Näitä viestejä lukiessa ahdistus vain kasvaa. Painin samojen ongelmien kanssa kuin niin moni muukin. Eli anoppi käyttäytyy törkeästi ja alistavasti minua kohtaan. Hän ei koskaan hauku päin naamaa, mutta naljailee ja huomauttelee inhottavasti. Lisäksi olen vuosien aikana huomannut, että hän puhuu minusta pahaa muille selkäni takana. Näitä tilanteita on tullut vastaan, että moni minulle ennestään vieras ihminen on tiennyt minusta asioita, joita ei hänen kaiken järjen mukaan pitäisi tietää. Ja tietysti noita asioita on oudolla tavalla väritetty ja vääristelty. Tosin anoppi puhuu muistakin avoimesti pahaa näiden selän takana (myös hänen toisesta vävypojastaan).
Olen miettinyt onko minussa jotain vikaa, ja varmastihan itsestäni löytyy erinäisiä vikoja, mutta en ole koskaan kiivastunut anopilleni, vaan pyrkinyt nielemään kaiken p***an. Vaimolle on todella kova paikka, jos arvostelen hänen äitiään hänelle. Poikkeuksetta hän asettuu äitinsä puolelle oli kyseessä mikä asia mikä tahansa. Olemme riidelleet tästä asiasta niin monta kertaa ja niin monta vuotta, että olen lopen uupunut ja masentunut. Joka kerta kun vaimo käy äitinsä luona, tulee hän sieltä kiukkuisena pois ja tiedän, että jälleen on puhuttu minusta. Vaimo puhuu anopin suulla noiden vierailujen jälkeen ja syyttää kaikenlaisesta. Anoppi on mm. myrkyttänyt vaimoni ja oman perheeni välit puhumalla pahaa myös perheestäni, jota itse näen todella harvoin, koska he asuvat kaukana. Sen sijaan anoppia näen viikottain, koska asuvat liian lähellä ja anoppi "tykkää" tulla usein kylään. Viime aikoina minun on ollut todella vaikea piilottaa todellisia tunteitani, vaan paha oloni on varmasti näkynyt ulospäin anopin ollessa vierailulla. Pelkään, että pian mittani täyttyy sillä tavalla, että teen ja sanon jotain perumatonta ja puolustan itseäni. Olen pidätellyt itseäni niin monta vuotta, että sitten kun alkaa tapahtua kumpuaa paha olo niin syvältä, että tiedän suhteeni vaimon perheeseen katkeavan siltä seisomalta. Pahinta tässä on se, että olen varma siitä, että vaimo asettuu anopin puolelle ja samalla yhteiselostamme tulee mahdotonta.
Rakastan vaimoani ja hän minua ja ollessamme yhdessä meidän suhteemme toimii. Meidän välissämme on vain tuo yksi "myrkynkeittäjä", joka hämmentää soppaa. Masennus ja ahdistus on kova. En näe helppoa ulospääsyä tästä tilanteesta, eikä sellaista varmasti edes ole.
Olen miettinyt onko minussa jotain vikaa, ja varmastihan itsestäni löytyy erinäisiä vikoja, mutta en ole koskaan kiivastunut anopilleni, vaan pyrkinyt nielemään kaiken p***an. Vaimolle on todella kova paikka, jos arvostelen hänen äitiään hänelle. Poikkeuksetta hän asettuu äitinsä puolelle oli kyseessä mikä asia mikä tahansa. Olemme riidelleet tästä asiasta niin monta kertaa ja niin monta vuotta, että olen lopen uupunut ja masentunut. Joka kerta kun vaimo käy äitinsä luona, tulee hän sieltä kiukkuisena pois ja tiedän, että jälleen on puhuttu minusta. Vaimo puhuu anopin suulla noiden vierailujen jälkeen ja syyttää kaikenlaisesta. Anoppi on mm. myrkyttänyt vaimoni ja oman perheeni välit puhumalla pahaa myös perheestäni, jota itse näen todella harvoin, koska he asuvat kaukana. Sen sijaan anoppia näen viikottain, koska asuvat liian lähellä ja anoppi "tykkää" tulla usein kylään. Viime aikoina minun on ollut todella vaikea piilottaa todellisia tunteitani, vaan paha oloni on varmasti näkynyt ulospäin anopin ollessa vierailulla. Pelkään, että pian mittani täyttyy sillä tavalla, että teen ja sanon jotain perumatonta ja puolustan itseäni. Olen pidätellyt itseäni niin monta vuotta, että sitten kun alkaa tapahtua kumpuaa paha olo niin syvältä, että tiedän suhteeni vaimon perheeseen katkeavan siltä seisomalta. Pahinta tässä on se, että olen varma siitä, että vaimo asettuu anopin puolelle ja samalla yhteiselostamme tulee mahdotonta.
