Puoliso on muuttamassa toiseen asuntoon. Hän ei kuitenkaan haluaisi heti panna avioeroa vireille.
Avioliittomme aikana on kertynyt kulutusluottoa, josta hän on luvannut osan maksaa. Osalleni jää vielä reilusti maksettavaa. Mistä hetkestä elatusavun suruus määritellään ja muukin omaisuus ositusta varten?
Jos avioero sitten pannaan vireille esim. vuoden kuluttua, olen silloin paljon velattomampi kuin nyt.
Olisiko minun taloudellisesti järkevämpää laittaa harkinta-aika käyntiin välittömästi?
Avioliittomme aikana on kertynyt kulutusluottoa, josta hän on luvannut osan maksaa. Osalleni jää vielä reilusti maksettavaa. Mistä hetkestä elatusavun suruus määritellään ja muukin omaisuus ositusta varten?
Jos avioero sitten pannaan vireille esim. vuoden kuluttua, olen silloin paljon velattomampi kuin nyt.
Olisiko minun taloudellisesti järkevämpää laittaa harkinta-aika käyntiin välittömästi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
vireille.
ositus heti siitä päivästä, kun harkinta-aika alkaa. Miten niin maksaa osan kulutusluotoista, onko ne sinun nimissäsi? Velat ja varallisuus lasketaan osituksessa ja varakkaampi maksaa tasinkoa. Älä nyt anna ukon enää vuotta tehdä taseeseen muutosta.
Osituksen ratkaiseva päivämäärä on käräjäoikeuden päivämäärä. Loppujen lopuksi on aivan sama, maksaako jompi kumpi vaikka koko kulutusluoton pois em. päivän jälkeen. Hän saa sen maksuun tasinkoa toiselta.
niin minäkin annoin vuoden ukon miettiä ennen avioeron hakemista.
Niinpä hän oli ottanut velkaa ja ne vähensi osituksessa hänen varallisuutta ja minä maksoin tasinkoa!
Voihan harkinta-ajan jälkeen palata yhteen jos siltä tuntuu, mutta älä suostu vedätettäväksi!
Osituksessa ratkaisevia päivämääriä on kaksi: se milloin ero tulee vireille käräjäoikeudessa (so. kun eropaperit on sinne toimitettu) ja koska se ositus sitten tehdään.
Ensimmäisenä pvm:llä katsotaan velkojen ja pankkitilien saldot. Jälkimmäsenä taas omaisuuksien arvot. Eli jos sitä velkaa tekee lisää/lyhentää tuon vireilletulopäivämäärän jälkeen, niin se ei vaikuta ositukseen. Toisaalta taas jos omistaa vaikka nipun osakkeita, niin niiden arvo katsotaan osituspäivän mukaan - osakkeiden arvohan voi hyvinkin muuttua lyhelläkin aikataululla.
Osituksessa puolisoilla on kuitenkin aika laajat mahdollisuudet sopia keskenään asiat. Verottajakin puuttuu vasta räikeisiin ylilyönteihin, esim jos se kenen pitäisi saada tasinkoa (jolla nettovarallisuudet tasataan) maksaakin sitä... se on jo lahja ja siis lahjaveron piirissä. Jos on oikeutettu tasinkoon, mutta ei sitä halua niin se on verottajallekkin ok.
Velkojen osalta voi tietty kikkailla. Mutta samaa velkaahan sinä nyt maksat ennen ja jälkeen eron vireillelaittoa! Paitsi että jos velka on sinun nimissäsi, niin se vähentää nettovarallisuuttasi, mikä taas suoraan vaikuttaa mahdolliseen tasinkoon. Huom: nettovarallisuus tässä yhteydessä on minimissään nolla, ei negatiivinen vaikka se sitä olisikin.
Elatusavun suuruuteen ei ositukset vaikuta. Kaikki lähtee lapsen/lasten elatustarpeesta, josta pois ensin lapsilisä. Sitten elatus jaetaan vanhempien elatuskyvyn suhteessa ja etävanhempi maksaa sitten oman osuutensa tämän matikan mukaan. Tältä palstalta löytyy paljon tietoa tästäkin (kuten osituksesta), eli selaamaan vaan!
siitä eteenpäin on vuosi aikaa miettiä lopullista ratkaisua