Olen tavannut netin kautta pari kk sitten ihanan miehen, kuukausi ensin juteltuamme mesessä ja puhelimessa..tapasimme miehen ehdotuksesta minun paikkakunnallani..ja voi se kolahti..heti..hän tuli luokseni yöksi vaikka olisi kuulema voinut mennä hotelliinkin :)
Minä olen nyt käynyt hänenkin luonaan ja ihastuminen/jopa rakastuminen on tapahtunut molemmilla äkkiä..voiko tälläistä tapahtua? Hän on ottanut senkin vain positiivisesti että minulla on lapsi..seuraavan kerran kun tulee tänne tapaa poikani..jänskää kyllä..
Välimatkaa on 300km..miltä kuullostaa? Kannattaako panostaa? Kohdalleni ei ole ikinä sattunut mitään tälläistä..
-kauko rakastunut-
Minä olen nyt käynyt hänenkin luonaan ja ihastuminen/jopa rakastuminen on tapahtunut molemmilla äkkiä..voiko tälläistä tapahtua? Hän on ottanut senkin vain positiivisesti että minulla on lapsi..seuraavan kerran kun tulee tänne tapaa poikani..jänskää kyllä..
Välimatkaa on 300km..miltä kuullostaa? Kannattaako panostaa? Kohdalleni ei ole ikinä sattunut mitään tälläistä..
-kauko rakastunut-
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaikuttaa kertomasi mukaan että oot aidosti
ihastunut ehkä rakastunut.Kyllä tuohon kannattaa käyttää aikaa ja monesta kaukosuhteesta tulee kunnon suhde.Sitten kun suhde kehittyy niin voitte muuttaa lähemmäs toisianne.Ei kannattaisi luopua tästä mahdollisuudesta jonka oot saanut kohdallesi.Toivon sulle onnea suhteeseen :)
Mulle kävi noin, paitsi että me juteltiin netissä vain 10 päivää ja ensimmäisen tapaamisen jälkeen hän viestitti : rakastan Sinua. Se oli molemminpuolista sielujen sympatiaa ja rakkautta ensi silmäyksellä. Nyt tulee syksyllä viisi vuotta kaukosuhteessa ja kihlajaiset tulossa kesällä.
Meillä ei ole ihan noin pitkä välimatka, mutta ei se oo kilometreistä kiinni. Onnistumisen puolesta puhuu se että ehditte tutustua kuukauden verran ennenkuin tapasitte ja saitte silloin paljon tietoa toisistanne ja todennäköisesti kummankin elämänarvoista-jotka ovat tärkeitä perustuksia aikuista suhdetta rakentaessa.
lykkyä tykö
Olen itse samanlaisessa tilanteessa ja jo toista kertaa.Kilometrejä välillämme on reilut kaksisataa. Vain, mutta kuitenkin...
Tietenkin asia mietityttää kumpaakin, mutta avoimmuus on keskenänne tärkeää. Puhuminen auttaa ja rohkeasti tehdä kysymyksiä aroitakin asioista.
Joka ilta soitetaan ja viikonloppuisin tavataan. Minulle on jo tullut tässä reilun kahden kuukauden jälkeen tunne, että meillä on yhteinen tulevaisuus, sitä en tiedä missä ja milloin, mutta nautin täysin sydämin tästä.
Aikuisena ihmisenä suhtaudun järkevästi suurimmaksi osaksi, mutta välillä tunteetkin ottavat yliotteen, tottakai. Voi tätä tunteen syvyyttä ja syvyyden kaipuuta!!
Toivon Sinulle onnea ja hyvää jatkoa suhteessasi. Näin keskustellen saan itsekin positiivista voimaa olla ja elää omassa suhteessani :)
asiat. MInun morsian on 6000 km:n päässä ja näen livenä seuraavan kerran useiden kuukausien päästä.
Reilu puoli vuotta sitten deittisivuilla tavattiin, intensiivistä mesetystä ja maileja on ollut, pari viikkoa sitten kävin katsomassa ja silloin tätä miestä vietiin....kolahti totisesti. Mutta syksyllä on sitten häät Kiiinan maalla. Jestas et tuntuu hyvälle...
Mukava kuulla positiivisia kommentteja :) Meillä kyllä menee mieheni kanssa todella mukavasti vaikka tosiaan vasta tunnettu kohta 3kk. Puhutaan hirveesti asioista, mitä kumpainenkin haluaa suhteelta. Puhuttu on jo yhteisestä tulevaisuudestakin :) En kyllä olisi ikinä uskonut että minun kohdalleni voi sattua jotain näin ihanaa
Mitään ei saa ellei yritä. 300 km on oikeastaan aika lyhyt välimatka, ainakin minusta se tuntuu siltä, koska mulla on ero rakaaseeni 600 km. Me ollaan oltu hieman yli 10kk ja joka hetki on ollut aivan arvoinen.
Minä alkuperäinen kirjoittaja olen sitten taas kerran yksin..kaikki oli vielä viikko sitten ihan hyvin..mies esitteli äidilleen..nyt sitten toissa päivänä salama kirkkaana taivaalta hän kertoo ettei kuitenkaan tunne sanoin kuin minä..vaikka ei montaa päivää kun sanoi rakastavansa...
Minä en ymmärrä miksi, kauhea olo, paha olo..ikävä..en ymmärrä..asiallisia vastauksia pleace..
-edelleen kauko rakastunut-
Voi sua :( sinä olit niin onnellinen tuon ensimmäisen viestin perusteella. Minulla oli aluksi poikaystävääni 50km välimatka vaan, mutta sitten hän löysi töitä kauempaa ja välimatkaksi syntyi yli 150km. ala ja ylämäkijä oli kaukosuhteessa mutta nyt asutaan onnellisesti saman katon alla :)
Mutta kyllä sinä löydät vielä miehen, joka oikeesti rakastaa ja välittää susta.