Mitkä ovat mahdolliset huonot puolet vaimosi/miehesi kotimaassa? Tai jos olet fifty-fifty (tarkoitan moku-perheiden lapsia), niin mikä mättää mielestäsi äitisi, tai isäsi maassa.
Politiikka, kulttuuri, uskonto, jne.
Milenkiinnosta kyselen! :)
Politiikka, kulttuuri, uskonto, jne.
Milenkiinnosta kyselen! :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ehdottomasti ne kyykkyvessat! :D Siinä vasta kulttuuria kerrakseen mut ei kyllä uppoa muhun. No kaipa siihenki tottuu, onneks sentään nykyään on tavallisiakin. Ei vaan valitettavasti miehen kotona.
Ja sitten se korruptio. Rahalla saa vaikka paikan eduskunnassa. Grr. Ilman rahaa ei saa edes poliisia selvittämään ryöstöä kotiin kunnolla..
Ambulanssille turha soitella, tulee jos tulee, vähintään 4 ihmisen pitää soittaa ensin.
"Ehdottomasti ne kyykkyvessat!"
Minä taas olen sitä mieltä, että ne ovat paras keksintö mitä ajatella saattaa. Olipa niitä missä maassa tahansa, ne on huonon hygienian maissa/paikoissa ehdotonta plussaa. Mieluummin otan tipan kintuille kuin taudin takapuoleen.:)
Tai ennemminkin surullisia.
Olen 9 kertaa käynyt Algeriassa, olen siis puoliksi suomi/algeria. Olen käynyt vain ja ainoastaan Alger'ssa ja Oranissa (sielläkin 5-vuotiaana :D )
Jonkin verran huonoja puolia löytyy mm. köyhyys. Mutta ainakin ihmiset köyhyydestä huolimatta jaksavat nauraa ja nauttia elämästä, sen verran kun voi. Toki Algeriassa on paljon rikkaitakin.
Kaikesta eniten mua vihastuttaa tai itkettää on tuo "pakeneminen omasta maasta kuoleman uhallakin", mitä Algeriassa kutsutaan sanalla 'haraga'. Muutama päivä sitten tuli tv:stä (siis algerialaisella kanavalla :D ) dokkari näistä nuorista miehistä jotka sittem kuolemaa uhmaten lähtevät pienellä paatilla kohti Ranskaa, Espanjaa tai Italiaa tai sitten vaikka Australiaa. Moni kuolee, moni jää kiinni, vain harva pääsee perille, ja monesti sieltäkin on sitten käännytys. Dokkarissa oli joitakin jotka oli jo muutaman kerran yrittänyt lähteä, ei vain onnistu kun jää kiinni. Yhden miehen poika kuoli, hukkui aaltoihin ja rapu-kalastaja löysi ruumiin.
Nää on taas näitä tarinoita, joita ei oikeasti voi edes ymmärtää, jos ei ole itse siinä tilanteessa. Itseäni hieman ärsytti jotkut, joilla oli merkkivaatteet (Lacoste) ja siinä ne valittaa ku Algerias ei ole tulevaisuutta. Onko se tulevaisuus sitten Euroopassa, varsinkaan jos ei ole koulutusta? Ja kun olet vielä lisäksi tullut laittomasti maahan, niin ei varmana ole tulevaisuutta, pimeitä töitä siinä joutuu tekemään ja mitään turvaa ei sitten ole.
Monet jätkät oli sitten isoista perheistä. Tässä voitais taas peräänkuuluttaa sitä, että tarviiko köyhien perheiden sitten väsätä niitä lapsia, kun ei niillä sitten ole tulevaisuutta olleskaan?
Yksi miehen alku möi autonsa jotta kaveriporukka sais ostettuu "veneen" rakennustarvikkeita. Kuinka monella alle 25-vuotiaalla algerialaisella on oma auto? Täytyyhän jossain sitä rahaa olla, että Algeriassa auton saa hankittua.
Sitten voisikin miettiä, onko se raha sitten se, mikä saa ihmisen tekemään näinkin epätoivoisia tekoja, lähtemään pienellä paatilla Välimerelle seilaamaan. Voisiko vika olla Algerian politiikassa, byrokratiassa (yksi oli laittanut minkä muotosta hakemusta, lomaketta ja lippusta, mutta mitään töitä tai apua ei herunut), ylipäätään algerialainen elämäntapa joka ei enää saa nuorison hyväksyntää?
