Onko olemassa ihan oikeaa tutkimustietoa ns. säästöliekistä vai onko kyseessä enemmänkin urbaanilegenda ja itsensäpetoskeino ?
Ymmärrän toki, että niukalla ruualla energiaa ei kulu ruuansulatukseen juurikaan ja kudosregeneraatio hidastuu jne., mutta tämähän tapahtuu kuitenkin pienemmässä mittakaavassa kun energiavaje on pienempi. Olisiko tuon säästöliekin ja erittäin niukan ruuan negatiivinen vaikutus (jos sellaista ylipäätään on) vain esim. väsymyksestä johtuvaa liikunnan puuttumista tms. ? En nimittäin mitenkään voi käsittää, että yht'äkkiä elimistö pystyisi tekemään jonkun jutun (vaikka verenkierron) vain murto-osalla siitä energiasta, mitä se yleensä siihen käyttää. Miksei näin olisi koko ajan ? Mitkä prosessit muka sammuisivat elimistöstä säästölienkin ajaksi ? Niin ja, mikä on uskomus, kuinka kauan säästöliekki kestää, jos vaikka palautuu normaaliruokavalioon ?
Minusta vaan tuntuu, että moni syyttää säästöliekkiä, että on "hirvittävän vaikea pudottaa painoa kun olen säästöliekillä". Todellisuus taitaa vaan olla, että painoa on "hirvittävän vaikea pudottaa" - ihan ilman mitään (yksilöllistä) selitystä erityisestä haastavuudesta. Monesti tuo itselleen uskoteltu säästöliekki varmasti johtaa toivottomuuteen ja sitä kautta repsahtamiseen tai sitten petetään itseään, että "syön tosi vähän mutta olen säästöliekillä enkä laihdu" kun todellisuus on se, että kalorit on normaalikulutuksen tasolla.
Miksi matematiikka "kulutetut miinus syödyt" ei enää pätisikään.
Ymmärrän toki, että niukalla ruualla energiaa ei kulu ruuansulatukseen juurikaan ja kudosregeneraatio hidastuu jne., mutta tämähän tapahtuu kuitenkin pienemmässä mittakaavassa kun energiavaje on pienempi. Olisiko tuon säästöliekin ja erittäin niukan ruuan negatiivinen vaikutus (jos sellaista ylipäätään on) vain esim. väsymyksestä johtuvaa liikunnan puuttumista tms. ? En nimittäin mitenkään voi käsittää, että yht'äkkiä elimistö pystyisi tekemään jonkun jutun (vaikka verenkierron) vain murto-osalla siitä energiasta, mitä se yleensä siihen käyttää. Miksei näin olisi koko ajan ? Mitkä prosessit muka sammuisivat elimistöstä säästölienkin ajaksi ? Niin ja, mikä on uskomus, kuinka kauan säästöliekki kestää, jos vaikka palautuu normaaliruokavalioon ?
Minusta vaan tuntuu, että moni syyttää säästöliekkiä, että on "hirvittävän vaikea pudottaa painoa kun olen säästöliekillä". Todellisuus taitaa vaan olla, että painoa on "hirvittävän vaikea pudottaa" - ihan ilman mitään (yksilöllistä) selitystä erityisestä haastavuudesta. Monesti tuo itselleen uskoteltu säästöliekki varmasti johtaa toivottomuuteen ja sitä kautta repsahtamiseen tai sitten petetään itseään, että "syön tosi vähän mutta olen säästöliekillä enkä laihdu" kun todellisuus on se, että kalorit on normaalikulutuksen tasolla.
Miksi matematiikka "kulutetut miinus syödyt" ei enää pätisikään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sen voi jokainen testata itsestään. Vaikka syöt ja juot eri päivinä täsmälleen samoin ja nukut saman verran, niin energiatasosi on aivan erilainen. Joinakin päivinä esim. juoksulenkki menee ihan kevyesti ja toisena päivänä olo on aivan voimaton. Mitään näkyvää, fysikaalisissa mittauksissa nähtävää syytä ei ole.
