttamaansa häiriötä.
    Ulkoministerinä tilanne on toinen. Hän pyysi anteeksi tekstareillaan aiheuttamaansa kohua. Tuon tyyppinen lapsellisuus on kieltämättä ulkoministerin asemassa olevalle henkilölle sopimatonta.
    Hänen erheensä oli siis lapsellisuuksissaan tehty ministerin arvovallan alentaminen.
    Juuri sitä hän käytännössä myös katui ja pyysi anteeksi.
    Joskus aikoinaan myös rivikansanedustajilla oli jotain arvovaltaa, eikä moinen kypsymättömyys olisi silloin ollut sopivaa edes heille.
    Nykymallin mukaan Kanerva voi aivan vapaasti rivimiehenä jatkaa tekstittämistään syyllistymättä mihinkään, jos vain viestien vastaanottaja tämän hyväksyy.
    Kanerva on siis nykyisin kuten kuka tahansa tavis vikoineen ja vahvuuksineen.
    Miksi kirkko ei siis voisi "osoittaa luottamusta" ja olla avoin myös hänelle?
    On itsekin tullut aikoinaan mokailtua kaikenlaista (ja vähän samoista syistä) ja olen kyllä kokenut pelkästään hyväksi asiaksi, että meitä tavistöppäilijöitä ei ole ainakaan toistaiseksi käännytetty kirkon ovelta.

    Suomen ev.lut kirkko täynnä!Jolla ei Raamatun esittämällä uskolla ole mitään yhteistä.
    Synnit pyydetään ja saadaan anteeksi Jumalalta, Jeesuksen nimessä ja veressä.
    Raamattu sanoo:joka syntinsä tunnustaa(Jumalalle) ja hylkää ne, saa armon.

    Raamatun mukaisesta uskosta saat esimerkin esim. Roomalaiskirje 10:9-10 jakeet.
    Johanneksen evankeliumi 3:3 sekä 3:16-17 ja 3:36.

    Äänestä

  • "uskovaisia" on kirjoitti:

    Suomen ev.lut kirkko täynnä!Jolla ei Raamatun esittämällä uskolla ole mitään yhteistä.
    Synnit pyydetään ja saadaan anteeksi Jumalalta, Jeesuksen nimessä ja veressä.
    Raamattu sanoo:joka syntinsä tunnustaa(Jumalalle) ja hylkää ne, saa armon.

    Raamatun mukaisesta uskosta saat esimerkin esim. Roomalaiskirje 10:9-10 jakeet.
    Johanneksen evankeliumi 3:3 sekä 3:16-17 ja 3:36.

    Lahkolainen!!!! Rauha rauha ei mitään hätää, tehkää ja harjoittakaa vain syntiä että armo oikein suureksi tulisi.

    Äänestä

  • "uskovaisia" on kirjoitti:

    Suomen ev.lut kirkko täynnä!Jolla ei Raamatun esittämällä uskolla ole mitään yhteistä.
    Synnit pyydetään ja saadaan anteeksi Jumalalta, Jeesuksen nimessä ja veressä.
    Raamattu sanoo:joka syntinsä tunnustaa(Jumalalle) ja hylkää ne, saa armon.

    Raamatun mukaisesta uskosta saat esimerkin esim. Roomalaiskirje 10:9-10 jakeet.
    Johanneksen evankeliumi 3:3 sekä 3:16-17 ja 3:36.

    "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon."

    Äänestä

  • "uskovaisia" on kirjoitti:

    Suomen ev.lut kirkko täynnä!Jolla ei Raamatun esittämällä uskolla ole mitään yhteistä.
    Synnit pyydetään ja saadaan anteeksi Jumalalta, Jeesuksen nimessä ja veressä.
    Raamattu sanoo:joka syntinsä tunnustaa(Jumalalle) ja hylkää ne, saa armon.