Se dokkari on muuten Youtubessa, mutta siinä on vain se huono puoli, että se on arabian ja derjan kielinen (siis klassista arabiaa vääntää noi poliitikot, yms) ja derjaa, joka on algerian puhekieli, jota ei kirjoiteta, niin puhuu "tavis-kansa".
Ehkä sitä voisi suositella katsottavaksi, kai kuvat kertoo enemmän kun sanat.
Osat 1 (yhteensä osia on 6)
http://www.youtube.com/watch?v=xAMoGP005dk
rekisteröin itselleni sitten nimimerkin. Ehkä alankin käymään hieman ahkerammin tällä palstalla..
Kyllä, vaikka en mitään noista videoista juuri ymmärtänytkään (hauskan kuuloinen kieli tuo derja!), niin huomaa kuitenkin miten vaikeaa juuri noilla nuorilla on. Vaikka en oikein ymmärtänyt mitä he puhuivat, niin vahvoja mielipiteitä heillä näkyi olevan. (muutama söpö poikakin siellä oli :D )
triana, mitä noissa videoissa olevat rap-biiseissä sanotaan? Kiinnostais tietää :D en oo ennen algerialaista räppiä kuullutkaan.
Osaan ja ymmärrän derjaa hyvin niukasti, ymmärrän sitä tosin paremmin kuin puhun :D Tosin algerialaiset sotkee mukavasti ranskaa, joten niistä tajuaa jotain...
Joo, siis noin suurin piirtein noi sanat on:
"Äiti älä itke,
poikas lähtee eikä välttämättä tuu takas"
Jotakin sellasta :D
Surullinen videosarja tosiaankin, vaikka kielitaitoni on vajaa, niin kyl mä tajusin. Ugh, masentavaa. Yksi poika kuvas matkaansa näin: kuin olis puoliks kuollut ja puoliks elossa, ei mitään muuta ku ruokaa ja nukkumista, kuin sidotut lampaat :D ei sais kyllä nauraa...
Yks poika taas sano, että pitää ajatella sitä ettei pääse perille enemmän kun sitä että pääsis perille. Asiaa, tosi harva selviää hengissä.
Että nelosvideo oli tosi surullinen. Kun poikas kuolee, se ei ole mikään pikkujuttu, varsinkaan kun se kuolee tällä tavoin, hukkuen mereen... :(
Tuo etupäässä Turkista ja Afrikan puolelta EU:hun pyrkivien laittomien siirtolaisten välimeren ylitys on tosiaan epätoivoista toimintaa. Määräksihän arvioidaan yli 100 000 yrittäjää/ vuosi. Matkalla kuolleiden määränkin uskotaan olevan kymmenissä tuhansissa, joten riskeistä huolimatta yritystä silti riittää :(.
Sitä vaan ihmettelen että vaikka tämä on kaikkien tiedossa, silti jokainen netistä tai lomamatkalta ko. maan kansalaisen "sattumalta" löytänyt uskoo vakaasti, että miehen AINUT motiivi avioitua oli suuri rakkaus joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Eikä sillä tietenkään ollut mitään merkitystä, että tuo suuren rakkauden kohde nyt vaan "sattuu asumaan" EU-alueella.
Sitten vielä katkerana ulkoministeriön ja maahanmuuttoviraston virkailijat haukutaan kun ilkeävätkin epäillä miehen motiiveja :).
Onhan kuitenkin päivänselvää, että lomakohteissa tai netissä ”oleskeluluvan metsästäminen” on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa kuin veneellä välimeren ylittäminen. Kumman vaihtoehdon itse vastaavassa tilanteessa valitsisit?
Ei sillä, etteikö joukossa olisi ihan oikeitakin rakkaustarinoita, mutta jo se että avioerojen määrä noista maista avioituneiden kanssa on yli 20% / vuosi, kun se suomalaispareilla on vain 2% / vuosi kertoo omaa karua kieltään :(.
Tuo etupäässä Turkista ja Afrikan puolelta EU:hun pyrkivien laittomien siirtolaisten välimeren ylitys on tosiaan epätoivoista toimintaa. Määräksihän arvioidaan yli 100 000 yrittäjää/ vuosi. Matkalla kuolleiden määränkin uskotaan olevan kymmenissä tuhansissa, joten riskeistä huolimatta yritystä silti riittää :(.
