Tykistön uusi ampumamenetelmä 1943

kaikkia vittupäitä täällä päivystääkin...

saatanan sivari! kirjoitti:

kaikkia vittupäitä täällä päivystääkin...

kielenkäytöstä päätellen.

"Kesällä 1943 tykistö kehitti tulenjohtomenetelmän, joka vielä vuosia myöhemmin herätti innostusta suurvaltojen armeijoissa. Nenonen päätti siirtää laskutehtävät patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti majuri Unto Petäjän idean pohjalta tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voitiin suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi. Uuden menetelmän avulla tulta kykeni johtamaan kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tuliasemaan."

tarkennus............... kirjoitti:

"Kesällä 1943 tykistö kehitti tulenjohtomenetelmän, joka vielä vuosia myöhemmin herätti innostusta suurvaltojen armeijoissa. Nenonen päätti siirtää laskutehtävät patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti majuri Unto Petäjän idean pohjalta tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voitiin suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi. Uuden menetelmän avulla tulta kykeni johtamaan kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tuliasemaan."

Lue lisää

>Nenonen päätti siirtää laskutehtävät patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti majuri Unto Petäjän idean pohjalta tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voitiin suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<

Ei sanaakaan Korjausmuuntimen todellisesta keksijästä, majuri Unto Petäjästä:

Roopen sadut samasta asiasta

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm

>Hän kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voidaan suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<


Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korjausmuunnin

Täällä sentään kerrotaan oikein:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen

Korjausmuunnin

>Tykistö tarvitsee tulenjohtajaa eli miestä, joka näkee maalin ja osaa johtaa tulen kohteeseen. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.

Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten 2. helmikuuta 1943 Suvi-Kumsan Ampumakoulun Karhumäen lähelle. Koulun eräs opettaja, silloinen majuri Unto Petäjä (s. 30. heinäkuuta 1908 Tampereella, k. 5. heinäkuuta 1994 Helsingissä) kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. Menetelmän avulla tulta kykeni siis johtamaan periaatteessa kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle. Kenraali Nenonen määräsikin tykistökäskyllään nro 11, 12. heinäkuuta 1943 korjausmuuntimen otettavaksi käyttöön. Samalla keksintö ja sen oikea keksijä julistettiin salaisiksi sodan loppuun saakka. Keksintö ei enää ollut salainen Nenosen käskystä 25. huhtikuuta 1945 jälkeen.<


Täällä se on kerrottu täsmälleen oikein:

Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.



Aikoja sitten selvitin tuonkin asian ja monesti olen tännekin siitä kirjoittanut!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032335953&view_mode=flat


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028056633&view_mode=flat

Asiaan perehtynyt kirjoitti:

>Nenonen päätti siirtää laskutehtävät patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti majuri Unto Petäjän idean pohjalta tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voitiin suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<

Ei sanaakaan Korjausmuuntimen todellisesta keksijästä, majuri Unto Petäjästä:

Roopen sadut samasta asiasta

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm

>Hän kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voidaan suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<


Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korjausmuunnin

Täällä sentään kerrotaan oikein:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen

Korjausmuunnin

>Tykistö tarvitsee tulenjohtajaa eli miestä, joka näkee maalin ja osaa johtaa tulen kohteeseen. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.

Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten 2. helmikuuta 1943 Suvi-Kumsan Ampumakoulun Karhumäen lähelle. Koulun eräs opettaja, silloinen majuri Unto Petäjä (s. 30. heinäkuuta 1908 Tampereella, k. 5. heinäkuuta 1994 Helsingissä) kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. Menetelmän avulla tulta kykeni siis johtamaan periaatteessa kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle. Kenraali Nenonen määräsikin tykistökäskyllään nro 11, 12. heinäkuuta 1943 korjausmuuntimen otettavaksi käyttöön. Samalla keksintö ja sen oikea keksijä julistettiin salaisiksi sodan loppuun saakka. Keksintö ei enää ollut salainen Nenosen käskystä 25. huhtikuuta 1945 jälkeen.<


Täällä se on kerrottu täsmälleen oikein:

Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.



Aikoja sitten selvitin tuonkin asian ja monesti olen tännekin siitä kirjoittanut!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032335953&view_mode=flat


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028056633&view_mode=flat

Lue lisää

kun eri lähteet antavat keksinnölle eri alkuperän. Hyvä kun oikasit.

Asiaan perehtynyt kirjoitti:

>Nenonen päätti siirtää laskutehtävät patterin tuliaseman tehtäviksi. Hän kehitti majuri Unto Petäjän idean pohjalta tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voitiin suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<

Ei sanaakaan Korjausmuuntimen todellisesta keksijästä, majuri Unto Petäjästä:

Roopen sadut samasta asiasta

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm

>Hän kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen, tason, jonka päälle asetetaan pyörivä läpinäkyvä levy. Tämän avulla tulenjohtajan korjauskomennot voidaan suoraan muuntaa tykkien ampumasuunnaksi.<


Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korjausmuunnin

Täällä sentään kerrotaan oikein:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen

Korjausmuunnin

>Tykistö tarvitsee tulenjohtajaa eli miestä, joka näkee maalin ja osaa johtaa tulen kohteeseen. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.

Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten 2. helmikuuta 1943 Suvi-Kumsan Ampumakoulun Karhumäen lähelle. Koulun eräs opettaja, silloinen majuri Unto Petäjä (s. 30. heinäkuuta 1908 Tampereella, k. 5. heinäkuuta 1994 Helsingissä) kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. Menetelmän avulla tulta kykeni siis johtamaan periaatteessa kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle. Kenraali Nenonen määräsikin tykistökäskyllään nro 11, 12. heinäkuuta 1943 korjausmuuntimen otettavaksi käyttöön. Samalla keksintö ja sen oikea keksijä julistettiin salaisiksi sodan loppuun saakka. Keksintö ei enää ollut salainen Nenosen käskystä 25. huhtikuuta 1945 jälkeen.<


Täällä se on kerrottu täsmälleen oikein:

Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.



Aikoja sitten selvitin tuonkin asian ja monesti olen tännekin siitä kirjoittanut!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032335953&view_mode=flat


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028056633&view_mode=flat

Lue lisää

Kukas laskikaan ammusten lentoradat?

Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa tällä asialla!

Hän oli pitkäaikainen Helsingin yliopiston rehtori ja matemaatikko. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin, vieläpä lähes jokaisella ammutulla tykistön laukausella!

Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s

Tämä mies, Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana. Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin, mutta kenraalia eivät sentään tehneet. Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussaan RN erottuu valokuvissa muiden sotapamppujen seassa kuin hukkakaura pellossa.



Tarina korjausmuuntimen keksijästä kerrotaan nyt jo varsin hyvin, jopa useammassakin kirjassa. Aina alkaen Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, päättyen Jatkosodan Pikkujättiläiseen. Siinä välissä on tietenkin tämä Koskimaan, luultavasti eräs ensimäisistä julkisesti kerrottu, versio ko. asiasta:

Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.

Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.

Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:

Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!

... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.

Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".

Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..

Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:

Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.

Seuraavassa sitaatti kirjasta:

" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."

Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:

"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."

Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.

Loppukommenttina sanoisin näin:

Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!

Matematiikkaa kirjoitti:

Kukas laskikaan ammusten lentoradat?

Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa tällä asialla!

Hän oli pitkäaikainen Helsingin yliopiston rehtori ja matemaatikko. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin, vieläpä lähes jokaisella ammutulla tykistön laukausella!

Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s

Tämä mies, Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana. Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin, mutta kenraalia eivät sentään tehneet. Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussaan RN erottuu valokuvissa muiden sotapamppujen seassa kuin hukkakaura pellossa.



Tarina korjausmuuntimen keksijästä kerrotaan nyt jo varsin hyvin, jopa useammassakin kirjassa. Aina alkaen Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, päättyen Jatkosodan Pikkujättiläiseen. Siinä välissä on tietenkin tämä Koskimaan, luultavasti eräs ensimäisistä julkisesti kerrottu, versio ko. asiasta:

Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!

Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.

Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.

Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:

Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!

... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.

Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".

Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..

Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:

Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.

Seuraavassa sitaatti kirjasta:

" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."

Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:

"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."

Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.

Loppukommenttina sanoisin näin:

Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!

Lue lisää

sotien "ikonit" ja ikävä nilviäinen joka ilman omantunnonvaivoja omi nimiinsä toisille kuuluneen kunnian. Näitähän piisaa näissä piireissä.

Jos tulenjohtaja haluaa korjata tulta maaliin, on hänen annettava oma sijaintinsa tiedoksi ampuvalle yksikölle. Ja jos on kiire, tämä tieto on annettava vaikkapa radiolla tai savumerkeillä. Ei siinä silloin auta itku eikä hammasten kiristys. Tulenjohtotyön vaarallisuus kuuluu ammatin ominaisuuksiin, sanoisinpa että "ammatinvalintakysymys".

olla rohkea... kirjoitti:

Jos tulenjohtaja haluaa korjata tulta maaliin, on hänen annettava oma sijaintinsa tiedoksi ampuvalle yksikölle. Ja jos on kiire, tämä tieto on annettava vaikkapa radiolla tai savumerkeillä. Ei siinä silloin auta itku eikä hammasten kiristys. Tulenjohtotyön vaarallisuus kuuluu ammatin ominaisuuksiin, sanoisinpa että "ammatinvalintakysymys".

Lue lisää

Ei tulenjohtajan tarvitse ilmoitta sijaintiaan.Tähystyssuunta riittää. Juuri siihenhän korjausmuuntimen käyttö toi ratkaisun. Tulta voi korjata myös ampumasuunnan suhteen. Sen voi kysyä tuliasemasta, jos ei tiedä ampuvan yksikön sijaintia.

kooerhoo kirjoitti:

Ei tulenjohtajan tarvitse ilmoitta sijaintiaan.Tähystyssuunta riittää. Juuri siihenhän korjausmuuntimen käyttö toi ratkaisun. Tulta voi korjata myös ampumasuunnan suhteen. Sen voi kysyä tuliasemasta, jos ei tiedä ampuvan yksikön sijaintia.

Lue lisää

Montun reunalta näytetään viisarille ja vanerilätkälle etukäteen mitattu paikka. Kumipäät lähtee vetään vaijeria ja koordinaatit on mitattu. Noin se kai meni, mutta salaamisella ei ole mitään merkitystä. Radio peilataan ja viesti lähetetäänkin kryptattuna purskeena.

kooerhoo kirjoitti:

Ei tulenjohtajan tarvitse ilmoitta sijaintiaan.Tähystyssuunta riittää. Juuri siihenhän korjausmuuntimen käyttö toi ratkaisun. Tulta voi korjata myös ampumasuunnan suhteen. Sen voi kysyä tuliasemasta, jos ei tiedä ampuvan yksikön sijaintia.

Lue lisää

Oletko nyt ihan varma että pelkkä suunta riittää???

Väittäinpä tässä että etäisyyskin tarvitaan.

Sadan piirua kulmaa vastaava suorakulmaisen kolmion vastainen kateetti on luullakseni metreissä laskettuna eri mittainen eri etäisyyksillä.

pelkkä suunta??? kirjoitti:

Oletko nyt ihan varma että pelkkä suunta riittää???

Väittäinpä tässä että etäisyyskin tarvitaan.

Sadan piirua kulmaa vastaava suorakulmaisen kolmion vastainen kateetti on luullakseni metreissä laskettuna eri mittainen eri etäisyyksillä.

Lue lisää

Tietysti ensimmäiseen maalin määritykseen tarvitaan myös etäisyys, jos maali ei ole valmisteltu.Valmisteltuun maaliin riittää pelkkä tähystyssuunta, koska loppu hoidetaan juuri tuliasematasolla olevalla korjausmuuntimella (korjausympyrä). Voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole ao.koulutusta, mutta epäsuoran tulen miehille tämä on aivan selvä.

kooerhoo kirjoitti:

Tietysti ensimmäiseen maalin määritykseen tarvitaan myös etäisyys, jos maali ei ole valmisteltu.Valmisteltuun maaliin riittää pelkkä tähystyssuunta, koska loppu hoidetaan juuri tuliasematasolla olevalla korjausmuuntimella (korjausympyrä). Voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole ao.koulutusta, mutta epäsuoran tulen miehille tämä on aivan selvä.

Lue lisää

Kooerhoo kertausharjoituksiin hopihopi!

Voi olla vaikeaa selvittää noita asioita täällä keskustelupalstoilla.

pelkkä suunta??? kirjoitti:

Kooerhoo kertausharjoituksiin hopihopi!

Voi olla vaikeaa selvittää noita asioita täällä keskustelupalstoilla.

sisä/ ulkoballistista tai meteorologista valmistelua.