    Raamatun mukaisesta uskosta saat esimerkin esim. Roomalaiskirje 10:9-10 jakeet.
    Johanneksen evankeliumi 3:3 sekä 3:16-17 ja 3:36.

    ei ole mahdollisuuksia tuollaiseen täydellisyyteen. Ei kertakaikkiaan pysy nuo jakeet ja kappaleet järjestyksessä, joten tässä on vain jatkettava omine puutteineen epävarmuudessa. Teillä paremmilla uskovilla on tietysti helpompaa kun asiat ovat noin hyvin selvillä. Onnittelut.

    Äänestä

  • taviksilla kirjoitti:

    ei ole mahdollisuuksia tuollaiseen täydellisyyteen. Ei kertakaikkiaan pysy nuo jakeet ja kappaleet järjestyksessä, joten tässä on vain jatkettava omine puutteineen epävarmuudessa. Teillä paremmilla uskovilla on tietysti helpompaa kun asiat ovat noin hyvin selvillä. Onnittelut.

    Vedestä ja Hengestä ei voi nähdä todellakaan Jumalan valtakuntaa; siksi Jeesus opetti ensimmäisenä juuri tämän UUDEN syntymän välttämättömyydestä: Joh.3:2-15

    Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataa; eikä se todellakaan tarkoita vaan "kirkon ovea".

    Äänestä

  • taviksilla kirjoitti:

    ei ole mahdollisuuksia tuollaiseen täydellisyyteen. Ei kertakaikkiaan pysy nuo jakeet ja kappaleet järjestyksessä, joten tässä on vain jatkettava omine puutteineen epävarmuudessa. Teillä paremmilla uskovilla on tietysti helpompaa kun asiat ovat noin hyvin selvillä. Onnittelut.

    Kun ihminen syntyy tähän maailmaan, ja hänet tämän jälkeen kastetaan pienenä lapsena: hänen pitäisi "tässä uudestisynnuttämisen pesossa", myös uudestisyntyä, heti tämän ensimmäisen syntymän lisäksi, tässä toisessa syntymässä Jumalan lapseksi "ylhäätä" = vedessä ja Hengessä, siis kasteessa. Jos näin ei todellisuudessa silloin tapahdukaan, vaan "tämä Jumalan valtakunnan osallisuusen ja näkemisen" mahdollistava uusi syntymä ei toteudukaan ja vaan ihminen jääkin vain entiselleen, eli sellaiseksi kuin hän on sytyperältään syntyessään: Aadamin kuvan kaltaisuuteen eli ihan "tavikseksi".

    Silloin voidaan kyllä väittää, että hän on ikäänkuin nimelliseti kastettuna ja uskonnollisen ryhmän jäsenenä tuossa yhteisössä, laskettavissa uudestisyntyneeksi Jumalan lapseksi, mutta jos hän ei sitä todellisuudessa olekaa, vaan näin on vain uskoteltu hänelle: tämä tavis on ja jää tämän erehdyksen johdosta; - Jumalan valtakuntaan nähden ja sen salaisuuksien näkemiseen nähden ulkopuoliseksi - nimikristityksi. Nimikristittyjä rauhoitellaan sitten laupiaalla ja lähes kaikensallivalla näkemyksellä Jumalasta, joka ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän "lässyn lässyn Jumalan", väärän kuvan voi todeta olevat nimikristillisyyden pettämälle ihmiselle, jopa täysi yllätys ja tämän osoittaa myyös varoittava kertomus Kuninkaan Pojan häistä:

    "Sitten hän sanoi palvelijoillensa; 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. Menkää teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, ketä tapaatte'.

    Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen (taviksen arkivaatteissa - ei pyhä), joka ei ollut puettu häävaateisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?'

    Ja hän jäi sanattomaksi.

    Silloin kuningas sanoi palvelijoille; 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt.22:8-13.)

    Äänestä

  • Ilkka Kanrva: "Kortti tuo kortti vie".