Säästöliekistä kyllä lääkritkin puhuvat, tai paastoaineenvaihdunnasta. Ei se mikään kummajainen ole. Siinä vain aletaan irrottamaan energiaa monipuolisemmin eri ravintoaineista. Kun runsasenergistä ravintoa on saatavissa suht rajoituksetta, niin elimistö polttaa energiaa irti pääosin hiilihydraateista ja vain jonkin verran rasvoista (rasvoja tankataan varastoon kyllä aika helposti aina, mutta niiden energiaa ei käytetä elntoimintoihin juurikaan). Proteiineista energiaa ei normaalioloissa irroteta juurikaan.
Sitten kun ollaan vähäenergisellä ravinnolla, niin solut sopeutuvat aika nopeasti irrottamaan energiaa tehokkaasti myös ruuan rasvoista ja proteiineista hiilihydraattien lisäksi. Mitään ei päästetä hukkaan. Elimistön energiavarastoja (mm. läskiä) säästellään, koska selvästi nyt on nälänhätä, eihän (elimistö) sitä tiedä kuinka pahaksi tilanne on menossa.
Ihmisen aiemmissa evoluution vaiheissa tällaisella sopeutumisella, säästöliekille menosta, on varmasti ollut paljon hyötyä. Nykyiseen, länsimaiseen (ja monen kehittyvänkin maan) yltäkylläisyyteen evoluutio ei ole vielä ehtinyt meitä sopeuttaa. (Enkä kyllä toivo niin käyvänkään, koska uskon, että me ihmislajina vielä saamme kokea nälkääkin.)
Jos siis sekaruokavaliolla laihduttaessa haluaa vähän torjua säästöliekille menoa, niin kannattaa horjuttaa sitä eri päivinä saatavan energian määrää (yhtenä päivänä 800 kcal, toisena 1600 kcal, kolmantena 1000 kcal, neljäntenä 1800 kcal, viidentenä 2600 kcal, kuudentena 800 kcal jne.), kunhan esim. viikon sisällä ravinnon kalorimäärä jää keskimäärin sen vaikkapa 500 kcal/vrk vajaaksi.
MUTTA tällainen jatkuva kalorien seuranta ja ruokavalion horjuttaminen, välillä kaameasta nälästä kärsiminen ei välttämättä sovi kaikille. Monen työ jo estää nälkäkuurit, hommat vain eivät enää suju.
Itsekin tiedän hyvin säästöliekin ihan omasta kokemuksestani pidemmän ajan laihduttajana. Joskus saan sen poikki kunnon lettukesteillä. Loppui (elimistöltä) se nälänhätä! :)
Kait ihmiskeho sentään fysiikanlakeja noudattaa. Jotenkin vaan tuntuu koko säästöliekkihöpinä legendalta koska mitään tutkimusta en ole nähnyt asiasta: säästöliekki terminä löytyy usein vain tällaisilta mielipidesivuilta. Yleensä sentään ravintoasioista on tutkimusta vähän joka suuntaan.
>
Jos tämä pitäisi paikkansa niin eikö laihtumisen (kilojen tippumisen) pitäisi olla vielä nopeampaa, jos energia otetaan esim. proteiinista, joka on rasvaa "enrgiaköyhempää" eli kilo proteiinia (ml. vesi) sisältää alle puolet siitä energiasta mitä rasva (jossa ei vettä juuri ole). Siis kilosta proteiinia saisi hädintuskin päivän energiatarpeen, mutta kilosta rasvaa eläisi reilusti pari päivää.
>
Siis mistä rasvoista ?
Kai ruuasta nyt sentään aika tehokkaasti imeytyy kaikki ravintoaineet elimistöön, mitkä ylipäätään energiaksi voi käyttää ? Evoluution aikana ei taida olla ollut varaa tuhlailuun. Vai onko olemassa jotain tutkimusta, että jonkun syödyn ruuan kalorimäärä jotenkin pomppaisi, jos muuten on niukalla ravinnolla ? Ja mitä ravintoaineita normaaliruuasta menee läpi.