Maalit olivat mitatut jo edeltäpäin topografisesti.
Nythän tarvitsi johtaa tulta tämän "maalittamisen" perustella korjausmuunninta käyttäen?
Näin ymmärrän, en tosin minään tykistön ekspertinä.

Korjausmuunnin oli siis paperinen metri- ja piiruympyrä, joka pannaan tuliasematasolle keskipiste maaliin ja tähystyssuunta tj-asemasta. Sitä ei tarvita valmiisiin maaleihin ammuttaessa. Tulen korjaus tai ampuminen uuteen maaliin on helppoa ja nopeaa muuntimella (korjausympyrällä.
Sen tekee tasohenkilöstö. Ampuma-arvot sinänsä lasketaan entiseen tapaan maalin suunnan ja etäisyyden perusteella tuliasemasta. Tulenjohtaja korjaa tulta oman paikkansa suhteen. Tuliasema määrittää ampuma-arvot oman sijaintisa ja maalin suhteen. Jos ei aukea, niin kysykää keneltä tahansa tasokoulutuksen saaneelta reserviläiseltä.

Korjausm,uunnin siis helpottaa tulen avasusta ja tulenkorjausta sekä ampuma-arvojen laskemista. Tykillä ampumista, ballistiikkaa ym. valmistelua se ei muuttanut mitenkään. Se on siis vain kätevä apuväline.

Kooerhoo kirjoitti:

Korjausmuunnin oli siis paperinen metri- ja piiruympyrä, joka pannaan tuliasematasolle keskipiste maaliin ja tähystyssuunta tj-asemasta. Sitä ei tarvita valmiisiin maaleihin ammuttaessa. Tulen korjaus tai ampuminen uuteen maaliin on helppoa ja nopeaa muuntimella (korjausympyrällä.
Sen tekee tasohenkilöstö. Ampuma-arvot sinänsä lasketaan entiseen tapaan maalin suunnan ja etäisyyden perusteella tuliasemasta. Tulenjohtaja korjaa tulta oman paikkansa suhteen. Tuliasema määrittää ampuma-arvot oman sijaintisa ja maalin suhteen. Jos ei aukea, niin kysykää keneltä tahansa tasokoulutuksen saaneelta reserviläiseltä.

Korjausm,uunnin siis helpottaa tulen avasusta ja tulenkorjausta sekä ampuma-arvojen laskemista. Tykillä ampumista, ballistiikkaa ym. valmistelua se ei muuttanut mitenkään. Se on siis vain kätevä apuväline.

Lue lisää

Ehkäpä on syytä jättää paljastamatta, mihin korjausympyrän keskipiste tuon jälkeen kuuluisi.

Ettei mene tärkeä sotasalaisuus tiedoksi vihulaisen vakoilijoille...

Siis yhden tulenjohtajan on mahdotonta korjata koko Kannaksen tykistöryhmän putkia. Tietty jokaisessa yksikössä eli patteristossa on oma tulenjohtaja. Periaatteessa lehmätkin voi lentää, mutta käytännössä näin. Neljä tykkiä patterissa ja patteristossa 4 patteria ilmeisesti viime sodissa.

Teejii Luku kirjoitti:

Siis yhden tulenjohtajan on mahdotonta korjata koko Kannaksen tykistöryhmän putkia. Tietty jokaisessa yksikössä eli patteristossa on oma tulenjohtaja. Periaatteessa lehmätkin voi lentää, mutta käytännössä näin. Neljä tykkiä patterissa ja patteristossa 4 patteria ilmeisesti viime sodissa.

Lue lisää

Lasikantinen laulukirja taitaa olla kovastikkin tuttu.

Teejii Luku kirjoitti:

Siis yhden tulenjohtajan on mahdotonta korjata koko Kannaksen tykistöryhmän putkia. Tietty jokaisessa yksikössä eli patteristossa on oma tulenjohtaja. Periaatteessa lehmätkin voi lentää, mutta käytännössä näin. Neljä tykkiä patterissa ja patteristossa 4 patteria ilmeisesti viime sodissa.

Lue lisää

Onpa hyvä esimerkki siitä, miten asiasta mitään ymmärtämättä voi panna hanttiin. Tietysti muutama paukku lisää kummasti rohkeutta, mutta vie lopunkin ymmärryksen.

Kooerhoo kirjoitti:

Onpa hyvä esimerkki siitä, miten asiasta mitään ymmärtämättä voi panna hanttiin. Tietysti muutama paukku lisää kummasti rohkeutta, mutta vie lopunkin ymmärryksen.

antaa myöten.

musiikkimiehiä. kirjoitti:

Lasikantinen laulukirja taitaa olla kovastikkin tuttu.

Tulenjohtue antaa patteriston tulikomennot ja voit järkeillä vähällä järjelläsi, mikä on se nappulaherra joka on puhelimessa.

GGummipää kirjoitti:

Tulenjohtue antaa patteriston tulikomennot ja voit järkeillä vähällä järjelläsi, mikä on se nappulaherra joka on puhelimessa.

jalalla. Kenttätykistön res.upseerina minun ei tarvitse järkeillä mitään asian tiimoilta. Kyseisten aselajiasioiden hallinta on hyvin riittänyt näihin päiviin asti. Edelleenkin ehdottaisin ettet panisi ”nokkaasi” asioihin mistä mitään et tiedä. Se nimittäin antaa aika erikoisen kuvan harkintakyvystä tai pikemminkin sen puutteesta.

Teejii Luku kirjoitti:

Siis yhden tulenjohtajan on mahdotonta korjata koko Kannaksen tykistöryhmän putkia. Tietty jokaisessa yksikössä eli patteristossa on oma tulenjohtaja. Periaatteessa lehmätkin voi lentää, mutta käytännössä näin. Neljä tykkiä patterissa ja patteristossa 4 patteria ilmeisesti viime sodissa.

Lue lisää

Mistä sie tuon tiedon olet saanut???

väitteesi... kirjoitti:

Mistä sie tuon tiedon olet saanut???

Sota-ajan patteristossa on kai ollut 3 tulipatteria, joissa 4 tykkiä ja esikunta/mittausjaos. Heppamiehet eli huoltokomppania, viestikomppania ja patteriston tulenjohtue kaksine partioineen. Patteristoupseeri johtaa laskentaa tuliasematasolla. Siis niitä kolmea neljän tykin letkaa jotka ampuvat viuhkan tulimuotoja haarukoinnin jälkeen. Sabluunataso ja mm-paperi jolla olivat kaikki tykit ja maalit oli patteristoupseerin hallussa. Tykinjohtajat kohdistivat tykin. Patteristot eivät voi olla päällekkäin joten korjaimia tai laskimia piti olla monta. Asemissa ei voinut olla pitkään, kun tulta alkoi sataa takaisin omaan niskaan.

Satareikäisen huussin Tuuli... kirjoitti:

Sota-ajan patteristossa on kai ollut 3 tulipatteria, joissa 4 tykkiä ja esikunta/mittausjaos. Heppamiehet eli huoltokomppania, viestikomppania ja patteriston tulenjohtue kaksine partioineen. Patteristoupseeri johtaa laskentaa tuliasematasolla. Siis niitä kolmea neljän tykin letkaa jotka ampuvat viuhkan tulimuotoja haarukoinnin jälkeen. Sabluunataso ja mm-paperi jolla olivat kaikki tykit ja maalit oli patteristoupseerin hallussa. Tykinjohtajat kohdistivat tykin. Patteristot eivät voi olla päällekkäin joten korjaimia tai laskimia piti olla monta. Asemissa ei voinut olla pitkään, kun tulta alkoi sataa takaisin omaan niskaan.

Lue lisää

osapuilleenkaan oikein olen käsittänyt, niin nämä Jv-sotamiehet eivät ole vielä ehtineet meille kaikille muille kertoa kuinka 20 Pstoa, tai 5-8 ryhmää keskitetään ampumaan samaan maaliin. Tiedä vaikka huomenna krapulapäissä siihenkin saataisiin v-sanojen( tiettävästi parasta osaamisaluetta) ryydittämä vastaus.

ymmärrykselläni kirjoitti:

osapuilleenkaan oikein olen käsittänyt, niin nämä Jv-sotamiehet eivät ole vielä ehtineet meille kaikille muille kertoa kuinka 20 Pstoa, tai 5-8 ryhmää keskitetään ampumaan samaan maaliin. Tiedä vaikka huomenna krapulapäissä siihenkin saataisiin v-sanojen( tiettävästi parasta osaamisaluetta) ryydittämä vastaus.

Lue lisää

Olette olleet historiallisissa haihatteluissanne hieman sivuraiteella. Nykyään 386 mikro hoitaa gsm:n välityksellä tiedon edestä taakse ja niin moneen paikkaan kuin on toimiva yhteys.

Kun tulenjohtaja antaa maalin koordinaatit sekä suunnan ja etäisyyden tulenjohtopaikalta maaliin hän määrittelee kolmion kannan. Kolmion kärki on ampuvan patterin tuliasema. Jos unohdamme ammuksen lentorataan liittyvän matematiikan/fysiikan, niin tykin ampumasuunta on näiden tietojen pohjalta laskettavissa trigonometrisin menetelmin. Jokaisella patterilla/patteristolla on laskennassa käytössään sama kolmion kanta mutta eri kärkipiste. Korjausmuuntimen avulla kukin patteristo muutti oman kolmionsa arvot ampuma-arvoiksi tykeille. Kun tulenjohtaja korjasi tulta niin hän muutti maalin koordinaatteja ja siten kolmion kantaa. Tuliasemassa tehtiin vastaava korjaus korjausmuuntimen avulla ja annettiin tykeille uudet ampuma-arvot. Tulenjohtajan kannalta oli yhdentekevää mikä tai mitkä patteristot ampuivat koska häneltä puuttuva tieto eli ampuvan tuliyksikön paikka tiedettiin ampuma-asemassa.

Kun tykistökomentaja määräsi ampuvat patterit ja patteristot, tuliasemissa annettiin käskyt maalin valmistelemisesta ja suunnattiin tykit annettuun maaliin. Tämän jälkeen yksiköt ilmoittivat olevansa valmiit toimintaan ja tykistökomentaja välitti tiedon tulenjohtajalle joka sitten antoi tulikomennot. Pikatilanteessa valmistelu vei nopeimmillaankin pari kolme minuuttia mutta yleensä vähän pitempään.

Suuri osa sodan aikana suoritetuista tykistön ammunnoista suoritettiin valmiiksi valmisteltuihin maaleihin jolloin ampuma-arvot oli valmiiksi määritelty. Tällöin tulikomento oli yleensä hyvin yksinkertainen esim. "Siili 1 ampukaa". Tuliasemissa tiedettiin mikä maali Siili 1 oli ja mitkä olivat oikeat ampuma-arvot. Esim. Tali-Ihantalassa ammuttiin myös tykistövalmisteluja joissa patteristojen toiminta oli etukäteen suuniteltu ja laskettu. Tällöin kukin tuliyksikkö toimi etukäteen annettujen käskyjen ja valmistelun pohjalta.

Liekki() kirjoitti:

Kun tulenjohtaja antaa maalin koordinaatit sekä suunnan ja etäisyyden tulenjohtopaikalta maaliin hän määrittelee kolmion kannan. Kolmion kärki on ampuvan patterin tuliasema. Jos unohdamme ammuksen lentorataan liittyvän matematiikan/fysiikan, niin tykin ampumasuunta on näiden tietojen pohjalta laskettavissa trigonometrisin menetelmin. Jokaisella patterilla/patteristolla on laskennassa käytössään sama kolmion kanta mutta eri kärkipiste. Korjausmuuntimen avulla kukin patteristo muutti oman kolmionsa arvot ampuma-arvoiksi tykeille. Kun tulenjohtaja korjasi tulta niin hän muutti maalin koordinaatteja ja siten kolmion kantaa. Tuliasemassa tehtiin vastaava korjaus korjausmuuntimen avulla ja annettiin tykeille uudet ampuma-arvot. Tulenjohtajan kannalta oli yhdentekevää mikä tai mitkä patteristot ampuivat koska häneltä puuttuva tieto eli ampuvan tuliyksikön paikka tiedettiin ampuma-asemassa.

Kun tykistökomentaja määräsi ampuvat patterit ja patteristot, tuliasemissa annettiin käskyt maalin valmistelemisesta ja suunnattiin tykit annettuun maaliin. Tämän jälkeen yksiköt ilmoittivat olevansa valmiit toimintaan ja tykistökomentaja välitti tiedon tulenjohtajalle joka sitten antoi tulikomennot. Pikatilanteessa valmistelu vei nopeimmillaankin pari kolme minuuttia mutta yleensä vähän pitempään.