    Äänestä

  • Baltasar kirjoitti:

    Kun ihminen syntyy tähän maailmaan, ja hänet tämän jälkeen kastetaan pienenä lapsena: hänen pitäisi "tässä uudestisynnuttämisen pesossa", myös uudestisyntyä, heti tämän ensimmäisen syntymän lisäksi, tässä toisessa syntymässä Jumalan lapseksi "ylhäätä" = vedessä ja Hengessä, siis kasteessa. Jos näin ei todellisuudessa silloin tapahdukaan, vaan "tämä Jumalan valtakunnan osallisuusen ja näkemisen" mahdollistava uusi syntymä ei toteudukaan ja vaan ihminen jääkin vain entiselleen, eli sellaiseksi kuin hän on sytyperältään syntyessään: Aadamin kuvan kaltaisuuteen eli ihan "tavikseksi".

    Silloin voidaan kyllä väittää, että hän on ikäänkuin nimelliseti kastettuna ja uskonnollisen ryhmän jäsenenä tuossa yhteisössä, laskettavissa uudestisyntyneeksi Jumalan lapseksi, mutta jos hän ei sitä todellisuudessa olekaa, vaan näin on vain uskoteltu hänelle: tämä tavis on ja jää tämän erehdyksen johdosta; - Jumalan valtakuntaan nähden ja sen salaisuuksien näkemiseen nähden ulkopuoliseksi - nimikristityksi. Nimikristittyjä rauhoitellaan sitten laupiaalla ja lähes kaikensallivalla näkemyksellä Jumalasta, joka ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän "lässyn lässyn Jumalan", väärän kuvan voi todeta olevat nimikristillisyyden pettämälle ihmiselle, jopa täysi yllätys ja tämän osoittaa myyös varoittava kertomus Kuninkaan Pojan häistä:

    "Sitten hän sanoi palvelijoillensa; 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. Menkää teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, ketä tapaatte'.

    Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen (taviksen arkivaatteissa - ei pyhä), joka ei ollut puettu häävaateisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?'

    Ja hän jäi sanattomaksi.

    Silloin kuningas sanoi palvelijoille; 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt.22:8-13.)

    tarkoitin. Edes tuo tekstisi ei minulle auennut.
    Mielestäni olen uskonnollisen yhteisöni jäsen ilman tuota ylenmääräistä läträystäkin.
    En yleensäkään ymmärrä tuollaisten mystisten rituaalien merkitystä. Oma uskoni on se mitä uskontunnustuksessamme kerrotaan.

    Äänestä

  • tuota kirjoitti:

    tarkoitin. Edes tuo tekstisi ei minulle auennut.
    Mielestäni olen uskonnollisen yhteisöni jäsen ilman tuota ylenmääräistä läträystäkin.
    En yleensäkään ymmärrä tuollaisten mystisten rituaalien merkitystä. Oma uskoni on se mitä uskontunnustuksessamme kerrotaan.

    Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu. Ensin usko sitten kaste ja pelastus: uudestisyntymissä vedestä ja Hengestä. Monilla ihmisillä on oma uskonto, joka rittää mainiosti heille; eli en ole sinuta mitään viemässä, korkeintaa tarjoan ja osoitan tietä "ulos syntisestä, tuomionalaisesta maaimasta". Room.6-luku.

    Näin oli Noan päivinä ja niin on nytkin.

    Äänestä

  • Baltasar kirjoitti:

    Kun ihminen syntyy tähän maailmaan, ja hänet tämän jälkeen kastetaan pienenä lapsena: hänen pitäisi "tässä uudestisynnuttämisen pesossa", myös uudestisyntyä, heti tämän ensimmäisen syntymän lisäksi, tässä toisessa syntymässä Jumalan lapseksi "ylhäätä" = vedessä ja Hengessä, siis kasteessa. Jos näin ei todellisuudessa silloin tapahdukaan, vaan "tämä Jumalan valtakunnan osallisuusen ja näkemisen" mahdollistava uusi syntymä ei toteudukaan ja vaan ihminen jääkin vain entiselleen, eli sellaiseksi kuin hän on sytyperältään syntyessään: Aadamin kuvan kaltaisuuteen eli ihan "tavikseksi".

