saakos töistä vapaata ja jos saa niin joutuuko työnantaja maksamaan niistä päivistä ja miten paljoa hautajais järjestelyjä varten voi saada vapaata?
hautajais järjestylyt
_kim_31
91452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Helpoimmalla pääsee, jos hakee vaan saikkua.
sairaslomalle vaan saat jotain tuloa..ja mielenjärkytyshän on jo syy saada sitä..vaikka kolme viikkoakin niin saat vainajan hautaankin samaan lomaan koska asioita loppujen lopuksi on aika paljon
Kaikki lääkärit eivät niin vain kirjoita sairaslomaa kuolemantapauksen vuoksi. Meillä on huonoja kokemuksia asiasta. Poikamme kuoli yhtäkkisesti ennen joulua. Saimme kriisiapua ja psykologi kehotti miestäni hakemaan sairaslomaa terveyskeskuksesta. Hän sai sairaslomaa pitkin hampain VIIKON ...(venäläinen lääkäri) Oman lapsen kuolemakaan ei tämän lääkärin mielestä ollut aihe olla pois työstä. Itse sain työterveyslääkärin kirjoittamana kaksi viikkoa (enempää ei kuulemma voi heti kirjoittaa). Sain vielä sen loman loputtua yhden viikon, kun kerroin, että en jaksa todellakaan vielä töitä, Siinä todistuksessa lukikin sitten joku masennusdiagnoosin numero. Edellisessä stressireaktio. Mieheni oli lomalla vain tuon yhden viikon ja olisi todella tarvinnut enemmän. Ilman sukulaisten apua emme olisi pystyneet hautajaisia järjestämään. Omalla työpaikallani lähiomaisen hautajaisten takia saa palkallista vapaata päivän.
heti, kun kynnelle kykenee.
Meiltä kuoli poika tapaturmaisesti. Isä lähti töihin jo seuraavalla viikolla. Itse jouduin olemaan pitkään sairaslomalla. Sairaslomalta paluu työelämään oli todella vaikeata. Työyhteisö oli jo "unohtanut" jutun, joka itselleni oli avoin haava. Luulen, että töissä olisi ymmärretty paremmin, jos olisin mennyt aikaisemmin sinne suruissani ja surkeana. Ehkä ihmiset olisivat tajunneet asian konkreettisemmin. En tiedä.
Suruhan ei ole sairaus, mutta se voi sairastuttaa. Kovassa surussa on myös vaikea antaa täyttä panosta työssä.
Tällä asialla on niin monta puolta, että en ihmettele, vaikka lääkäritkin suhtautuvat sairasloman kirjoittamiseen monin eri tavoin.
No kun meiltä kuoli poika... kyllä ei oltu MISSÄÄN NIMESSÄ työkykyisiä kuukausiin...ensinnäkin elämä meni niin tukkoon että valvoi yötkin... meni muisti...ihan takuulla en pystynyt mitään tekemään en edes ruokaa laittamaan saatikka syömään..siivoamaan tai yleensä mitään.. mihinkään ei pystynyt keskittymään normaalisti...olin ns. sokissa ja jäi vielä lukkovaihekkin päälle... voi vain kuvitella..VOI SE OLLA NIINKIN että itte lääkäri ei ole kokenut sellasta..niin eihän sitä sitten ymmärrä..PITÄÄ VAATIA ei mun miehenkään tarvinnu mennä töihin ennen kun hautajaisten jälkeen ja siinäkin meni 3 viikkoo että saatiin ne sitten pidettyä - no ei varmaan työkaverit haluukkaan sellasta töihin...mistä surija muusta voisi puhua??? enkä usko että ovat unohtaneet vaan luulen etteivät hienotunteisesti vaan tulleet kyselemään se on varmaan vaikeeta lähestyä...minäkin palasin työelämään vasta puolen vuoden päästä MUTTA en puhellut asiasta työssä koska puhuin omissa palavereissani ne asiat ihan erikseen niin sain keskittyä sitten muuhun..ei ainakaan palveluammatissa voi olla haamuna töissä
mutta kukin tavallaan..minä kyllä tunsin itseni ihan sairaaksi ihan tosi olen nyt vuoden koonnut itteäni että saan elämäni kuntoon ja vieläkään en ole siinä kunnossa kun ennen kuolemaa..minua on kyllä lääkäreiden kautta ymmärretty kait sekin on sitten ihan hyvä SATTUMA.- meillä kaikilla on varmaan oma kohtainen kynnys...töitä kyllä täällä kerkee tekemään sitä työn herkkua MUTTA kuolemaa surraan vain ns. hetkellisesti tarkoitan sitä alkuvaihetta..että sen yli on päästävä ihan rauhassa.. aikahan siinä haavat parantaa..pikkuhiljaa..
jaksa kuulkaa miettiä teidän lasten kuolemaa ku pienen hetken.
Kaikilla meillä on omat murheemme. Ja uusia tulee.
Kyllästyttävää olisi kyllä katella oikein surun murtamaa työkaveria, joka tuskin pystyy edes töihin. Eikä jaksaisi kuunnella jonkun märinää kuolleesta läheisestä kuukausikaupalla.
On tosiaan omatkin surut. Milloin mitäkin kokoluokkaa.
Vaikka elämä vainajan omaisella pysähtyisikin, muilla se jatkuu.
En nyt ihan lähtisi sanomaan että kyllästyisin katsomaan surullista työkaveria, tai etten jaksaisi miettiä hänen murheitaan. Mutta olen kyllä sitä mieltä että surun murtaman ihmisen ei kannata työpaikalle mennä. Työpanos kuitenkaan ole kovinkaan hyvä kun ei oikein tajua missä mennään surun takia, ja huonossa tapauksessa keskittymiskyvyn puute ja suru voi johtaa jopa virheisiin. Eli paljon parempi olla kotona ja kerätä itsensä, on se itsellekin helpompaa mennä töihin vasta sitten kun tietää että saa pidettyä itsensä kasassa.
lähiomaisen kuolema,pari vapaapäivää palkallisena.ja asioiden järjeltelystä.perunkirja,piti tehdä tunteja ettei menny rokuliksi
Yleensä työnantaja antaa lähiomaisen hautajaispäivän vapaaksi, joissain firmoissa myös lähiomaisen kuolinpäivä on vapaa.
Hautajaisjärjestelyihin et saa palkallista vapaata, ellet käytä vuosilomaasi. Toki sairasloma on erikseen, mutta sitä ei anneta hautajaisjärjestelyihin vaan työkyvyttömyyteen (jos annetaan).