Suuri osa sodan aikana suoritetuista tykistön ammunnoista suoritettiin valmiiksi valmisteltuihin maaleihin jolloin ampuma-arvot oli valmiiksi määritelty. Tällöin tulikomento oli yleensä hyvin yksinkertainen esim. "Siili 1 ampukaa". Tuliasemissa tiedettiin mikä maali Siili 1 oli ja mitkä olivat oikeat ampuma-arvot. Esim. Tali-Ihantalassa ammuttiin myös tykistövalmisteluja joissa patteristojen toiminta oli etukäteen suuniteltu ja laskettu. Tällöin kukin tuliyksikkö toimi etukäteen annettujen käskyjen ja valmistelun pohjalta.

Lue lisää

Ei menetelmällä ole mitään merkitystä, jos tarkkuus häviää kaikilla putkilla roiskimiseen. Täällä ei näytetä käsitettävän yksinkertaista asiaa, mikä on kaikissa mittauksissa. Virhe kasvaa, kun tekijöitten määrä lisääntyy. Haarukointia ei voi tehdä sillä lailla, että joku ammuttaa 12 patteristoa epätarkalla tiedolla omasta sijainnistaan. Jokainen voi kuvitella, mikä on hajonta, kun varoetäisyys on 150 m. Murkulat putoavat tulenjohtopaikalle. Tarkkuus on kaikkein tärkeintä. 10 km matkalla virhettä saa olla 10-20 m. Sen takia tulenjohtueet yleensä ovat ettei ammunnasta tule turhaa, kun ne muuten menevät ohi maalista. Sodassa tarvitaan useita kandidaatteja kurkkimaan haarakiikarista ja lääkintämiehiä.

tarkkuus kateissa kirjoitti:

Ei menetelmällä ole mitään merkitystä, jos tarkkuus häviää kaikilla putkilla roiskimiseen. Täällä ei näytetä käsitettävän yksinkertaista asiaa, mikä on kaikissa mittauksissa. Virhe kasvaa, kun tekijöitten määrä lisääntyy. Haarukointia ei voi tehdä sillä lailla, että joku ammuttaa 12 patteristoa epätarkalla tiedolla omasta sijainnistaan. Jokainen voi kuvitella, mikä on hajonta, kun varoetäisyys on 150 m. Murkulat putoavat tulenjohtopaikalle. Tarkkuus on kaikkein tärkeintä. 10 km matkalla virhettä saa olla 10-20 m. Sen takia tulenjohtueet yleensä ovat ettei ammunnasta tule turhaa, kun ne muuten menevät ohi maalista. Sodassa tarvitaan useita kandidaatteja kurkkimaan haarakiikarista ja lääkintämiehiä.

Lue lisää

Patteriston maalialue oli Suomessa tyypillisesti 100x300m johon ammutaan tietty kuvio. Osumatarkkuus oli erittäin hyvä mutta sen ylläpitäminen vaati jatkuvaa työtä. Jokainen tykki on yksilö jolla on hieman toisista poikkeavat ampumaominaisuudet. Jotta kunkin tykin ominaisuudet saadaan selville ammutaan koelaukauksia. Tulokset kirjataan muistiin ja niiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset ampuma-arvoihin. Lisäksi kirjataan ylös ammutut laukaukset koska putken kuluminen vaikuttaa ampumaominaisuuksiin. Kulumisen vaikutus on taulukoitu tyyppiammunnoin.

Tykkien määrän lisääntyminen ei johda "kaikilla putkilla roiskimiseen" vaan suureen tuohovaikutukseen tarvittaessa hyvinkin pienellä maalialueella.

Viime sotien aikana käytettiin tyypillisesti 1:50000 mittakaavan karttoja. Tuollaisella kartalla 1 mm edustaa 50 metriä luonnossa. Tulenjohtajan piti siis osata suunnistaa jotta hän pystyi määrittelemään sijaintinsa kartalla. Sikäli kuin tulenjohtaja antoi koordinaatit oikein niin patterit/ja patteristot kyllä osuivat maaliin varsin tarkasti.

Virheitä ammunassa aiheuttivat ennen muut inhimilliset tekijät: tulenjohtaja mittasi paikan väärin, joku kuuli annetut koordinaatit väärin, joku laski väärin jne. jolloin isku saattoi tulla omien niskaan. Edellä mainittujen lisäksi tulivat tietysti tekniset tekijät kuten räjähdysaineiden poikkeuksellinen käyttäytyminen putkiräjähdykset jne. jotka saattoivat johtaa yksitäisten laukausten putoamiseen omiin asemiin. Kokonaisuutena ottaen oman tulen alle jääminen oli kuitenkin hyvin harvinaista.

Liekki() kirjoitti:

Patteriston maalialue oli Suomessa tyypillisesti 100x300m johon ammutaan tietty kuvio. Osumatarkkuus oli erittäin hyvä mutta sen ylläpitäminen vaati jatkuvaa työtä. Jokainen tykki on yksilö jolla on hieman toisista poikkeavat ampumaominaisuudet. Jotta kunkin tykin ominaisuudet saadaan selville ammutaan koelaukauksia. Tulokset kirjataan muistiin ja niiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset ampuma-arvoihin. Lisäksi kirjataan ylös ammutut laukaukset koska putken kuluminen vaikuttaa ampumaominaisuuksiin. Kulumisen vaikutus on taulukoitu tyyppiammunnoin.

Tykkien määrän lisääntyminen ei johda "kaikilla putkilla roiskimiseen" vaan suureen tuohovaikutukseen tarvittaessa hyvinkin pienellä maalialueella.

Viime sotien aikana käytettiin tyypillisesti 1:50000 mittakaavan karttoja. Tuollaisella kartalla 1 mm edustaa 50 metriä luonnossa. Tulenjohtajan piti siis osata suunnistaa jotta hän pystyi määrittelemään sijaintinsa kartalla. Sikäli kuin tulenjohtaja antoi koordinaatit oikein niin patterit/ja patteristot kyllä osuivat maaliin varsin tarkasti.

Virheitä ammunassa aiheuttivat ennen muut inhimilliset tekijät: tulenjohtaja mittasi paikan väärin, joku kuuli annetut koordinaatit väärin, joku laski väärin jne. jolloin isku saattoi tulla omien niskaan. Edellä mainittujen lisäksi tulivat tietysti tekniset tekijät kuten räjähdysaineiden poikkeuksellinen käyttäytyminen putkiräjähdykset jne. jotka saattoivat johtaa yksitäisten laukausten putoamiseen omiin asemiin. Kokonaisuutena ottaen oman tulen alle jääminen oli kuitenkin hyvin harvinaista.

Lue lisää

Mitättömät kartat -- oikea kartta tykistölle olisi 1 neliö sentti vastaa hehtaaria ,-siis 10 cm x 10 cm on neliö kilometri jne. -- neliö metrillä olisi sotatoimialuetta jo sata neliö kilometriä, se riittää. ---

Ruuduilla " 10x10 "pitää olla nimi kuten esim A1, B2, C3, D4 ... J10 .
ruudukko 1 x 1 nimetään K1 , L2, M3, N4 jne ,-- esim.tulta tilataan kohtaan B2N4 -- siis aivan yksinkertaista ja selkeää

Kännykkäkamera olisi mainio apuväline lähettää kohde kuvattuna kartalta kaikille pattereille -- tj asema voi olla erivärisenä nastalla kuvassa ettei pariskunta jää oman tulen alle

sota salaisuus kirjoitti:

Mitättömät kartat -- oikea kartta tykistölle olisi 1 neliö sentti vastaa hehtaaria ,-siis 10 cm x 10 cm on neliö kilometri jne. -- neliö metrillä olisi sotatoimialuetta jo sata neliö kilometriä, se riittää. ---

Ruuduilla " 10x10 "pitää olla nimi kuten esim A1, B2, C3, D4 ... J10 .
ruudukko 1 x 1 nimetään K1 , L2, M3, N4 jne ,-- esim.tulta tilataan kohtaan B2N4 -- siis aivan yksinkertaista ja selkeää

Kännykkäkamera olisi mainio apuväline lähettää kohde kuvattuna kartalta kaikille pattereille -- tj asema voi olla erivärisenä nastalla kuvassa ettei pariskunta jää oman tulen alle

Lue lisää

Iphonella voi johtaa tulta. Kuinkas selität sen, että Dunkerquen jälkeen britit ottivat korjausmuunninmenetelmän käyttöön 1940 ja suomalaiset vasta 1943, mutta keksintö oli suomalainen.

http://www.mobilemarketingwatch.com/think-most-apps-are-too-simple-how-about-one-that-can-direct-artillery-fire-15675/

Kenuli Nenuli kirjoitti:

Iphonella voi johtaa tulta. Kuinkas selität sen, että Dunkerquen jälkeen britit ottivat korjausmuunninmenetelmän käyttöön 1940 ja suomalaiset vasta 1943, mutta keksintö oli suomalainen.

http://www.mobilemarketingwatch.com/think-most-apps-are-too-simple-how-about-one-that-can-direct-artillery-fire-15675/

Lue lisää

Google Earthin voi asentaa kaikkiin kännyköihin, joissa Android 2.1-> tai iPhone. Tai käyttää GE:tä kannettavalla.
Kannettavassani se vaatii 116Mt tilaa.
Suomessa ei liene kovinkaan paljon paikkoja, joihin ei GE:llä näkisi.
Katselin tuossa erästä rakennusta Helsingin Pasilassa Uutiskadulla ja sain näytölle sen lukemiksi
60°12'17.11" P 24°55'23.41" I

En ole käynyt paikan päällä repullisen GPS-laitteiden kanssa, että olisin saanut varmistettua koordinaatit oikeiksi.

En keksinyt kylläkään miten tuon koordinaatin vastaanottaja pystyisi saamaan sillä perusteella suoraan näkymän omassa GE:ssään muuten kuin kikkailemalla KMZ fileen kanssa sähköpostina. Joku muu kertoo enemmän.
Kartaltahan se löytyy oitis.
http://www.google.com/earth/index.html

sota salaisuus kirjoitti:

Mitättömät kartat -- oikea kartta tykistölle olisi 1 neliö sentti vastaa hehtaaria ,-siis 10 cm x 10 cm on neliö kilometri jne. -- neliö metrillä olisi sotatoimialuetta jo sata neliö kilometriä, se riittää. ---

Ruuduilla " 10x10 "pitää olla nimi kuten esim A1, B2, C3, D4 ... J10 .
ruudukko 1 x 1 nimetään K1 , L2, M3, N4 jne ,-- esim.tulta tilataan kohtaan B2N4 -- siis aivan yksinkertaista ja selkeää

Kännykkäkamera olisi mainio apuväline lähettää kohde kuvattuna kartalta kaikille pattereille -- tj asema voi olla erivärisenä nastalla kuvassa ettei pariskunta jää oman tulen alle

Lue lisää

kännykä kamera mainio tulen johto välinen ,-- ei siis tarvitse pälistä ja mutista epäselvyyksiä ,-kartalla vain kolme eri väristä nastaa tuli kohde , osuma ja tj -
patteristo tajuaa heti miten korjataan , ilman pälinöitä.

Kyse ei ollut uudesta tulenjohtomenetelmästä, vaan vanhan yksinkertaistamisesta. "Liekki" on edellä selittänyt asian aivan verrattoman selkeästi. Oikealla asialla ovat myös Kooerhoo ja Tykkimies.

Tulenjohtaja siis vain korjasi tulen oman tähystyssuunnan suhteen ja tuliasematasoillaan kukin ampuva yksikkö korjausmuuntimen avulla laski uudet arvot tarvitsematta edes tietää tjp:n sijaintia sen enmpää kuin tulenjohtajan tarvitsi tietää tuliasemien sijaintia.

Tietenkin ne tiedettiin valmistellussa toiminnassa. Tulen keskittäminen osattiin tietysti edelleen. Nyt vain luotiin nopea menetelmä, jolla kuka tahansa tulenjohtaja saattoi käyttää mitä tahansa maalialueelle ulottuvaa patteristoa, jos vain sai yhteyden ja luvan tulenkäyttöön.Sen antoivat ryhmäupseerit.

Tulenkäytön perusteet eivät siis muuttuneet, vaan ne kehitettiin vastaamaan suurtaistelun vaatimuksia. Tottahan yksittäinen tulenjohtaja edeleen saattoi johtaa oman patteristonsa tulta, mutta tietyssä tilanteessa hän Ihantalassa saattoi komentaa koko tykistö- ja kranaatinheitinmassan ampumaan yhteen maaliin ja vielä sekunnilleen samalla hetkellä. Tietysti luvan ampumiseen antoi ylin tuliasemajohtaja eli eversti Lucander. Tämä tapahtui vain pari kertaa. Muuten yleensä ammuttiin 10-12 patteristolla eli 3-4 tykistöryhmällä.

