Exä pisti meidän suhteen poikki noin puolivuotta sitten. Se oli mulle tosi paha paikka ja olin todella masentunut. Jouduin jopa lääkityksen sen takia alottaan. En ollut tätä aikaisemmin vielä seurustellut että käytännössä ymmärrän miksi se oli mulle niin vaikeaa. Mutta oli niin vaikea olla ajattelematta häntä ja luopua tunteista mitä häntä kohtaan tunsin koska me ei katkaistu kuitenkaan yhteyden pitoa ja nähtiin aina välillä toisiamme. Aina kun tavattiin rakastuin häneen vaan entisestään.
Siitä pikkuhiljaa kuitenkin rupesin pääsemään irti hänestä kunnes se löysi ittellensä uuden. Se todella särki mut ihan palasiksi. Noh onneks sitten muutaman viikon päästä siitä olin puhunut kavereiden kanssa asiasta ja ne sai mut nostettua taas jaloilleni. Päätin että nyt en pidä vähään aikaan enään yhteyttä. Ja se toimi sillä tavalla hyvin että jopa oli päiviä jolloin hän ei ollut kertaakaan mielessäni. Sitten noin kuukauden päästä hän otti minuun yhteyttä ja juteltiin siinä kaiken näköstä ja selitin miksi en ollut enään ollu yhteydessä vähään aikaan. Sitten taas nähtiin pari keraa enkä enään voinut tuntea mitään häntä kohtaan koska oli varattu. Kaikki meni jo ihan hyvin. Pystyin tukahduttamaan tunteeni.
Kun he olivat olleet pari kuukautta yhdessä rupes mulle taas tuleen niitä samoja tunteita. Sitten vielä muutaman viikon päästä siitä kuulin että niillä meni poikki. Se sai kaikki tunteet taas mussa heräämään. Joka kerta kun nähdään rakastun taas. Olen niin rakastunu että meinaan haljeta. En tiedä mitä mun pitäs tehdä koska hän taas ei tunne mua kohtaan mitään muuta kun että ollaan kavereita. Mää tiedän sen. En voi sanoakkaan suoraan koska luultavasti se rikkois meidän ystävyys suhteen.
Osaako joku neuvoa mitä mun pitäs tehdä? Tuntuu vaan että pää hajoo.
Siitä pikkuhiljaa kuitenkin rupesin pääsemään irti hänestä kunnes se löysi ittellensä uuden. Se todella särki mut ihan palasiksi. Noh onneks sitten muutaman viikon päästä siitä olin puhunut kavereiden kanssa asiasta ja ne sai mut nostettua taas jaloilleni. Päätin että nyt en pidä vähään aikaan enään yhteyttä. Ja se toimi sillä tavalla hyvin että jopa oli päiviä jolloin hän ei ollut kertaakaan mielessäni. Sitten noin kuukauden päästä hän otti minuun yhteyttä ja juteltiin siinä kaiken näköstä ja selitin miksi en ollut enään ollu yhteydessä vähään aikaan. Sitten taas nähtiin pari keraa enkä enään voinut tuntea mitään häntä kohtaan koska oli varattu. Kaikki meni jo ihan hyvin. Pystyin tukahduttamaan tunteeni.
Kun he olivat olleet pari kuukautta yhdessä rupes mulle taas tuleen niitä samoja tunteita. Sitten vielä muutaman viikon päästä siitä kuulin että niillä meni poikki. Se sai kaikki tunteet taas mussa heräämään. Joka kerta kun nähdään rakastun taas. Olen niin rakastunu että meinaan haljeta. En tiedä mitä mun pitäs tehdä koska hän taas ei tunne mua kohtaan mitään muuta kun että ollaan kavereita. Mää tiedän sen. En voi sanoakkaan suoraan koska luultavasti se rikkois meidän ystävyys suhteen.
Osaako joku neuvoa mitä mun pitäs tehdä? Tuntuu vaan että pää hajoo.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että positiiviset tunteet eivät mitään riko jos niistä kertoo. Se on minun käsitykseni.
Edellinen puhuu asiaa.. itselläni tällä hetkellä tämä tilanne. Tapailin muijaa 2kk:tta, muija ei pystynyt suhteeseen eikä ihastunut minuun samoin kuin minä häneen. Päätimme olla kavereita kuitenkin hänen halustaan.. vaikka ensiksi epäilinkin etten tähän pystyisi.
Olen kertonut hänelle suoraan tunteistani ja hän on minulle ja asiat näyttää kokoajan paremmilta.. hän on sanonut ikävöivänsä minua ja minä häntä. En tietenkään pidä asioita edelleenkään varmana millään tavalla mutta toivoa on ja itse olen kyllä avomielinen kaiken suhteen mutta hän tuntuu tällä hetkellä siltä oikealta kaikinpuolin.. Käyköön kuinka vain..
Kumpi pää hajoo ? Ylä vai ala ? Neuvoisin jatkoon käyttämään 70/30 järki/tunteet. Tsemppiä !