>
Tämä lienee hyvä neuvo. Sitä en tiedä, onko se sitä nimenomaan tämän mystisen säästölienkin kannalta, mutta ylipäätään vaihtelu tuo paremman mielen ja ainakin jotkin päivät on pirteämpi mieli kun ei ihan koko ajan mieti syömisiään. Ja tosiaan, aina vaihteleva ruokavalio on paras mahdollinen - myös energian suhteen vaihteleva. Ne ylimääräiset/alimääräiset kalorit mitataan sitten vyötäröltä ajan kuluessa.
S24 tökkii, yritän uudestaan samaa viestiä.
Kait ihmiskeho sentään fysiikanlakeja noudattaa. Jotenkin vaan tuntuu koko säästöliekkihöpinä legendalta koska mitään tutkimusta en ole nähnyt asiasta: säästöliekki terminä löytyy usein vain tällaisilta mielipidesivuilta. Yleensä sentään ravintoasioista on tutkimusta vähän joka suuntaan.
>
Jos tämä pitäisi paikkansa niin eikö laihtumisen (kilojen tippumisen) pitäisi olla vielä nopeampaa, jos energia otetaan esim. proteiinista, joka on rasvaa "enrgiaköyhempää" eli kilo proteiinia (ml. vesi) sisältää alle puolet siitä energiasta mitä rasva (jossa ei vettä juuri ole). Siis kilosta proteiinia saisi hädintuskin päivän energiatarpeen, mutta kilosta rasvaa eläisi reilusti pari päivää.
>
Siis mistä rasvoista ?
Kai ruuasta nyt sentään aika tehokkaasti imeytyy kaikki ravintoaineet elimistöön, mitkä ylipäätään energiaksi voi käyttää ? Evoluution aikana ei taida olla ollut varaa tuhlailuun. Vai onko olemassa jotain tutkimusta, että jonkun syödyn ruuan kalorimäärä jotenkin pomppaisi, jos muuten on niukalla ravinnolla ? Ja mitä ravintoaineita normaaliruuasta menee läpi.
>
Tämä lienee hyvä neuvo. Sitä en tiedä, onko se sitä nimenomaan tämän mystisen säästölienkin kannalta, mutta ylipäätään vaihtelu tuo paremman mielen ja ainakin jotkin päivät on pirteämpi mieli kun ei ihan koko ajan mieti syömisiään. Ja tosiaan, aina vaihteleva ruokavalio on paras mahdollinen - myös energian suhteen vaihteleva. Ne ylimääräiset/alimääräiset kalorit mitataan sitten vyötäröltä ajan kuluessa.
Olen itsekin miettinyt sitä säästöliekkiä ettei se varmaan ole totta. Itse olen nyt parin kuukauden ajan syönyt n.600-900 kcal päivässä ja ihan kivasti ja tasaisesti olen koko ajan laihtunut. Eipä siitä mitään todisteita taida löytyä... Mutta olen itsekin ajatellut sen johtuvan ihan siitä ettei vaan jaksa niin hyvin kuluttaa kaloreita.
Nyt painonlasku on kuitenkin alkanut hiipua, enkä tiedä että johtuuko se sitten siitä säästöliekistä vai mistä.. Säästöliekki on siinä mielessä vähän vaikea juttu että siitä ei tunnu olevan tieteellistä tietoa, ainakaan vielä. Mutta arkitietoa on.
Niin elimistöhän käyttää kaikki rasvat mitä tulee niin aika outoa että miten ne sitten säästöliekin aikana käytettäisiin vielä tehokkaammin.
Tottahan on tietenkin se, että mitä enemmän syö niin sitä enemmän kuluttaa, mutta ei se kai miinusta tuota, jos alkaa syödä enemmän kuin tarvitsee. Toisaalta liian rankassa laihdutuksessa lihaksien kerrotaan häviävän, niin voisihan energiankulutuksen laskeminen johtua siitäkin. Itselläni ei ole alunperinkään ollut mitään isoja lihaksia niin en tiedä siitä että miten helposti ne häviävät.
Olen huomannut myös sen, että ennen ilta- ja aamupainon välillä saattoi olla kilo tai vielä enemmänkin, mutta nykyään vain n. 200 grammaa.
>
Kuten tiedämme yleensä arki"tieto" on juuri sellaisia uskomuksia, millä ei ole päätä, häntää liioin näkynyt.