Uskaltaisiko toivoa, että ne jotka eivät asiaa ymmärrä, luopuisivat sen selittämisestä. Alkoholi vain pahentaa asiaa.

Riittää, kun ymmärtää, että kehitetty menetelmä toimi erittäin hyvin ja vaikutti osaltaan torjuntavoiton saavuttamiseen.

Tykistön ulkojäsen kirjoitti:

Kyse ei ollut uudesta tulenjohtomenetelmästä, vaan vanhan yksinkertaistamisesta. "Liekki" on edellä selittänyt asian aivan verrattoman selkeästi. Oikealla asialla ovat myös Kooerhoo ja Tykkimies.

Tulenjohtaja siis vain korjasi tulen oman tähystyssuunnan suhteen ja tuliasematasoillaan kukin ampuva yksikkö korjausmuuntimen avulla laski uudet arvot tarvitsematta edes tietää tjp:n sijaintia sen enmpää kuin tulenjohtajan tarvitsi tietää tuliasemien sijaintia.

Tietenkin ne tiedettiin valmistellussa toiminnassa. Tulen keskittäminen osattiin tietysti edelleen. Nyt vain luotiin nopea menetelmä, jolla kuka tahansa tulenjohtaja saattoi käyttää mitä tahansa maalialueelle ulottuvaa patteristoa, jos vain sai yhteyden ja luvan tulenkäyttöön.Sen antoivat ryhmäupseerit.

Tulenkäytön perusteet eivät siis muuttuneet, vaan ne kehitettiin vastaamaan suurtaistelun vaatimuksia. Tottahan yksittäinen tulenjohtaja edeleen saattoi johtaa oman patteristonsa tulta, mutta tietyssä tilanteessa hän Ihantalassa saattoi komentaa koko tykistö- ja kranaatinheitinmassan ampumaan yhteen maaliin ja vielä sekunnilleen samalla hetkellä. Tietysti luvan ampumiseen antoi ylin tuliasemajohtaja eli eversti Lucander. Tämä tapahtui vain pari kertaa. Muuten yleensä ammuttiin 10-12 patteristolla eli 3-4 tykistöryhmällä.

Uskaltaisiko toivoa, että ne jotka eivät asiaa ymmärrä, luopuisivat sen selittämisestä. Alkoholi vain pahentaa asiaa.

Riittää, kun ymmärtää, että kehitetty menetelmä toimi erittäin hyvin ja vaikutti osaltaan torjuntavoiton saavuttamiseen.

Lue lisää

Oli valmiiksi mitatut maalit. En kuitenkaan hirveästi kehuisi järjestelmää, joka perustuu huonoon maastoon ja viestiyhteyksiin. Tulenjohtue ei aina edes saa mitattua sijaintiaan, vaan se arvioidaan tavalliselta kartalta. Tähystystä ei saatu aikaan. Ihan siis joku juoppo olisi voinut keksiäkin paremmankin menetelmän. Moni kapiainen oli alkoholisti ja sen takia Kannas ja Viipuri sodassa menetettiinkin.

perääntymistilanteessa kirjoitti:

Oli valmiiksi mitatut maalit. En kuitenkaan hirveästi kehuisi järjestelmää, joka perustuu huonoon maastoon ja viestiyhteyksiin. Tulenjohtue ei aina edes saa mitattua sijaintiaan, vaan se arvioidaan tavalliselta kartalta. Tähystystä ei saatu aikaan. Ihan siis joku juoppo olisi voinut keksiäkin paremmankin menetelmän. Moni kapiainen oli alkoholisti ja sen takia Kannas ja Viipuri sodassa menetettiinkin.

Lue lisää

Voi voi.

Voi voi. kirjoitti:

Voi voi.

On käyttää muita kuin tykistön vakansseja ja jättää kaikki yhden miehen varaan. Mihin unohtuivat patteriston komentaja, tulenjohtopäällikkö ja pataljoonan tulenjohtokomentaja. Tulta muka Talissa johti yksi tulenjohtaja.

Araratin sotilas kirjoitti:

On käyttää muita kuin tykistön vakansseja ja jättää kaikki yhden miehen varaan. Mihin unohtuivat patteriston komentaja, tulenjohtopäällikkö ja pataljoonan tulenjohtokomentaja. Tulta muka Talissa johti yksi tulenjohtaja.

Lue lisää

Kyse oli siis siitä, että kaiken yhteen maaliin ulottuvan tykistön tulta SAATTOI tarrvittaessa johtaa yksi tulenjohtaja. Mapuvat ykdsiköt määritti ryhmäupseeri tai tulenkäytön ylin johtaja. Tottahan koko organisaatio toimi entiseen tapaan. Tarvittaessa kaikki tulenjohtajat pystyivät ammuttamaan vaikka yhdellä tykillä tai omalla patteristollaan tai tykistöryhmäsllä tai vaikka millä, mikä maaliin ulottui ja minne yhteys saatiin.

Vielä kerran: korjausmuunnin oli hyvä apuvälin ei uusi tulen käytön menetelmä.

Tykistön ulkojäsen kirjoitti:

Kyse oli siis siitä, että kaiken yhteen maaliin ulottuvan tykistön tulta SAATTOI tarrvittaessa johtaa yksi tulenjohtaja. Mapuvat ykdsiköt määritti ryhmäupseeri tai tulenkäytön ylin johtaja. Tottahan koko organisaatio toimi entiseen tapaan. Tarvittaessa kaikki tulenjohtajat pystyivät ammuttamaan vaikka yhdellä tykillä tai omalla patteristollaan tai tykistöryhmäsllä tai vaikka millä, mikä maaliin ulottui ja minne yhteys saatiin.

Vielä kerran: korjausmuunnin oli hyvä apuvälin ei uusi tulen käytön menetelmä.

Lue lisää

- V***n korjaus muunnin ,--- tässä puhuu nyt mies ,joka on tutkinut tykistön ampuma tekniikkaa niinisalossa noin 40 vuotta sitten, ja tiedän lähes kaiken asiasta --- siis tarkoitan , että jos patteristo tietää missä pohjoinen, itä ja etelä ,asia on siinä suhteessa ok. --- ruudutettu sota toimialue edessä, "yleensä idässä "
ruudulla nimet , ja patteristolla oma sijainti, se riittää kun vain tj tilaa tulta esim kohtaan A2L8 kaikki tykit tietävät missä kohde on --- yksi harjoitus laukaus ja tj painaa nastan siihen ,niin on kaikkien helppo korjata. -- tuliko asia selväksi

Komppaan tässä resv. KAPT. etten minäkään saanut selkoa tästä
>>>jos kymmenen tykkiä ja heitintä ampuu iskun niin saa olla mekoinen akateemikko jos pystyy sanomaan yhden tykin kranaatin räjähdys kohdan.>>>

Mutta näinkö se tiivistettynä menee:
Tulenjohtaja A ja hänen takavasemmalla puolellaan 2 tykistön jaosta, toinen B 5 km päässä ja toinen C 10 km päässä ja takaoikealla puolellaan samoilla etäisyyksillä jaokset D ja E.
A:lla radioyhteys kaikkiin jaoksiin.
A ilmoittaa tuhottavan kohteen/joukon tarkan karttakoordinaatin ja oman kompassisuuntansa kohteeseen. A tilaa kohdistusammunnan kultakin jaokselta vuorollaan.
B:n kohdistusammunnan jälkeen A ilmoittaa, että kohdetta siirrettävä 100m hänestä katsoen suoraan poispäin. C:n kohdistusammunnan jälkeen ilmoittaa A siirrettäväksi hänestä katsoen 100m vasemmalle ja 50m lähentäen jne. jne.
Nyt otetaan jaoksissa korjausmuunnin esille ja asetetaan putkille uudet säädöt.
Mikäli aikaa on tehdään uudet kohdistusammunnat.
A hyväksyy kohdistuksen ja tilaa tuliannoksen sekä seuraa tilanteen kehittymistä.
Joukko pääsee murtautumaan ulos tulesta, levittäytyy ja lähtee hyökkäämään A:n suuntaan. A antaa uuden kohteen jaokselle B esim. 100m häneen päin ja 50m vasemmalle, Jaos E uusi 100m häneen päin ja 50m oikealle jne.
Korjausmuunninta käytetään ja putket säädetään – ammunta jatkuu.
A:n tilanne pahenee ja joutuu väistymään asemastaan uuteen paikkaan 200m taaksepäin saman kompassisuoran linjassa kohteeseen nähden. A voi antaa korjauksia edelleen jaoksittain kaikkien putkien tulen kohteesta.
Vihollinen jatkaa joukkojen rippeiden ja viinan voimalla ja A joutuu siirtymään uuteen asemaan mäelle 300m vasemmalle. A ilmoittaa uuden kompassisuunnan viholliseen ja vihollisen karttakoordinaatit, mutta nyt ei ole aikaa kohdistuksiin vaan tulta jatketaan uudelle karttakoordinaatille A:n ohjauksen mukaan ja korjausmuunninta käyttäen uusilla suuntimilla.

Tali-Ihantalan turnauksen vika erä on menossa.

vanha kundi kirjoitti:

Komppaan tässä resv. KAPT. etten minäkään saanut selkoa tästä
>>>jos kymmenen tykkiä ja heitintä ampuu iskun niin saa olla mekoinen akateemikko jos pystyy sanomaan yhden tykin kranaatin räjähdys kohdan.>>>

Mutta näinkö se tiivistettynä menee:
Tulenjohtaja A ja hänen takavasemmalla puolellaan 2 tykistön jaosta, toinen B 5 km päässä ja toinen C 10 km päässä ja takaoikealla puolellaan samoilla etäisyyksillä jaokset D ja E.
A:lla radioyhteys kaikkiin jaoksiin.
A ilmoittaa tuhottavan kohteen/joukon tarkan karttakoordinaatin ja oman kompassisuuntansa kohteeseen. A tilaa kohdistusammunnan kultakin jaokselta vuorollaan.
B:n kohdistusammunnan jälkeen A ilmoittaa, että kohdetta siirrettävä 100m hänestä katsoen suoraan poispäin. C:n kohdistusammunnan jälkeen ilmoittaa A siirrettäväksi hänestä katsoen 100m vasemmalle ja 50m lähentäen jne. jne.
Nyt otetaan jaoksissa korjausmuunnin esille ja asetetaan putkille uudet säädöt.
Mikäli aikaa on tehdään uudet kohdistusammunnat.
A hyväksyy kohdistuksen ja tilaa tuliannoksen sekä seuraa tilanteen kehittymistä.
Joukko pääsee murtautumaan ulos tulesta, levittäytyy ja lähtee hyökkäämään A:n suuntaan. A antaa uuden kohteen jaokselle B esim. 100m häneen päin ja 50m vasemmalle, Jaos E uusi 100m häneen päin ja 50m oikealle jne.
Korjausmuunninta käytetään ja putket säädetään – ammunta jatkuu.
A:n tilanne pahenee ja joutuu väistymään asemastaan uuteen paikkaan 200m taaksepäin saman kompassisuoran linjassa kohteeseen nähden. A voi antaa korjauksia edelleen jaoksittain kaikkien putkien tulen kohteesta.
Vihollinen jatkaa joukkojen rippeiden ja viinan voimalla ja A joutuu siirtymään uuteen asemaan mäelle 300m vasemmalle. A ilmoittaa uuden kompassisuunnan viholliseen ja vihollisen karttakoordinaatit, mutta nyt ei ole aikaa kohdistuksiin vaan tulta jatketaan uudelle karttakoordinaatille A:n ohjauksen mukaan ja korjausmuunninta käyttäen uusilla suuntimilla.

Tali-Ihantalan turnauksen vika erä on menossa.

