Mitä ajattelette kauniista biisistä kevät - tavaramarkkinat. liisa akimofin runosta, uudelleen laulamana heidi kyrö anyway...
miten koet kappaleen merkityksen?! itselleni se on masentavaa.. kertoo yksipuolisesta rakkaudesta ja väärinymmärryksistä suhteessa..
miten koet kappaleen merkityksen?! itselleni se on masentavaa.. kertoo yksipuolisesta rakkaudesta ja väärinymmärryksistä suhteessa..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä vaikuttaa jotenkin siltä, että henkilö ei ole ollut tässä maailmassa aikoihin. Hänhän huomasi vasta hakaniemen rantaan kulkiessaan että "on siis kevät". tämän perusteella voisi siis päätellä että henkilö on elänyt eristyksissä muusta maailmasta hyvin kauan. tai on ainakin ollut niin masenetunut ettei ole edes huomannut vuodenaikojen vaihtumista.
Syy tällehän voisi olla se, että sanojen kirjottaja on antanut koko elämänsä rakastetulleen ja tämä toinen on vain leikkinyt hänen tunteillaan "tarjonnut salmiakkia" siis.
Kyllä, näin kävi yli kaksikymmentä vuotta sitten ensirakkauteni kanssa, tämä oli meidän yhteinen laulumme silloin, mutta valitettavasti kävi kuten laulun sanoissa.
Koen hienona, en jaksa sitä Tavaramarkinoiden, Heidi Kyröltä on raikas levytys.
On siis kivut. Työnnän hakaneulan rintaan. Tuskaa en tunne, mutta hankala on jaksaa. Kivut. Pystynkö ylen edes antaan. Korinkin join. Se rasittaa mun maksaa.
Kivut. Suu on täynnä apulantaa. On ikävä tunne mutta paareilla ne kantaa. Kivut. Tipan ne suoneen taas antaa.
Sinä tarjosit salmiakkia. Salmiakki-kossu oli viedä koko elämän. Olin vähällä jo housuun kakkia. Makuelämystä sitä unohtaa mä yritän.
On siis kivut. Päätin syödä suolakalaa. No vettäkin juoda, ja ottaa hiukopalaa. Kivut. Kaiketi kondikseni kestää. Kauas jo uin. Ei hukuntaa voi estää. Kivut. Ehkä mä huomista pelkään, mutta en juomista. Antoi se taas selkään. Kivut. Miksi ei kukaan mua halaa?
Sinä tarjosit salmiakkia. Salmiakki-kossu oli viedä koko elämän. Olin vähällä jo housuun kakkia. Makuelämystä sitä unohtaa mä yritän.
On siis kivut. Työnnän hakaneulan rintaan. Tuskaa en tunne, mutta hankala on jaksaa. Kivut. Pystynkö ylen edes antaan. Korinkin join. Se rasittaa mun maksaa. Kivut. Suu on täynnä apulantaa. On ikävä tunne mutta paareilla ne kantaa. Kivut. Tipan ne suoneen taas antaa.
Sinä tarjosit salmiakkia. Salmiakki-kossu oli viedä koko elämän. Olin vähällä jo housuun kakkia. Makuelämystä sitä unohtaa mä yritän. Yhä yritän.
Teen tekstejä ja tekaisin tässä tällaisen herkän version tästä Hienosta biisistä, nimellä Kivut. :)
Hienoa että sait runosuonesi auki. Mikä mahtaa olla anonyymin taiteilijan nimi?
Niin noh. Runosuoneni on ollut auki jo tavalla tai toisella kuluneet 31 vuotta. Tai en mä tiedä onko ne vuodet kuluneet. Ei ne oo. Ne on hioneet mua vaan tekstittäjänä.