>
Nimeomaan. Tutkimustietoa on, että lihas kuluttaa enemmän energiaa kuin muu kudos, joten tämä on luonnollisesti yksi seikka, joka vähentää laihdutuksen tehokkuutta. Toinen on tietysti se, että kun paino laskee, peruskulutus laskee - ja kuitenkin rasvakilon energiamäärä pysyy samana, joten kuluu pitempään kuluttaa pienemmällä massalla kilo rasvaa kuin isompana. Samoin tietysti nesteen väheneminen tyssää jossain kohdassa (jolloin kilot ei karise kovin vauhdikkaasti vaikka rasva palaisikin samaa tahtia koko ajan) ja vapaat elimistön energiaa vähemmän sisältävät varastot on käytetty loppuun (lihakset), jolloin koko käytettävä energia tulee rasvasta - ja rasvakilon polttamiseen kuluu aikaa, aikaa, aikaa. Pienikokoisen naisen viikkokulutus voi olla reilu rasvakilo, josta voi laskea pudotuksen kun kuitenkin jotain tulee syötyäkin (mikä luonnollisesti vähenee rasvan poltosta). Ei ole helppoa, mutta tuskin kannattaa syyttää jotain mystistä säästöliekkiä - sillä vaan pettää helpoiten itseään.
>
Lienet saavuttanut minimin nesteiden liikkeessä. Nyt painonpudotus taitaa tulla pelkästään siitä hc rasvan palamisesta, mikä kaiketi laihdutuksen tarkoitus onkin.
Kait sitä silti kannattaisi pitää muutaman päivän isompi energiatankkaus. Piristyisit, jolloin jaksat taas paremmin kuluttaa kaloreita etkä passivoidu entisestään alentuvan peruskulutuksen lisäksi (ja varmasti kudosten uusiutumisen kannaltakin olisi hyvä hellittää hetkeksi).
Kuinka usein täytyis sit pitää tankkauspäiviä ja kuinka korkelle kalorit sopis sillon nostaa. Siihen omaan kulutukseen vai jopa yli?
ns. hädän varalle rakennettu sekä eläimiin että ihmiseen valmiiksi.
Aivan vastaava toiminto on elimistön käyttäytyminen kylmään veteen joutuessaan.
Veri alkaa juosta hieman eri malliin eri elimissä, kuin normaalisti. Sillä pysyy hengissä pitempään kylmässä. Juuri ennen kuin viimeisimmät minuutit alkaa olemaan käsillä ihmisen valtaa hirvittävä lämmöntunne, kun veri pakkautuu viimeisen kerran elimiin, joiden toiminta on elintärkeä. Sen jälkeen menee sitten pian jo henki....
Säästöliekki on hieman samanlainen juttu, vaikka on tietysti eri asia kyseessä. Mutta siinäkin elimistö alkaa tekemään temppuja, jotta sitä elinaikaa saisi lisää, kun ravintoa ei saa.
Jos oletetaan että säästöliekki on olemassa (itse taidan uskoa tähän), niin kumpi sitten käytännössä oikeesti on laihduttajan kannalta parempi. Se että syö minimikaloreilla säästöliekin kanssa vai että syö enemmän. Onko se säästöliekki niin merkittävä että sitä tosiaan pitää varoa? Anteeksi en osaa paremmin selittää, oli tosi huono. Toivottavasti älysitte pointin. :)
Ja siis tiedän kyllä että kenenkään ei olisi hyvä syödä niin vähän laihduttaessa että pitäis säästöliekkiä varoa.
>
Mitäs kehvelin temppuja keho osaa tehdä tuon eteen (lueteltujen lisäksi) ? Mitään tutkimuksellista ei kuitenkaan löydy vaikka ravintoasioita on tutkittu äärimmäisen monipuolisesti.
Jos elimistö osaisi säästää energiaa, se tekisi sitä koko ajan. Mikä nimittäin olisi se kohde, mihin tuhlailtaisiin energiaa kun sitä on runsaasti saatavilla ?