Lue lisää

tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.
tj:n ei pakosta tarvitse olla suoraan tykin edessä.

yleensähän tj:llä oli käytössään omasta rykmentistä kaksi raskasta tykkiä ja yksi naapurista ja toki patalioonan heittimet , että jos sattui käymään niin että jouduttiin vetäytymään tai oman rykmentin tykkejä piti siirtää niin tarvittaessa saatiin raskasta tulta.

tj ei tosiaankaan juttele armejakunnan tykistökomentajan kanssa ikinä.
korjausmuunnin mahdollisti yhden tykin tulen korjaamisen ja useiden siirtämisen sivusuunnassa samalla sekunnilla.

vanha kundi kirjoitti:

Komppaan tässä resv. KAPT. etten minäkään saanut selkoa tästä
>>>jos kymmenen tykkiä ja heitintä ampuu iskun niin saa olla mekoinen akateemikko jos pystyy sanomaan yhden tykin kranaatin räjähdys kohdan.>>>

Mutta näinkö se tiivistettynä menee:
Tulenjohtaja A ja hänen takavasemmalla puolellaan 2 tykistön jaosta, toinen B 5 km päässä ja toinen C 10 km päässä ja takaoikealla puolellaan samoilla etäisyyksillä jaokset D ja E.
A:lla radioyhteys kaikkiin jaoksiin.
A ilmoittaa tuhottavan kohteen/joukon tarkan karttakoordinaatin ja oman kompassisuuntansa kohteeseen. A tilaa kohdistusammunnan kultakin jaokselta vuorollaan.
B:n kohdistusammunnan jälkeen A ilmoittaa, että kohdetta siirrettävä 100m hänestä katsoen suoraan poispäin. C:n kohdistusammunnan jälkeen ilmoittaa A siirrettäväksi hänestä katsoen 100m vasemmalle ja 50m lähentäen jne. jne.
Nyt otetaan jaoksissa korjausmuunnin esille ja asetetaan putkille uudet säädöt.
Mikäli aikaa on tehdään uudet kohdistusammunnat.
A hyväksyy kohdistuksen ja tilaa tuliannoksen sekä seuraa tilanteen kehittymistä.
Joukko pääsee murtautumaan ulos tulesta, levittäytyy ja lähtee hyökkäämään A:n suuntaan. A antaa uuden kohteen jaokselle B esim. 100m häneen päin ja 50m vasemmalle, Jaos E uusi 100m häneen päin ja 50m oikealle jne.
Korjausmuunninta käytetään ja putket säädetään – ammunta jatkuu.
A:n tilanne pahenee ja joutuu väistymään asemastaan uuteen paikkaan 200m taaksepäin saman kompassisuoran linjassa kohteeseen nähden. A voi antaa korjauksia edelleen jaoksittain kaikkien putkien tulen kohteesta.
Vihollinen jatkaa joukkojen rippeiden ja viinan voimalla ja A joutuu siirtymään uuteen asemaan mäelle 300m vasemmalle. A ilmoittaa uuden kompassisuunnan viholliseen ja vihollisen karttakoordinaatit, mutta nyt ei ole aikaa kohdistuksiin vaan tulta jatketaan uudelle karttakoordinaatille A:n ohjauksen mukaan ja korjausmuunninta käyttäen uusilla suuntimilla.

Tali-Ihantalan turnauksen vika erä on menossa.

Lue lisää

tässä ketjussa on asiaa, nykyajasta ja voi sen peilata entisiin sotiinkin
http://www.aamukampa.net/forum/viewtopic.php?f=49&t=6068&hilit=tulenjohtaja

ja sehän meni niin että korjausmuuntimen keksi joku muu kuin nenonen, sehän on tiedossa että saksalaisilla ei ollut lapin pakkasiin riittäviä ampumataulukkoja.

resv. KAPT. kirjoitti:

tässä ketjussa on asiaa, nykyajasta ja voi sen peilata entisiin sotiinkin
http://www.aamukampa.net/forum/viewtopic.php?f=49&t=6068&hilit=tulenjohtaja

ja sehän meni niin että korjausmuuntimen keksi joku muu kuin nenonen, sehän on tiedossa että saksalaisilla ei ollut lapin pakkasiin riittäviä ampumataulukkoja.

Lue lisää

vaikuttanut ampumataulukoihin. Toinen juttu oli sitten vaikutus tykin palautuskoneiston voiteluaineisiin. Joskus myös sytyttimissä oli ongelmia eli eivät oikein toimineet kovassa pakkasessa.

"saksalaisilla ei ollut lapin pakkasiin riittäviä ampumataulukkoja."

resv. KAPT. kirjoitti:

tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.
tj:n ei pakosta tarvitse olla suoraan tykin edessä.

yleensähän tj:llä oli käytössään omasta rykmentistä kaksi raskasta tykkiä ja yksi naapurista ja toki patalioonan heittimet , että jos sattui käymään niin että jouduttiin vetäytymään tai oman rykmentin tykkejä piti siirtää niin tarvittaessa saatiin raskasta tulta.

tj ei tosiaankaan juttele armejakunnan tykistökomentajan kanssa ikinä.
korjausmuunnin mahdollisti yhden tykin tulen korjaamisen ja useiden siirtämisen sivusuunnassa samalla sekunnilla.

Lue lisää

mitään käsitystä tulen käytöstä.

Korjausmuunnin mahdollisti tulen korjaamisen patteritasolla perustykin suhteen. Muut taas olivat yhdensuuntaisessa viuhkassa sen kanssa eli niiden tuli korjaantui samalla.
Piti olla tiedossa vain maali ja tulenjohtajan tähystyssuunta siihen.

Kaikki mitä veijari kirjoittaa tulen käytöstä on silkkaa soopaa.

resv. KAPT. kirjoitti:

tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.
tj:n ei pakosta tarvitse olla suoraan tykin edessä.

yleensähän tj:llä oli käytössään omasta rykmentistä kaksi raskasta tykkiä ja yksi naapurista ja toki patalioonan heittimet , että jos sattui käymään niin että jouduttiin vetäytymään tai oman rykmentin tykkejä piti siirtää niin tarvittaessa saatiin raskasta tulta.

tj ei tosiaankaan juttele armejakunnan tykistökomentajan kanssa ikinä.
korjausmuunnin mahdollisti yhden tykin tulen korjaamisen ja useiden siirtämisen sivusuunnassa samalla sekunnilla.

Lue lisää

>>>tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.>>>
Perusasetelmassa jäi mainitsematta, että mielessäni oli tilanne, että on hyökkäyksellä on työnnetty vihollista vaikka useita kilometrejä taaksepäin, tykistö on siirtynyt perässä, uudet tykistöasemat on tiedusteltu ja tykit saatu asemaan, mutta ei ole vielä määritelty stabiilin vaiheen ampuma-alueita ja painopistesuuntia.
Vihulainen on saanut joukkonsa sekasorron kasattua ja on kääntänyt rintamasuunnan karkuunjuoksemisesta vastahyökkäykseen.
Tuolla asetelmalla lienee tarpeen ripeä kohdistus. Voipi olla, että vihulaisen tykistö on edelleen siirtymässä taaksepäin isomman murtuman takia ja vastatulta ei ole niinkään odotettavissa.
Asemasota on eri. Silloin kohteet ja alat on määritelty ja on kyse vain siitä milloin ammutaan ja millä voimalla ( ja kannattaako asemia paljastaa ).

vanha kundi kirjoitti:

>>>tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.>>>
Perusasetelmassa jäi mainitsematta, että mielessäni oli tilanne, että on hyökkäyksellä on työnnetty vihollista vaikka useita kilometrejä taaksepäin, tykistö on siirtynyt perässä, uudet tykistöasemat on tiedusteltu ja tykit saatu asemaan, mutta ei ole vielä määritelty stabiilin vaiheen ampuma-alueita ja painopistesuuntia.
Vihulainen on saanut joukkonsa sekasorron kasattua ja on kääntänyt rintamasuunnan karkuunjuoksemisesta vastahyökkäykseen.
Tuolla asetelmalla lienee tarpeen ripeä kohdistus. Voipi olla, että vihulaisen tykistö on edelleen siirtymässä taaksepäin isomman murtuman takia ja vastatulta ei ole niinkään odotettavissa.
Asemasota on eri. Silloin kohteet ja alat on määritelty ja on kyse vain siitä milloin ammutaan ja millä voimalla ( ja kannattaako asemia paljastaa ).

Lue lisää

vaihdon jälkeen aloitetaan ensin tarkistusammunnalla. Siihen riittää maalin määritys ja tähystyssuunta siihen. Tietysti tjpaikan koordinaatit on hyvä ilmoittaa. Se kertoo samalla etulinjan kulun.

vanha kundi kirjoitti:

>>>tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.>>>
Perusasetelmassa jäi mainitsematta, että mielessäni oli tilanne, että on hyökkäyksellä on työnnetty vihollista vaikka useita kilometrejä taaksepäin, tykistö on siirtynyt perässä, uudet tykistöasemat on tiedusteltu ja tykit saatu asemaan, mutta ei ole vielä määritelty stabiilin vaiheen ampuma-alueita ja painopistesuuntia.
Vihulainen on saanut joukkonsa sekasorron kasattua ja on kääntänyt rintamasuunnan karkuunjuoksemisesta vastahyökkäykseen.
Tuolla asetelmalla lienee tarpeen ripeä kohdistus. Voipi olla, että vihulaisen tykistö on edelleen siirtymässä taaksepäin isomman murtuman takia ja vastatulta ei ole niinkään odotettavissa.
Asemasota on eri. Silloin kohteet ja alat on määritelty ja on kyse vain siitä milloin ammutaan ja millä voimalla ( ja kannattaako asemia paljastaa ).

Lue lisää

vihulainen pystyi ampumaan alueelle muillakin tykeilla kuin juuri rintama vastuussa ollella.
juurikin sentakia systeemi oli kuin sanoin että yksi raskas tykistö systeemi oli naapuri rykmentistä.

resv. KAPT. kirjoitti:

vihulainen pystyi ampumaan alueelle muillakin tykeilla kuin juuri rintama vastuussa ollella.
juurikin sentakia systeemi oli kuin sanoin että yksi raskas tykistö systeemi oli naapuri rykmentistä.

Lue lisää

Molempien esitykset hyväksytään...

vanha kundi kirjoitti:

>>>tarkastus ammunta, jos esim. tuli uusi tj kompanjaan oli aika kyseen alaista koska vihulaisella oli tykkejä jotka ylettyivät omiin tykkeihin.
vihulaisen alueelle aina määritettiin ampuma alueet, joihin ammuttin aloittajan mainitsemilla ampuma menetelmillä sulku, isku,,,,,.>>>
Perusasetelmassa jäi mainitsematta, että mielessäni oli tilanne, että on hyökkäyksellä on työnnetty vihollista vaikka useita kilometrejä taaksepäin, tykistö on siirtynyt perässä, uudet tykistöasemat on tiedusteltu ja tykit saatu asemaan, mutta ei ole vielä määritelty stabiilin vaiheen ampuma-alueita ja painopistesuuntia.
Vihulainen on saanut joukkonsa sekasorron kasattua ja on kääntänyt rintamasuunnan karkuunjuoksemisesta vastahyökkäykseen.
Tuolla asetelmalla lienee tarpeen ripeä kohdistus. Voipi olla, että vihulaisen tykistö on edelleen siirtymässä taaksepäin isomman murtuman takia ja vastatulta ei ole niinkään odotettavissa.
Asemasota on eri. Silloin kohteet ja alat on määritelty ja on kyse vain siitä milloin ammutaan ja millä voimalla ( ja kannattaako asemia paljastaa ).

Lue lisää

vähän on kyseen alaista toi useiden kilometrien juttu.
ja tuota olisko niitä tykkejä siirretty sen takia, kun ajattelee sen ajan tela traktoreita nopeus oli kai jotai 5km/h hevoisilla, niitä piti olla 6-8.
kyllä tykkien sijoitus oli mietitty useankin kilometrin hyökkäystä varten.

jossakin on puhuttu että vihulaisella oli 2000 tykkiä, niin ei kai ne kaikki ollut yhden komppanjan alueella.

tj on mielenkiintoinen alue.

muistan että heittimien asemien valmistelu partio lähti esim. yöllä mittaamaan ja kaivamaan ja räjäyttämään heittimille asemat.

vanha kundi kirjoitti:

Molempien esitykset hyväksytään...

tulen käytön perusteista sen enempää kuin tuo puutaheinää höpöttävä resvkapt.

Tykistö ei ole rintamavastuussa.

Et sitten ymmärrä kirjoitti:

tulen käytön perusteista sen enempää kuin tuo puutaheinää höpöttävä resvkapt.

Tykistö ei ole rintamavastuussa.

Todellakaan tykistö ei ole lajini, mutta se ei pitäisi olla este/kielto siitä puhumiselle(?).
Sinä olet parissa viestissä nyt kehunut ettei kapiukon kanssa tiedetä mitään ( ainakin minä myönnän, että näin on ), joten sun on aika avautua ja antaa seikkaperäinen selostus asiasta. Se nyt on vähintä mitä voit tehdä.
Esim. mitä tarkalleen tarkoitat tuolla
"Tykistö ei ole rintamavastuussa."
Anna palaa...

resv. KAPT. kirjoitti:

vähän on kyseen alaista toi useiden kilometrien juttu.
ja tuota olisko niitä tykkejä siirretty sen takia, kun ajattelee sen ajan tela traktoreita nopeus oli kai jotai 5km/h hevoisilla, niitä piti olla 6-8.
kyllä tykkien sijoitus oli mietitty useankin kilometrin hyökkäystä varten.

jossakin on puhuttu että vihulaisella oli 2000 tykkiä, niin ei kai ne kaikki ollut yhden komppanjan alueella.

tj on mielenkiintoinen alue.

muistan että heittimien asemien valmistelu partio lähti esim. yöllä mittaamaan ja kaivamaan ja räjäyttämään heittimille asemat.