    Silloin voidaan kyllä väittää, että hän on ikäänkuin nimelliseti kastettuna ja uskonnollisen ryhmän jäsenenä tuossa yhteisössä, laskettavissa uudestisyntyneeksi Jumalan lapseksi, mutta jos hän ei sitä todellisuudessa olekaa, vaan näin on vain uskoteltu hänelle: tämä tavis on ja jää tämän erehdyksen johdosta; - Jumalan valtakuntaan nähden ja sen salaisuuksien näkemiseen nähden ulkopuoliseksi - nimikristityksi. Nimikristittyjä rauhoitellaan sitten laupiaalla ja lähes kaikensallivalla näkemyksellä Jumalasta, joka ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämän "lässyn lässyn Jumalan", väärän kuvan voi todeta olevat nimikristillisyyden pettämälle ihmiselle, jopa täysi yllätys ja tämän osoittaa myyös varoittava kertomus Kuninkaan Pojan häistä:

    "Sitten hän sanoi palvelijoillensa; 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia. Menkää teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, ketä tapaatte'.

    Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen (taviksen arkivaatteissa - ei pyhä), joka ei ollut puettu häävaateisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?'

    Ja hän jäi sanattomaksi.

    Silloin kuningas sanoi palvelijoille; 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." (Matt.22:8-13.)

    Yritinkin näet selittää kirkon opin sisältöä, ja symbolisen lapsikasteen sisältöjä. Lapsi saa kirkossa nimen ja se riittää useimmille taviksille; muu jää mystiikaksi, niinhän se yleensä on.

    Äänestä

on ympärillä paljon kuulijoita.
Kirkkoherratkin ovat tulleet Kanervan kuulijoiksi.
Kaikki kuuntelevat Kanervaa kuin hepo kelloa riippumatta siitä missä hän puhuu.

Hänen esiintymisensä Mikaelin kirkossa sai kaikki liikkeelle. Sekös pappeja kovasti naurattaa.
Sellainen poika meillä on. Onko teillä.

Kanerva puhuu paljon ja tyhjää hokee.
Kanervan hulluus on toki tiedossa mutta tekstiviestien lukumäärä varmaan yllätti kaikki.
Papit toivovat taas Kanervaa alttareidensa eteen puhumaan painaavaa asiaa.
Kun Kanerva tulee niin kolehtihaavitkin täyttyvät kahisevasta ja sekös pappeja naurattaa vielä enemmän.

Äänestä

Saako hän koskan anteeksi, kun petti Iken luottamuksen? Masa suree, Jyrkiä itkettää, mutta Subbin Alksanderin näkeminen saa taas kaikki hymyilemään - kovan päivän ilta. Eu-Suomi selvinnee elossa tästäkin kriisipäivästä.

Äänestä
  • Kenpä tietäis sen ja vielä osaisi kertoa sen? Kai se vaan on niinkuin yhdessä veisussa kauniisti lauletaan 'sanat eivät riitä kertomaan, kun vain luonas olla saan'.

    Äänestä

Tehkää vain syntiä, mutta uskokaa vielä enemmän.

Äänestä
  • Sinä ainakin syntiä tuntematta valehtelet.
    ................
    Luther ei ole sanonut noin.
    ..........................
    Kun Melanchthon oli vaipunut epätoivoon siksi, että hän näkee olevansa syntinen; hän ei ole pyhä, vaikka Jumalan sana vaatii. Jumala ei huoli häntä taivaaseen jne...
    Luther kehoitti häntä olemaan vain rohkeasti syntinen/tekemään edelleenkin syntiä, sillä Jumala on hänelle armollinen.

    Tässä on taustalla se ajatus, ettei yksikään liha voi olla Jumalan edessä pyhä ja synnitön. Siksi on siis oltava rohkeasti syntinen, sillä pyhyyttä tavoitellessamme me menetämme kaiken, Kristuksen.

    Lutherilla oli asiasta omia kokemuksia:

    "Ankaralla paastoamisella, itsensä kylmettämisellä ja muilla katumusharjoituksilla Luther pyrkii varmistamaan sielunsa pelastuksen.