Rakastan vaimoani ja hän minua ja ollessamme yhdessä meidän suhteemme toimii. Meidän välissämme on vain tuo yksi "myrkynkeittäjä", joka hämmentää soppaa. Masennus ja ahdistus on kova. En näe helppoa ulospääsyä tästä tilanteesta, eikä sellaista varmasti edes ole.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anoppi on ilkeä ja turhautunut, ilman omaa elämää.
Teidän ainoa pelastuksenne on muuttaa kauas, vaikka sitten alku olisi kuinka hankalaa uudessa paikassa.
Anoppi ei muutu. Hän on liian kaavoihin kangistunut ja elää vain pahansuopaisten mielikuviensa keskellä.
Ikä lisää tätä ominaisuutta, koska hänen elämänsä tuntuu pyörivän vain teidän perheenne voimalla.
miten saattaakin olla sulla samanlainen tilanne! Siis ihan samanlainen!!!
Minunkaan anoppini ei hauku päin naamaa ( kylläkin sutkauttelee sellaista piilo- että normaaliviestintää, että vaikea sanoa missä se haukkumisen raja menee!!). Koko suvun asioita vatvoo päivät pitkät ja tytär (vaimoni) ei uskalla koskaan mitään vastaan sanoa, ja arvostelu/keskustelu äidistään on kuin pyhäinhäväistys!!!
Napanuora on molemmissa osapuolissa vielä tykysti kiinni, vaikka ollaan kohta viisikymppisiä vaimoni kanssa. Ja anoppi kohta 75 v!!!
Lisäksi vaimoni nuorempi sisko ja vanhempi poika ovat ihan vielä kanssa tissiä inuvia pikkuvauvoja, mitä äitiinsä tulee. Välillä pannu keittää kun illat pitkät pitäisi vain suvun kesken jonninjoutavia jorinoita puhelimessa setviä! Eikä vaimoni näe tässä mitään ongelmaa!!??
Yritä tässä sitten vielä omaa parisuhdetta kehittää ja hoitaa!! Oh Jesus kun on eväät vähissä!!
luopua roolistaan, vaihtakoon siis alistajaa. Eiköhän oma mies ole käypä sen roolin hoitamaan. :oP
tajuan mitä ajat takaa; äitini on yhden liittoni sotkenut, tätä en anna tuhota, mutta kyllä töitä saa tehdä. Meillä ero vain on siinä, että minä, tytär siis, olen ihan mahdoton hänen mielestään, ja mieheni, ei entinen eikä nykyinen, eivät uskalla pitää minun puoliani. Toisaalta, olenpa osannut itse puoleni pitää, mutta arvaatte kuinka hurmaavaa on koittaa selittää, että äidin mielikuvitus välillä laukkaa tarinaa iskiessään...ja kun puhuu kanssa pitkin kyliä kelle sattuu, mitä sattuu. Onneksi anoppi on tolkun ihminen!
Samanlaisia anoppeja taitaa olla Suomi täynnä..niin täälläkin, vaikka kyseessä on mieheni äiti ja myös isä. Tilanne on mahdoton. Mieheni ei halua "loukata" äitiään, joka on järkyttävä diktaattori ja omasta mielestään aina oikeassa. Ja minä olen useimmiten tämän pariskunnan hampaissa..Yritän olla välittämättä kummastakin vanhasta "paskasta", mutta tämä saa sitten aikaan riitoja, kun en mieheni mielestä yritä tarpeeksi..