Lue lisää

>>>vähän on kyseen alaista toi useiden kilometrien juttu.
ja tuota olisko niitä tykkejä siirretty sen takia, kun ajattelee sen ajan tela traktoreita nopeus oli kai jotai 5km/h hevoisilla, niitä piti olla 6-8.
kyllä tykkien sijoitus oli mietitty useankin kilometrin hyökkäystä varten.>>>
Varmaan näin, mutta rintama on siirtynyt useamman kilometrin ja riippumatta tykkien siirrosta uudet maalialueet täytyy kohdistaa jo senkin takia ettei uusien kohteiden ollessa ole virheasetuksia tykeissä/vanhentuneita tai virheellisiä maalikoordinaatteja/virheellistä tj:n sijaintia tai jotain muuta ja aleta suinpäin ruiskimaan täydellä teholla omiin etulinjan asemiin. Eikö?

vanha kundi kirjoitti:

>>>vähän on kyseen alaista toi useiden kilometrien juttu.
ja tuota olisko niitä tykkejä siirretty sen takia, kun ajattelee sen ajan tela traktoreita nopeus oli kai jotai 5km/h hevoisilla, niitä piti olla 6-8.
kyllä tykkien sijoitus oli mietitty useankin kilometrin hyökkäystä varten.>>>
Varmaan näin, mutta rintama on siirtynyt useamman kilometrin ja riippumatta tykkien siirrosta uudet maalialueet täytyy kohdistaa jo senkin takia ettei uusien kohteiden ollessa ole virheasetuksia tykeissä/vanhentuneita tai virheellisiä maalikoordinaatteja/virheellistä tj:n sijaintia tai jotain muuta ja aleta suinpäin ruiskimaan täydellä teholla omiin etulinjan asemiin. Eikö?

Lue lisää

vähän kyseenalaista tuo kilometrin juttu.....

tarkoitan että vihulainen pystyi painostamaan sivuilta ja ja vaikka divisioonalla suoraan edestä.
ja jos vihulainen olisi alkanut naapuri rintamalla hyökkäyksen olisi tilanne kilometrin päässä olleella osastolla nopeasti muodostunut tukalaksi, jo puolen päivän tykistö keskitys.

vanha kundi kirjoitti:

>>>vähän on kyseen alaista toi useiden kilometrien juttu.
ja tuota olisko niitä tykkejä siirretty sen takia, kun ajattelee sen ajan tela traktoreita nopeus oli kai jotai 5km/h hevoisilla, niitä piti olla 6-8.
kyllä tykkien sijoitus oli mietitty useankin kilometrin hyökkäystä varten.>>>
Varmaan näin, mutta rintama on siirtynyt useamman kilometrin ja riippumatta tykkien siirrosta uudet maalialueet täytyy kohdistaa jo senkin takia ettei uusien kohteiden ollessa ole virheasetuksia tykeissä/vanhentuneita tai virheellisiä maalikoordinaatteja/virheellistä tj:n sijaintia tai jotain muuta ja aleta suinpäin ruiskimaan täydellä teholla omiin etulinjan asemiin. Eikö?

Lue lisää

voi olla jopa taktiikkaakin että vihollisen kapea hyökkäys päästetään etenemään syvällekin.

Et sitten ymmärrä kirjoitti:

tulen käytön perusteista sen enempää kuin tuo puutaheinää höpöttävä resvkapt.

Tykistö ei ole rintamavastuussa.

kommenttisi olisi komediaa, ellei sen kohteella olisi niin suurta merkitystä joka tekee siitä dramaattisen

Ei ole hepulla kirjoitti:

mitään käsitystä tulen käytöstä.

Korjausmuunnin mahdollisti tulen korjaamisen patteritasolla perustykin suhteen. Muut taas olivat yhdensuuntaisessa viuhkassa sen kanssa eli niiden tuli korjaantui samalla.
Piti olla tiedossa vain maali ja tulenjohtajan tähystyssuunta siihen.

Kaikki mitä veijari kirjoittaa tulen käytöstä on silkkaa soopaa.

Lue lisää

perustykki,hyyymmmm, se antaa ymmärtää että vain yksi suunnataan, ja muut vain kopio.

onko mielestäsi niin tosiaan että vain yksi tykki suunnataan PERUSSUUNTAAN.
ammus pula oli huutava, mistä syystä saattoi käyrä niin että mainitsemallasi perustykillä ei ole voitu ampua tai sillä jo ammuttiin toisaalle, niin olisko silloin tj saanut vastauksen ei voi ampua.

kaikki suunnataan perussuuntaan, mikä tekee palturiksi sanomasi.

resv. KAPT. kirjoitti:

perustykki,hyyymmmm, se antaa ymmärtää että vain yksi suunnataan, ja muut vain kopio.

onko mielestäsi niin tosiaan että vain yksi tykki suunnataan PERUSSUUNTAAN.
ammus pula oli huutava, mistä syystä saattoi käyrä niin että mainitsemallasi perustykillä ei ole voitu ampua tai sillä jo ammuttiin toisaalle, niin olisko silloin tj saanut vastauksen ei voi ampua.

kaikki suunnataan perussuuntaan, mikä tekee palturiksi sanomasi.

Lue lisää

Siirtokorjaus pattereille tehdään laskemalla antamalla tj-au:n suuntakehän lukema maaliin. Tämän jälkeen määritetään suorakulmaisen kolmion kantapiste (et. tulenjohtajaan ja tähystyskulma tunnetaan). Lisäksi tarvitaan etäisyys maaliin. Näistä tiedoista saadaan laskemalla siirtokorjaus, joka voidaan myös katsoa korjausmuuntimesta vaikkakin epätarkemmin. Tällä tavalla voidaan laskea patteristoittain joka patterille suunta maastoon viritettyjen merkkien avulla tuliasemissa. Koro voidaan katsoa korkeuserojen perusteella. Ballistiikkaa ja ammusta ei tässä käsitellä, mutta nämä laskutoimitukset on ihan satavarmasti osattu 1800-l. lähtien kaikkien suurvaltojen tykistöissä. Uutta on se, että pahville on laitettu kiekko, josta ilmenee siirtokorjaus käden käänteessä.

oli se asian ydin.

Tulenjohtaja siis vain korjasi tulen oman tähystyssuunnan suhteen ja tuliasematasoillaan kukin ampuva yksikkö korjausmuuntimen avulla laski uudet arvot tarvitsematta edes tietää tjp:n sijaintia sen enempää kuin tulenjohtajan tarvitsi tietää tuliasemien sijaintia.

Tietenkin ne tiedettiin valmistellussa toiminnassa. Tulen keskittäminen osattiin tietysti edelleen. Nyt vain luotiin nopea menetelmä, jolla kuka tahansa tulenjohtaja saattoi käyttää mitä tahansa maalialueelle ulottuvaa patteristoa, jos vain sai yhteyden ja luvan tulenkäyttöön.Sen antoivat ryhmäupseerit.

Tulenkäytön perusteet eivät siis muuttuneet, vaan ne kehitettiin vastaamaan suurtaistelun vaatimuksia. Tottahan yksittäinen tulenjohtaja edelleen saattoi johtaa oman patteristonsa tulta vaikka tykeittäin, mutta tietyssä tilanteessa hän Ihantalassa saattoi komentaa koko tykistö- ja kranaatinheitinmassan ampumaan yhteen maaliin ja vielä sekunnilleen samalla hetkellä. Tietysti luvan ampumiseen antoi ylin tuliasemajohtaja eli eversti Lucander. Tämä tapahtui vain pari kertaa. Muuten yleensä ammuttiin 6-8 patteristolla eli 2-3 tykistöryhmällä ynnä heittimistöllä.

Tulen keskittämisellä ja tuloajalla ampumisella satiin suurempi tulenteho kuin paljon suuremmalla tykistömassalla vanhoin menetelmin.

Jos ei ymmärrä asiasta mitään, on turha lässyttää puuta heinää.

käytettäessä ei tarvitse tietää tj-paikan koordinaatteja. Tähystyssuunta maaliin riittää. Tuli voidaan aloittaa välittömästi. TJ:n huoli on, ettei jää oman tulen alle.

"Miksi käyttää epätarkkaa pahvia, kun olisi saatu tarkat lukemat."
Muunnin eli korjausympyrä mahdollisti 10 m tarkkuuden.

"Sitäpaitsi maali oli hehtaarien kokoinen, ja siihen olisi voinut roiskaista ihan kartan perusteella"

Ampuma-arvot lasketaan aina maalipisteen perusteella. Tulimuodon mukaan voidaan siitä hajoittaa. Tykkien hajonta hoitaa loput.

Briteillä on voinut olla vastaava menetelmä.

Ainakin jenkit ottivat korjausmuuntimen innolla käyttöön, kun Marttisen miehiin kuulunut krh-upseeri sen heille selvitti.

pommaris tähystäjänä.

mites tämä nenosen kehittämä kamera joka kelpas sakuillekin.

Korjausmuunninta kirjoitti:

käytettäessä ei tarvitse tietää tj-paikan koordinaatteja. Tähystyssuunta maaliin riittää. Tuli voidaan aloittaa välittömästi. TJ:n huoli on, ettei jää oman tulen alle.

"Miksi käyttää epätarkkaa pahvia, kun olisi saatu tarkat lukemat."
Muunnin eli korjausympyrä mahdollisti 10 m tarkkuuden.

"Sitäpaitsi maali oli hehtaarien kokoinen, ja siihen olisi voinut roiskaista ihan kartan perusteella"

Ampuma-arvot lasketaan aina maalipisteen perusteella. Tulimuodon mukaan voidaan siitä hajoittaa. Tykkien hajonta hoitaa loput.

Briteillä on voinut olla vastaava menetelmä.

Ainakin jenkit ottivat korjausmuuntimen innolla käyttöön, kun Marttisen miehiin kuulunut krh-upseeri sen heille selvitti.

Lue lisää

TJ:n on määritettävä nmaalien koordinaatit tulenjohtotasolla. Mittauspartio on välttämätön, ei tulta, jos ei olla kartalla. Homma kusee, jos tulenjohtaja ei tiedä, missä kohtaa kartalla hän on, miten mm-paperilla laskee maalien koordinaatteja.

Siinä olet oikeassa, että korjausmuuntimesta on briteillä monipuolisempi versio useilla eri taulukoilla yhdistettynä. Onko kopioitu jostain, ei tietoa, sillä he seurasivat sakujen systeemejä tarkkaan, ja käyttivät niitä, jso tilanne vaati.

Brittiläisessä versiossa on Troop disk ja target disk. Jälkimmäinen liikkuu hahlolla pystysuunnassa toisin kuin suomalaisessa liikkuu etäisyysasteikko.

Tämä voi olla tämän keskustelun saldo, sillä se vaikuttaa kopiolta (F.B.A. toimesta), mutta on poistettu käytöstä aika päiviä siellä.

Tulenjohtop. eksynyt kirjoitti:

TJ:n on määritettävä nmaalien koordinaatit tulenjohtotasolla. Mittauspartio on välttämätön, ei tulta, jos ei olla kartalla. Homma kusee, jos tulenjohtaja ei tiedä, missä kohtaa kartalla hän on, miten mm-paperilla laskee maalien koordinaatteja.

Siinä olet oikeassa, että korjausmuuntimesta on briteillä monipuolisempi versio useilla eri taulukoilla yhdistettynä. Onko kopioitu jostain, ei tietoa, sillä he seurasivat sakujen systeemejä tarkkaan, ja käyttivät niitä, jso tilanne vaati.

Brittiläisessä versiossa on Troop disk ja target disk. Jälkimmäinen liikkuu hahlolla pystysuunnassa toisin kuin suomalaisessa liikkuu etäisyysasteikko.

Tämä voi olla tämän keskustelun saldo, sillä se vaikuttaa kopiolta (F.B.A. toimesta), mutta on poistettu käytöstä aika päiviä siellä.

Lue lisää

"Homma kusee, jos tulenjohtaja ei tiedä, missä kohtaa kartalla hän on, miten mm-paperilla laskee maalien koordinaatteja."

Maalin voi määrittää suoraan kartasta tai vaikka suuntana ja etäisyytenä toisen maalin suhteen. On jopa annettu ampumasuunta ja etäisyys tuliasemasta ja sitten ryhdytty korjaamaan, kun havainto on saatu.

Korjausmuuntimen ideahan on juuri se, että tuliasema ei tarvinnut tj-paikan koordinaatteja, koska korjaus tapahtui tähystyssuunnan suhteen.

Tjp tarpeeton!! kirjoitti:

"Homma kusee, jos tulenjohtaja ei tiedä, missä kohtaa kartalla hän on, miten mm-paperilla laskee maalien koordinaatteja."

Maalin voi määrittää suoraan kartasta tai vaikka suuntana ja etäisyytenä toisen maalin suhteen. On jopa annettu ampumasuunta ja etäisyys tuliasemasta ja sitten ryhdytty korjaamaan, kun havainto on saatu.

Korjausmuuntimen ideahan on juuri se, että tuliasema ei tarvinnut tj-paikan koordinaatteja, koska korjaus tapahtui tähystyssuunnan suhteen.

Lue lisää

Voimme palata sitten. Jos et tiedä tj:na omia koordinaattejasi et pysty antamaan tulikomentoa. Äsken vielä piti mitata tjau:n suunta maaliin, nyt ei tarvi sitäkään.

Tulenjohdon tehtävä on määrittää maali. Itäinen ensiksi, pohjoissuunta sitten ja korkeus perinteisesti viimeksi tulikomennossa. Jv etenee ja sen joukkueenjohtajalla on sama tieto ampukaa riittää aina, kun edetään paikasta toiseen. Miten tuliasema voi tietää, minne vihulainen siirtyy.

Napoleonin aikaan kirjoitti:

Voimme palata sitten. Jos et tiedä tj:na omia koordinaattejasi et pysty antamaan tulikomentoa. Äsken vielä piti mitata tjau:n suunta maaliin, nyt ei tarvi sitäkään.

Tulenjohdon tehtävä on määrittää maali. Itäinen ensiksi, pohjoissuunta sitten ja korkeus perinteisesti viimeksi tulikomennossa. Jv etenee ja sen joukkueenjohtajalla on sama tieto ampukaa riittää aina, kun edetään paikasta toiseen. Miten tuliasema voi tietää, minne vihulainen siirtyy.

Lue lisää

"Jos et tiedä tj:na omia koordinaattejasi et pysty antamaan tulikomentoa. "

Tietysti pystyy. Maalihan on oleellinen tuliaseman kananlta. Ja korjaukset tehdään muuntimella tähystyssuunnan suhteen ei tulenjohtopaikan. Tietysti voidaan komentaa korjaukset myös ampumasuunnan suhteen. Näinhän aiemmin tehtiin.

Maali määritetään koordinaatteina p ja i, korkeuskin voidaan joskus ilmoittaa.

Mitähän maailmanaikaa mahdat edustaa? Ainakaan et ole saanut epäsuoran tulen käytön koulutusta Suomen armeijassa.

Mitä nyt? kirjoitti:

"Jos et tiedä tj:na omia koordinaattejasi et pysty antamaan tulikomentoa. "

Tietysti pystyy. Maalihan on oleellinen tuliaseman kananlta. Ja korjaukset tehdään muuntimella tähystyssuunnan suhteen ei tulenjohtopaikan. Tietysti voidaan komentaa korjaukset myös ampumasuunnan suhteen. Näinhän aiemmin tehtiin.

Maali määritetään koordinaatteina p ja i, korkeuskin voidaan joskus ilmoittaa.

Mitähän maailmanaikaa mahdat edustaa? Ainakaan et ole saanut epäsuoran tulen käytön koulutusta Suomen armeijassa.

Lue lisää

Tjp on nimenomaan maaliin tähystämistä varten sinne eteen viety tulenjohtopesäke 12 ukkoa, tjau ja mittas-aun ja tja.

"tähystyssuunnan suhteen ei tulenjohtopaikan"

Ihan täysillä matkas kirjoitti:

Tjp on nimenomaan maaliin tähystämistä varten sinne eteen viety tulenjohtopesäke 12 ukkoa, tjau ja mittas-aun ja tja.

"tähystyssuunnan suhteen ei tulenjohtopaikan"

Lue lisää

tulenjohtopaikalta tähystyssuunnan ja maalin suhteen. Sama korjaus tehdään tuliasematasolla korjausympyrän avulla. Tjp:n koordinaatteja ei tarvitse tietää.

Tulta korjataan siis kirjoitti:

tulenjohtopaikalta tähystyssuunnan ja maalin suhteen. Sama korjaus tehdään tuliasematasolla korjausympyrän avulla. Tjp:n koordinaatteja ei tarvitse tietää.

Siis tuliasemalle ei ilmoiteta tulenjohtopesäkkeen koordinaatteja, mutta tottakai ne ovat tarpeen tulenjohtajalle. Tuliasemassa ovat kaikki b-miehet ym.. Nämähän voivat toheloidessaan ampun tulenjohtopesäkkeen koordinaateilla.

Tulta korjataan tyyliin: vasemmalle 100, jatka 100 jne.

Tulta korjataan siis kirjoitti:

tulenjohtopaikalta tähystyssuunnan ja maalin suhteen. Sama korjaus tehdään tuliasematasolla korjausympyrän avulla. Tjp:n koordinaatteja ei tarvitse tietää.

Tulikomennossa on annettava maalin itäinen pituus ja pohjoinen leveys maailman koordinaatistossa. Mikäli tulenjohtaja ei ole kartalla, niin ei hänen ole mahdollista määrittää maaliakaan. Vrt. suunnistus.


"Jos et tiedä tj:na omia koordinaattejasi et pysty antamaan tulikomentoa. "

"Tietysti pystyy. "

MITENKÄS NYT SUU PANNAAN.

Mitähän maailmanaikaa mahdat edustaa? Ainakaan et ole saanut epäsuoran tulen käytön koulutusta Suomen armeijassa.

Marski antoi Nenoselle aivan erityisen arvon ja nimenomaan täydet valtuudet tykistön kehittämisessä.

Mannerheim osti valtionhoitajana Suomelle ensimmäiset ajanmukaiset panssarit ja lentokoneet 1919.

Tykistön arvostus näkyy siinä, että Suomella oli 1941 aivan eri määrät tykkejä ja ampumatarvikkeita kuin 1939. Silloinkin nimenomaan M. oli vaatinut niiden hankkimista.

puuta heinää taas kirjoitti:

Marski antoi Nenoselle aivan erityisen arvon ja nimenomaan täydet valtuudet tykistön kehittämisessä.

Mannerheim osti valtionhoitajana Suomelle ensimmäiset ajanmukaiset panssarit ja lentokoneet 1919.

Tykistön arvostus näkyy siinä, että Suomella oli 1941 aivan eri määrät tykkejä ja ampumatarvikkeita kuin 1939. Silloinkin nimenomaan M. oli vaatinut niiden hankkimista.

Lue lisää

Taisi sakut tyrkyttää tykkejään jo 1940 syksyllä..

" Tykistön arvostus näkyy siinä, että Suomella oli 1941 aivan eri määrät tykkejä ja ampumatarvikkeita kuin 1939. Silloinkin nimenomaan M. oli vaatinut niiden hankkimista. "

Kauttakulun maksatus tapahtui saksalaisten aseilla. Tai peremminkin belgialaisilla ja ranskalaisilla.

paikasta eli lelukauppiailta. Tuota konetyyppiä ei koskaan ostettu Suomeen.

kuusi kappaletta, mutta niitä ei otettu palveluskäyttöön. Kelvotonta tavaraa.

ne oli harjoituskoneita.

tota sulku tuli juttua oo suomes keksitty. se on selvä että siihen tehään alue joka täyttyy sirpaleista, koska kun pommikone lähestyy maalia se ei voi muuttaa korkeutta.

toimi pelotteena, häh, SINNE ON PAKKO MENNÄ. mutta koska hesas ei ollut mitään tärkeää nii miksi ei purottanu vaikka merelle pomminsa.

mikähän oli pommikoneen lähestymis nopeus, jos sen lähellä räjähti valokranaatti niin ei siihen montaa tykkiä ehitty suunnata, kun ajattelee että niitä oli muitakin.
vaan se tärkein eli koneiden lentokorkeudelle tehtiin alue joka oli täynnä rautaa.

sulkua ei ole mitään hyötyä laskea etukäteen, koska ei voida tietää koneiden lentokorkeutta.

jeps joops jups kirjoitti:

tota sulku tuli juttua oo suomes keksitty. se on selvä että siihen tehään alue joka täyttyy sirpaleista, koska kun pommikone lähestyy maalia se ei voi muuttaa korkeutta.

toimi pelotteena, häh, SINNE ON PAKKO MENNÄ. mutta koska hesas ei ollut mitään tärkeää nii miksi ei purottanu vaikka merelle pomminsa.

mikähän oli pommikoneen lähestymis nopeus, jos sen lähellä räjähti valokranaatti niin ei siihen montaa tykkiä ehitty suunnata, kun ajattelee että niitä oli muitakin.
vaan se tärkein eli koneiden lentokorkeudelle tehtiin alue joka oli täynnä rautaa.

sulkua ei ole mitään hyötyä laskea etukäteen, koska ei voida tietää koneiden lentokorkeutta.

Lue lisää

oli nimenomaan Suomessa kehitetty.

Tarkoitus olikin, että lentäjä pudottaa pomminsa kaukanan maalista ja kääntyy pois. Näin juuri kävi.

Lentokorkeudella ei ole suurta merkitystyä sulkuammunassa. Oleellista oli osoittaa tulen tiheys lentoreitillä.

Kyllä sulkutuli kirjoitti:

oli nimenomaan Suomessa kehitetty.

Tarkoitus olikin, että lentäjä pudottaa pomminsa kaukanan maalista ja kääntyy pois. Näin juuri kävi.

Lentokorkeudella ei ole suurta merkitystyä sulkuammunassa. Oleellista oli osoittaa tulen tiheys lentoreitillä.

Lue lisää

aijaa suomi keksi ja saksa ja englanti kopioo.
suomi varmaa keksi senki miten panssarivaunuja on paras käyttää.
olet melkein ruudin keksijä, kerro lisää.

taivahan tali kyntti kirjoitti:

aijaa suomi keksi ja saksa ja englanti kopioo.
suomi varmaa keksi senki miten panssarivaunuja on paras käyttää.
olet melkein ruudin keksijä, kerro lisää.

Sulkutulen kehittivät suomalaiset omiin tarpeisinsa,. Tietysti muilla oli omat versionsa. Ei niistä sota-aikana tiedetty.

Olet täysin tietämätön näistä asioista.

patteritasoilla laskettujen ampuma-arvojen perusteella. Ne taas perustuvat tulenjohtajan määrittämiin maaleihin. Tulikomentoa varten tarvitaan tietysti viestiyhteys.
Toisaalta voidaan esimerkiksi torjuntamaaleihin ampua ilman tulikomentoakin patteristoupseerin käskyillä.

Tykit suunnataan kirjoitti:

patteritasoilla laskettujen ampuma-arvojen perusteella. Ne taas perustuvat tulenjohtajan määrittämiin maaleihin. Tulikomentoa varten tarvitaan tietysti viestiyhteys.
Toisaalta voidaan esimerkiksi torjuntamaaleihin ampua ilman tulikomentoakin patteristoupseerin käskyillä.

Lue lisää

MITÄ SELITÄT.
etkö ymmärrä luettua.

siinä kaas tampio kirjoitti:

MITÄ SELITÄT.
etkö ymmärrä luettua.

selvitykset ovat suoraan kenttätykistön ampumaohjesäännöistä.
Vaikka eihän höpöpojat niitä tunne. Kyllä sen noista teksteistä näkee.

LOL TÄÄ ON OIKEE ROFLOL!!!!!!

jos hehtaarin alueelle ohjaa 10 eri tj:tä tulta niin miten ne pystyy korjaamaan sen paremmin kuin yksi tj.

probsit sulle kirjoitti:

LOL TÄÄ ON OIKEE ROFLOL!!!!!!

jos hehtaarin alueelle ohjaa 10 eri tj:tä tulta niin miten ne pystyy korjaamaan sen paremmin kuin yksi tj.

mahdollisti juuri tulen korjaamisen kaikissa oloissa.Titenkin tarkistusammunta tehtiin patteristoittain, mutta usean patteriston tulikin voitiin korjata yhdellä komennolla. Jokainen tuliyksikkö korjasi tulen tähystyssuunnan suhteen.

Tulenkäyttöoikeus oli aina vain yhdellä tj:lla kerrallaan.

Korjausmuunnin kirjoitti:

mahdollisti juuri tulen korjaamisen kaikissa oloissa.Titenkin tarkistusammunta tehtiin patteristoittain, mutta usean patteriston tulikin voitiin korjata yhdellä komennolla. Jokainen tuliyksikkö korjasi tulen tähystyssuunnan suhteen.

Tulenkäyttöoikeus oli aina vain yhdellä tj:lla kerrallaan.

Lue lisää

"usean patteriston tulikin voitiin korjata yhdellä komennolla."

Ensinnäkin viestiyhteys oli puhelimella vain omaan pstoon (radioyhteys oli varalla paikantamisen pelossa). Ktr:n tj-patterin viestejä omalle yksikölleen ei välitetty muihin yksiköihin. Ei ainakaan tarkistusammuntoja.

Tässä keskustelussa on sekoitettu hyökkäävän divisioonana tulivalmistelu. Siinä on mahdollista ampua vaikkapa 300:lla kranaattia lennättävällä välineellä.

Toinen mahdollisuus on etukäteen määritetty este ja legenda elää.

Rumputulta pum pum kirjoitti:

"usean patteriston tulikin voitiin korjata yhdellä komennolla."

Ensinnäkin viestiyhteys oli puhelimella vain omaan pstoon (radioyhteys oli varalla paikantamisen pelossa). Ktr:n tj-patterin viestejä omalle yksikölleen ei välitetty muihin yksiköihin. Ei ainakaan tarkistusammuntoja.

Tässä keskustelussa on sekoitettu hyökkäävän divisioonana tulivalmistelu. Siinä on mahdollista ampua vaikkapa 300:lla kranaattia lennättävällä välineellä.

Toinen mahdollisuus on etukäteen määritetty este ja legenda elää.

Lue lisää

"Ensinnäkin viestiyhteys oli puhelimella vain omaan pstoon (radioyhteys oli varalla paikantamisen pelossa). Ktr:n tj-patterin viestejä omalle yksikölleen ei välitetty muihin yksiköihin. Ei ainakaan tarkistusammuntoja."

Lankayhteydet menivät taistelussa metrin pätkiksi. Ryhmäupseereilla oli siksi aina määrätty tulikomentokanava auki. Ne sieppasivat sieltä tulikomennot ja määräsivät vapaat yksiköt ampumaan. Tj:n ei edes tarvinnut tietää, mitkä yksiköt ampuivat.
Silloin, kun tj:lle oli määrtty tietyt tuliyksiköt käyttöön, hän tietysti antoi tulikomennot niille suoraan.

Tarkistusammunnan teki yleensä yksi patteri/psto. Se on eri asia kuin vaikutustuli.

Hohohoijaa! kirjoitti:

"Ensinnäkin viestiyhteys oli puhelimella vain omaan pstoon (radioyhteys oli varalla paikantamisen pelossa). Ktr:n tj-patterin viestejä omalle yksikölleen ei välitetty muihin yksiköihin. Ei ainakaan tarkistusammuntoja."

Lankayhteydet menivät taistelussa metrin pätkiksi. Ryhmäupseereilla oli siksi aina määrätty tulikomentokanava auki. Ne sieppasivat sieltä tulikomennot ja määräsivät vapaat yksiköt ampumaan. Tj:n ei edes tarvinnut tietää, mitkä yksiköt ampuivat.
Silloin, kun tj:lle oli määrtty tietyt tuliyksiköt käyttöön, hän tietysti antoi tulikomennot niille suoraan.

Tarkistusammunnan teki yleensä yksi patteri/psto. Se on eri asia kuin vaikutustuli.

Lue lisää

Eiks tämä stana Suomen armeijaan kuulunut. Voi herran jesta eikö tällä nyt jumaliste ollut omaa yksikköä.

"Silloin, kun tj:lle oli määrtty tietyt tuliyksiköt käyttöön,"

Korjaamista kuitenkin olisi pitänyt myös suoritaa aluksi.

TULENJOHTAJA AMMUTTAA ja määrää tulimuodot ja alueen.

"Tj:n ei edes tarvinnut tietää, mitkä yksiköt ampuivat."

Hyökkäyksen tarkistusammunnan suorittaa tj tähystettyyn maaliin oman pstonsa keskimmäisen patterin kolmannella tykillä ja siihen tehdään korjaukset.
Seuraavaksi tämä patteri ampuu tykeittäin samaan maaliin. Nämä korjaukset siirretään viereisiin tulipattereihin ottaen huomioon tykin tyyppi. Tykkien on oltava patterissa samassa rivissä. Kiiretapauksessa pston kerta riittää tarkistusammunnaksi. Koko tarkistus tap. pston komentajan johdolla ja samoissa sääoloissa.

Kenuli Nenuli kirjoitti:

Eiks tämä stana Suomen armeijaan kuulunut. Voi herran jesta eikö tällä nyt jumaliste ollut omaa yksikköä.

"Silloin, kun tj:lle oli määrtty tietyt tuliyksiköt käyttöön,"

Korjaamista kuitenkin olisi pitänyt myös suoritaa aluksi.

TULENJOHTAJA AMMUTTAA ja määrää tulimuodot ja alueen.

"Tj:n ei edes tarvinnut tietää, mitkä yksiköt ampuivat."

Hyökkäyksen tarkistusammunnan suorittaa tj tähystettyyn maaliin oman pstonsa keskimmäisen patterin kolmannella tykillä ja siihen tehdään korjaukset.
Seuraavaksi tämä patteri ampuu tykeittäin samaan maaliin. Nämä korjaukset siirretään viereisiin tulipattereihin ottaen huomioon tykin tyyppi. Tykkien on oltava patterissa samassa rivissä. Kiiretapauksessa pston kerta riittää tarkistusammunnaksi. Koko tarkistus tap. pston komentajan johdolla ja samoissa sääoloissa.

Lue lisää

Täällä kranaatinheitinheitinmiehet oikovat, ja itseasiassa jenkkilään meni krh:n ampumamenetelmä. Siinä kuvio on päinvastoin kuin kenttätykistöllä. Tulta krh:ssa johdetaan tuliaseman vierestä eikä korjausta välttämättä edes tarvitse kuin arvioida silmämääräisesti.

Svin Hissilä kirjoitti:

Täällä kranaatinheitinheitinmiehet oikovat, ja itseasiassa jenkkilään meni krh:n ampumamenetelmä. Siinä kuvio on päinvastoin kuin kenttätykistöllä. Tulta krh:ssa johdetaan tuliaseman vierestä eikä korjausta välttämättä edes tarvitse kuin arvioida silmämääräisesti.

Lue lisää

Heittimistön ampumamenetelmät olivat jo sodan aikana samat kuin tykistöllä.
Tuo, mitä kuvaat on lyhytkanta-ammunta, joka on suora-ammunnan jälkeen se alkeellisin. Sitä käytti tykistökin joskus hätätilanteissa.

Jenkkilään ei mennyt krh:n ampumamenetelmä, vaan korjausympyrä. Sitä käytetään ihan samoin kuin korjausmuunninta. Jenkit ottivat sen käyttöön.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

Heittimistön ampumamenetelmät olivat jo sodan aikana samat kuin tykistöllä.
Tuo, mitä kuvaat on lyhytkanta-ammunta, joka on suora-ammunnan jälkeen se alkeellisin. Sitä käytti tykistökin joskus hätätilanteissa.

Jenkkilään ei mennyt krh:n ampumamenetelmä, vaan korjausympyrä. Sitä käytetään ihan samoin kuin korjausmuunninta. Jenkit ottivat sen käyttöön.

Lue lisää

Hän koulutti jenkeissä ainakin jonkin aikaa krh-miehiä ja selitti mm. korjausympyrän salat. Levisivätkö opit laajallekin, ei ole tiedossa.

ollut siihen tarkoitettu. Ei ollut suuntauslaitteita, eikä ampumataulukoita.Kyse lienee ollut aika harvinaisista tapauksista.
Paljon useammin käytettiin kenttätykkejä panssarintojuntaan.

No, joo. Eihän niitä kirjoitti:

ollut siihen tarkoitettu. Ei ollut suuntauslaitteita, eikä ampumataulukoita.Kyse lienee ollut aika harvinaisista tapauksista.
Paljon useammin käytettiin kenttätykkejä panssarintojuntaan.

Lue lisää

Tarkemmin kun mietin, niin en itseasiassa ole lukenut yhtään suomalaisen tykistön (pst, krh, haupitsi ym.) henkilön muistelmia, lukuunottamatta kirjaa talvisodan rannikkopattereista, ainakaan nyt ei tule mieleen. Jouluna pukki toi taas useita kirjoja, joista nyt sain luettua Valde Hämäläisen päiväkirjaan perustuvan "Siiranmäen päiväkirja."
Hän toimi 2. Div. panssarintorjuntakomppaniassa joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanian päällikkönä. Hän oli kuulunut kirjassa olevan TK- lehden otteen mukaan talvisodassa tykkikomppaniaan, joka oli tuhonnut 90 tankkia Summassa. (harmi, ettei siitä ole päiväkirjaa, ainakaan julkaistu.)
Mutta, siis hyökkäysvaiheessa hän oli tykkijoukkueenjohtaja, ja tekivät ihan normi suorasuuntaushommia.
22.08 -42 hän kirjoittaa: klo 8 läksimme Ohtan lohkolle. Otin vastaan 1. joukkueen tykkiasemien johtajuuden.Tehtävämme oli epäsuora ammunta vihollisen toimien estämiseksi. Olin upseereitamme ainoa, joka oli itse opetellut laskemaan ampuma-arvot. Aseena minulla oli 2 kpl venäläistä 45mm pst-tykkiä, joissa epäsuoraan ammuntaan tarvittavat laitteet."
Tuo lause kertoisi sen, että idea ei ollut hänen, ja ainakin osassa tykkejä oli siis laitteet. Noita tykkejähän oli suomen mittapuussa paljon, varmaan 500 kpl.
Eli voisi hyvinkin olla epäsuoraa ammuntaa olleen enenmmän.
Tekisi mieli kertoa paljon muutakin kirjasta, mutta ei välttämättä kukaan jaksa lukea. Jokatapauksessa hän ammutti valmiiksi ainakin tusinan verran maaleja (bunkkereita, pesäkkeitä, risteyksiä, työmaita ym. ym.) Matka oli maksimissaan 3-4 km. Ammuksia riitti, heillä oli kulutus hurjaa, mutta niin oli tuloksetkin. Osumatarkkuus ainakin tällaiselle maallikolle tuntuu hurjalta. Eli, normaali päiväkirjamerkintä "tiellä 4 vihollista, ammuimme kolme kranaattia, yksi pakeni, muut jäivät siihen." 45 millisellä sirpalevaikutus tuskin on kovin suuri, joten tarkkuutta vaatii varmasti. Tuota jatkuu ainakin vuoden.
Heillä oli tähystyslava puussa, josta puhelinyhteydet tykeille ym. Kyllähän venäläinen arvasi, mistä kyse ja yritti jatkuvasti piiskoilla ja 6- tuumaisillakin haarukoida tykkiasemia ja tähystyslavaa, mutta uskomaton tuuri, tai johdatus ((hän oli harras uskovainen), niin suurempaa tuhoa ei vastustaja asemasodan aikana saanut. Hän usein jatkoi tähystystä, vaikka venäläinen takoikin heidän asemia.
No, nyt sitten tarinaa tulee, jätetään tähän. Tosi hyvä kirja, ilmestynyt 2009

ja tosiaan tj-joukkuetta ei vaivattu missään tilanteessa

Kaukopartiomiesten tykistö oli kaikkein paras.

Putki Miina kirjoitti:

Kaukopartiomiesten tykistö oli kaikkein paras.

kaukana tykistön kantaman ulkopuolella.
Tulenjohdon hoiti siihen koulutettu henkilöstö.

Kaukopartiot olivat kirjoitti:

kaukana tykistön kantaman ulkopuolella.
Tulenjohdon hoiti siihen koulutettu henkilöstö.

Tiedustelutulenjohtajat harrastavat tulenjohtamisen lisäksi myös tiedustelua, joka tekee heidän koulutuksestaan hieman erilaisen.

Kauko Partanen kirjoitti:

Tiedustelutulenjohtajat harrastavat tulenjohtamisen lisäksi myös tiedustelua, joka tekee heidän koulutuksestaan hieman erilaisen.

koulutushaaraa. Tietysti lähipartioinnissa voi olla tulenjohtaja mukana, jos käytössä on riittävän kauas ulottuva tykistöyksikkö.

Kaukopartiointi on aivan eri asia.

Ei ole tuollaista kirjoitti:

koulutushaaraa. Tietysti lähipartioinnissa voi olla tulenjohtaja mukana, jos käytössä on riittävän kauas ulottuva tykistöyksikkö.

Kaukopartiointi on aivan eri asia.

Lue lisää

Sissikomppanioissa vain. Tiedustelutulenjohtaja tilaa kranaatteja mahdollisimman tärkeiden kohteiden niskaan.

Menetelmän on keksinyt Neil Fraser-Tytler niminen britti 1922.

Ja venäläiset keksivät kuulemma radionkin... siis Italialainen Marconi keksi radion ja venäläinen Popov keksi ne radiohäiriöt...