Jos ravitsemusterapeutit tai ravintotieteisiin erikoistuneet lääkärit tietävät, että meillä on paastoaineenvaihdunta (elimistö on silloin useimmiten ketoosissa), jota arkikielessä kutsutaan säästöliekiksi, niin vain konepuolen insinööri (tai muuten biologisesta monimuotoisuudesta tietämätön ihminen) voi yrittää vielä vängetä vastaan.
Koneet ovat ihmisten tekemiä ja niiden toiminta on ymmärrettävä jo ennen kuin ne tehdään. Siksi konetta on aina helppo ymmärtää. Ihminen taas on muutaman miljardin vuoden evoluution tulos, jonka toimintojen hienosäätöön vasta tutustutaan.
Ihmisessä on vielä valtava määrä solutason toimintoja, joista ei tiedetä kaikkea (vaikka tästä paastoaineenvaihdunnasta jo tiedetäänkin aika paljon), sen tietää jokainen lääkäri ja biotieteilijä. Joten kovin varovainen saa olla väitteissä sen suhteen, että ihmisessä "niin ja niin ei voi olla".
Ja KYLLÄ, jos pyrkii tasaiseen laihtumiseen, jossa lihas säilyy mahdollisimman hyvin ja olo on hyvä, niin säästöliekkiä kannattaa varoa. Jos sinne varomisesta huolimatta päätyy ja painonpudotus jumittaa vaikka syöt vähemmän kuin kulutat, niin tilasta pääsee eroon syömällä yhtenä päivänä kunnolla yli tarpeen, myös rasvaa. Lettukestit olen itse kokenut hyväksi keinoksi (tai blinejä oikeastaan syön, koska niistä tykkään).
jos peruskulutukseni on 1400-1500, ja olen syönyt n.1250kaloria? En ole laihtunut ainakaan kuukauteen yhtään. Senttejäkään ei ole poistunut. Kuinka paljon mun tulisi syödä ja liikkua jotta laihtuisin puoli kiloa viikossa, tai edes 250 grammaa?
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Mika-ihmeen-saastoliekki-441
>
Jep, mutta energiankulutus ei sinänsä pienene vaikka kuinka olisi ketoosi (ketoneja toki muodostuu aina kun rasva palaa, mutta niitä muodostuu tietysti huomattavasti enemmän kun rasvaa palaa paljon, mitä siis kutsutaan ketoosiksi). Kerros nyt, mitkä ovat ne prosessit, jotka sammuvat elimistöstä tuolloin. Siis kun verta kierrätetään elimistössä, niin sen pumppaamiseen menee aina yhtä paljon energiaa. Ei tällaiset perusprosessit vaan yksinkertaisesti voi yht'äkkiä toimia vähemmällä energialla. Jos voisi, ne toimisivat aina niin.
Tuossa linkissähän selvitettiin, että tosiaan mainitsemani ruuansulatuksen kuluttama energiamäärä poistuu peruskulutuksesta - samoin joitakin muita pieniä prosesseja. Tällöin peruskulutus laskee sen 10-15 % - ei muuta. Tämä tila saavutetaan nähdäkseni kuitenkin heti laihdutuksen alussa, joten mitään säästöliekille menoa ei esiinny. Ajatele muuten sitäkin, että pienellä ruualla luonnollisesti ruuansulatukseen menee vähemmän energiaa, joten tuo asteikko 0-max.15 % vähennykseen menee ruuan vähentymisen kanssa käsi kädessä eli tuon mukaan ei olisi mitään energeettistä hyötyä syömisestä. Aina kuitenkin pitkän ajan kuluessa lasketut kalorit ratkaisee - olipa sitten laihdutus tehty "kaksi viikkoa syömättä, sitten normaali ruoka" tai "neljä viikkoa puoliruualla" kiloja menee yhtä paljon. Tosin tässä pitää muistaa lihasten surkastumien. Henkinen puoli onkin sitten toinen juttu.
>
Olisiko sitten parempi, jos et esiintyisi guruna, joka tuntee ihmiselimistön salat - jopa tutkittua tietoa paremmin.
Olisipa tosiaan hieno nähdä yksikin tutkimustulos väitetystä säästöliekistä.