    Hänen pyrkimyksensä luostarin moniaisten sääntöjen äärimmäisen tarkkaan noudattamiseen johtaa kuitenkin yhä suurempiin omantunnon vaivoihin, epäilyksiin ja pelkoon jumalallisen oikeuden edessä.

    Toistuvat ripit ja siihen liittyvä omiin synteihin keskittyminen kiristävät tätä kriisiä. Staupitz, joka usein on hänen rippi-isänsä, yrittää oikaista Lutherin äärimmäisen tarkkaa itsetutkistelua: ”Ei tarvitse käsitellä tuollaisia jonninjoutavuuksia ja marionettisyntejä ja tehdä mokomasta pierusta syntiä...".

    Äänestä

  • Tunn.luterilainen kirjoitti:

    Sinä ainakin syntiä tuntematta valehtelet.
    ................
    Luther ei ole sanonut noin.
    ..........................
    Kun Melanchthon oli vaipunut epätoivoon siksi, että hän näkee olevansa syntinen; hän ei ole pyhä, vaikka Jumalan sana vaatii. Jumala ei huoli häntä taivaaseen jne...
    Luther kehoitti häntä olemaan vain rohkeasti syntinen/tekemään edelleenkin syntiä, sillä Jumala on hänelle armollinen.

    Tässä on taustalla se ajatus, ettei yksikään liha voi olla Jumalan edessä pyhä ja synnitön. Siksi on siis oltava rohkeasti syntinen, sillä pyhyyttä tavoitellessamme me menetämme kaiken, Kristuksen.

    Lutherilla oli asiasta omia kokemuksia:

    "Ankaralla paastoamisella, itsensä kylmettämisellä ja muilla katumusharjoituksilla Luther pyrkii varmistamaan sielunsa pelastuksen.

    Hänen pyrkimyksensä luostarin moniaisten sääntöjen äärimmäisen tarkkaan noudattamiseen johtaa kuitenkin yhä suurempiin omantunnon vaivoihin, epäilyksiin ja pelkoon jumalallisen oikeuden edessä.

    Toistuvat ripit ja siihen liittyvä omiin synteihin keskittyminen kiristävät tätä kriisiä. Staupitz, joka usein on hänen rippi-isänsä, yrittää oikaista Lutherin äärimmäisen tarkkaa itsetutkistelua: ”Ei tarvitse käsitellä tuollaisia jonninjoutavuuksia ja marionettisyntejä ja tehdä mokomasta pierusta syntiä...".

    Ja niiden päälle ne selitysten selitykset. Mitä Luther sanoi, miksi Luther sanoi, kenelle sanoi, mitä sanoi, jne. Kyllä on vaikeeta ja monimutkaista.

    Kristillinen sanoma ja kaikki oleelinen on sanottu UT:ssa, ja suurin osa sen selkeitä sanoista ei vaadi mitään erityistä "tohtoroinia", - vaan "Pyhä Henki johtataa teidät kaikkeen totuuteen". Kun on herkkä kuunteleva sydän saa varmuudella opetusta:

    Snl.28:14; Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydänensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.

    Äänestä

  • Tunn.luterilainen kirjoitti:

    Sinä ainakin syntiä tuntematta valehtelet.
    ................
    Luther ei ole sanonut noin.
    ..........................
    Kun Melanchthon oli vaipunut epätoivoon siksi, että hän näkee olevansa syntinen; hän ei ole pyhä, vaikka Jumalan sana vaatii. Jumala ei huoli häntä taivaaseen jne...
    Luther kehoitti häntä olemaan vain rohkeasti syntinen/tekemään edelleenkin syntiä, sillä Jumala on hänelle armollinen.

    Tässä on taustalla se ajatus, ettei yksikään liha voi olla Jumalan edessä pyhä ja synnitön. Siksi on siis oltava rohkeasti syntinen, sillä pyhyyttä tavoitellessamme me menetämme kaiken, Kristuksen.

    Lutherilla oli asiasta omia kokemuksia:

    "Ankaralla paastoamisella, itsensä kylmettämisellä ja muilla katumusharjoituksilla Luther pyrkii varmistamaan sielunsa pelastuksen.