Sitä vaan ihmettelen että vaikka tämä on kaikkien tiedossa, silti jokainen netistä tai lomamatkalta ko. maan kansalaisen "sattumalta" löytänyt uskoo vakaasti, että miehen AINUT motiivi avioitua oli suuri rakkaus joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Eikä sillä tietenkään ollut mitään merkitystä, että tuo suuren rakkauden kohde nyt vaan "sattuu asumaan" EU-alueella.
Sitten vielä katkerana ulkoministeriön ja maahanmuuttoviraston virkailijat haukutaan kun ilkeävätkin epäillä miehen motiiveja :).
Onhan kuitenkin päivänselvää, että lomakohteissa tai netissä ”oleskeluluvan metsästäminen” on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa kuin veneellä välimeren ylittäminen. Kumman vaihtoehdon itse vastaavassa tilanteessa valitsisit?
Ei sillä, etteikö joukossa olisi ihan oikeitakin rakkaustarinoita, mutta jo se että avioerojen määrä noista maista avioituneiden kanssa on yli 20% / vuosi, kun se suomalaispareilla on vain 2% / vuosi kertoo omaa karua kieltään :(.
Päälimmäisenä tulee mieleen kaikenlaiset ihmisoikeuskysymykset.
Esim 1. Kukaan sisaruksista ei osaa puhua kunnolla kurdia, vaikka se on heidän äidinkielensä. Kurdin kieli ollut täysin kiellettyä käyttää missään julkisesti. Nimien kieliasua jouduttu muuttamaan, koska kurdinimet eivät olleet sallittuja...
Esim 2. Suvussa on kehitysvammainen tyttö, jonka kehityksen tukemiseen on kysytty minulta konsultaatiota. No, suomalaiseen tapaan ehdotin toimintaterapeutin palkkaamista (heidän puoli suvusta hyvätuloisia) ja apuviittomien, -korttien käyttöönottoa. Ei. Kehitysvammaiset ovat salattu asia Turkissa ja hoitokotien tapaisissa on tapana "hoitaa" asukkeja hakkaamalla ja antamalla heidän lillua jätöksissään jne.. Sama homma vanhusten kohdalla, jos siis vanhusta ei jostain syystä hoidettaisi kotona (tosi harvinaista). Eli ammattiavun saaminen kehitysvammaiselle lapselle hyvin vaikeaa, koska heidän kuntouttamistaan pidettäisiin "turhana".
Esim 3. Järjestetyt avioliitot ovat aivan hölmöjä, koska ihan tästä ympäriltä kun mietin, niin 5/6 avioliitoista on johtanut avioeroon. Vähän vaikeaa viettää elämäänsä ihmisen kanssa jota et lähtökohtaisesti rakasta.. Tähän kietoutuu varmasti myös "naisen asema ja kunnioitus" kysymyksiä. Jos olet pakosta jonkun kanssa, niin tuskin jaksat kuunnella hänen nalkutustaan ja yrittää vain hymyillä.. Avioeron jälkeen solmituissa toisissa avioliitoissa tuntuu sitten sujuvan mukavammin, kun on voitu valita oikeasti mieleinen kumppani.. Silloin yhteiselokin on hippasen erilaista. Hymyillään, halaillaan ja tykätään olla yhdessä..
Ja tosiaan, ne reikävessat ovat aika hirveitä. Onneksi tämän perheen Turkin kodissa on myös eurooppalainen vessa ;)
"Kehitysvammaiset ovat salattu asia Turkissa" tämä on minulle uutta. Olen heitä tavannut, mutta koskaan en ole huomannut, että heitä olisi jotenkin yritetty piilotella.
Ja vessoista jo kommentoin toiselle. Ne on yleisinä käymälöinä parhaita mahdollisia.
että verrattuna Suomeen heillä on siellä hyvät palvelut? Suomessa saat lapsesi päivähoitoon/kouluun, eli vanhempana voit käydä normaalisti töissä ja siellä hoidossa/koulussa myös annetaan lapsille mahdollisuus omaa kehitystasoa kohtaavasta kuntouttavasta toiminnasta...
Lääkäri oli Turkissa vain lakonisesti todennut, että vammanen on. Ei voida tehdä mitään. Suomessa kyseinen tapaus olisi saanut osakseen useita erilaisia hoito-/tuki-ratkaisuja.
"Kehitysvammaiset ovat salattu asia Turkissa"
Miten niin salattu asia? Sitä väitettä en ymmärrä. Sielä missä minä olen liikkunut ei heidän olemassaoloaan ole mitenkään salailtu. En ottanut kantaa siihen millaisia palveluja siellä on. