Apua tarvitsen..

tilanteessa reilu vuosi sitten kun mieheni salasuhde tuli tietooni, suhde oli kestänyt jo puoli vuotta. Maailmani räjähti pirstaseiksi, enkä todellakaan jaksanut muuta kuin itkeä ensimmäisen kuukauden.

En antanut anteeksi, enkä uutta mahdollisuutta koska luottamus on sellainen asia joka ei ole kaupan, ei ainakaan minun kanssa.
Ei siitä liitosta olisi tullut ehjää enää millään tavalla, se loukkaus oli liian suuri kestettäväksi.
Kaikki se mihin luotin ja uskoin meidän liitossamme tuhoutui, eikä mikään olisi sitä pelastanut.

Olipa keskustelunne tulos sitten mikä tahaansa, toivon sydämestäni voimia sinulle.

Mielestäni sinun ei nyt vielä kannata tehdä päätöstä mihinkään suuntaan, et ole henkisesti valmis noin suuriin päätöksiin tällä hetkellä. Anna hiukan itsellesi aikaa toipua. Voit toki antaa miehesi puhua tapaamisessanne mutta älä mene ainakaan lupaamaan mitään jatkosta vielä,älä missään nimessä!! Rivien välistä sain käsityksen että aiot antaa anteeksi,siksikin on tärkeää ettet heti anna anteeksi koska eteesi tulee vielä kirjava tunneskaala inhosta rakastamiseen eikä sinulla todellakaan tule olemaan helpot ajat edessäsi. Siksi ei saisi heti antaa toiselle anteeksi, anna toisenkin olla pelossa että menettää sinut ja ihan omaa tyhmyyttään. Toivon sinulle voimia pitää itsesi kasassa ja lähetän monta voimahalausta myös:)

rakasta edes itseäsi sen verran että pistä jätkä kävelemään! Mitä sä tommosella ukolla teet kun aprempiakin varmasti oisi.
Aikansa se surettaa mutta täysillä elämässä eteenpäin niin kyllä se siitä helpottuu..

Eli hän on luvannut olla tekemättä mitään eka kerran ja nyt sortui toisen kerran???!!!

Ainahan on sanottu että pettäjä ei koskaan muutu. Kun tilaisuus koittaa vaikka 5 v päästä hän sen tekee, eli tilaisuus tekee varkaan.

Mutta eihän sitä aina voi tietää varmaksi.

Yleensä aina pettäjä anoo armoa ja takaisin pääsyä kun tajuaa että ei halua elää sen pettäjän kanssa, yhden kerran huvi vain mutta oma vaimo kuitenkin on se paras minne voi turvaan käpertyä.

Nyt tajuaa että mitä on tehnyt ja katumus päällä.

Teidän ei kannata jatkaa jos et pysty luottamaan enää. Jos luotat niin sitten.

Sä tulet aina vahtimaan hänen menojaan, kännykkää, lappuja taskussa, tai pientä myöhästymistä kun on kotiin tulossa...parfyymin tuoksua paidassa..jne

Sä tulet hulluksi siinä vaklaamisessa etkä pysty enää keskittymään omaan elämääsi. Se se vasta on kamalaa. Kokemusta. Mutta ei ole enää:)

Sä ilmeisesti rakastat ja olet järkyttynyt mitä oikein tapahtu....minne hävis kaikki....uusi elämäkin pitäisi taas aloittaa puhtaalta pöydältä jossain muualla kuin kotona.

Se on alussa vaikeaa mutta kohta totut siihen.

Kyllä sä selviät.

Mä kyllä jättäisin.

joo tiedän tunteen kun on uusi talo ja ihana uusi elämäkin pitäisi olla. Sama täällä.

Juuri saanut kaiken laitettua...pihakin on vielä laittamatta ja uutta asuntoa jo pitäisi etsiä....
kamalaa....:(

helpoin tie olisi antaa anteeksi ja jatkaa ihan kun mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Mä olen joskus entisessä seurustelu suhteessani tehnyt mutta menee aikaa 2 vko tai 6 kk te riitelette ja pahasti.

Koska ei ne unohdu vaikka kuinka yrittäisi maton alle lakaista nuo asiat. Ne on mielessä vaikka menis 30 v saatat miehelle piikittää tekosesta mitä silloin teki....niin se vain menee....

hankala tilanne kun opiskelet ja ei asuntoa noin vain löydä....missä sä nyt asut ja missä mies on?

mun juttu on tässä jos haluat lukea....ei mullakaan hyvin mene....ja vielä äitiyspäivärahoilla. Jotkut tavarat on vieläkin pahvilaatikoissa purkamatta kun muutosta on niin vähän aikaa...ja uuttako tässä tosiaan joutuu etsimään nyt jo....

aina mun elämä on tätä...koskaan ei voi mennä hyvin...ei koskaan...olen syntynyt mustien tähtien alla....http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000034025209