    Hänen pyrkimyksensä luostarin moniaisten sääntöjen äärimmäisen tarkkaan noudattamiseen johtaa kuitenkin yhä suurempiin omantunnon vaivoihin, epäilyksiin ja pelkoon jumalallisen oikeuden edessä.

    Toistuvat ripit ja siihen liittyvä omiin synteihin keskittyminen kiristävät tätä kriisiä. Staupitz, joka usein on hänen rippi-isänsä, yrittää oikaista Lutherin äärimmäisen tarkkaa itsetutkistelua: ”Ei tarvitse käsitellä tuollaisia jonninjoutavuuksia ja marionettisyntejä ja tehdä mokomasta pierusta syntiä...".

    Edelleen

    Äänestä

  • Tunn.luterilainen kirjoitti:

    Sinä ainakin syntiä tuntematta valehtelet.
    ................
    Luther ei ole sanonut noin.
    ..........................
    Kun Melanchthon oli vaipunut epätoivoon siksi, että hän näkee olevansa syntinen; hän ei ole pyhä, vaikka Jumalan sana vaatii. Jumala ei huoli häntä taivaaseen jne...
    Luther kehoitti häntä olemaan vain rohkeasti syntinen/tekemään edelleenkin syntiä, sillä Jumala on hänelle armollinen.

    Tässä on taustalla se ajatus, ettei yksikään liha voi olla Jumalan edessä pyhä ja synnitön. Siksi on siis oltava rohkeasti syntinen, sillä pyhyyttä tavoitellessamme me menetämme kaiken, Kristuksen.

    Lutherilla oli asiasta omia kokemuksia:

    "Ankaralla paastoamisella, itsensä kylmettämisellä ja muilla katumusharjoituksilla Luther pyrkii varmistamaan sielunsa pelastuksen.

    Hänen pyrkimyksensä luostarin moniaisten sääntöjen äärimmäisen tarkkaan noudattamiseen johtaa kuitenkin yhä suurempiin omantunnon vaivoihin, epäilyksiin ja pelkoon jumalallisen oikeuden edessä.

    Toistuvat ripit ja siihen liittyvä omiin synteihin keskittyminen kiristävät tätä kriisiä. Staupitz, joka usein on hänen rippi-isänsä, yrittää oikaista Lutherin äärimmäisen tarkkaa itsetutkistelua: ”Ei tarvitse käsitellä tuollaisia jonninjoutavuuksia ja marionettisyntejä ja tehdä mokomasta pierusta syntiä...".

    toimi tämä sivusto

    Äänestä

  • Baltasar kirjoitti:

    Ja niiden päälle ne selitysten selitykset. Mitä Luther sanoi, miksi Luther sanoi, kenelle sanoi, mitä sanoi, jne. Kyllä on vaikeeta ja monimutkaista.

    Kristillinen sanoma ja kaikki oleelinen on sanottu UT:ssa, ja suurin osa sen selkeitä sanoista ei vaadi mitään erityistä "tohtoroinia", - vaan "Pyhä Henki johtataa teidät kaikkeen totuuteen". Kun on herkkä kuunteleva sydän saa varmuudella opetusta:

    Snl.28:14; Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydänensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.

    Sellainen, jolle UT on elämän ohjeena, ei todellakaan kirjoita sellaista mitä Baltasar.
    --------
    Lutherin synneistä parannusta tekemällä Baltasar ei pelastu koskaan, vaan paaduttaa entistä enemmän oman sydämensä. Paatunut se jo onkin.
    ---------------
    Sitten asiaan:

    Luther ei ole pyytänyt kirjeitään ja kirjoituksiaan säilyttämään.

    Mutta, kyllä teksiä tietty tulee, jos 45 vuotta toimii pappina ja teologian opettajana.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kirkkoväärti kirjoitti:

Kanervahan selviytyi hienosti esiintymisestään kirkossa, joten lienee paikallaa kysyä, onko hänelle tiedossa jatkossakin paikka kirkon saarnastuolissa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu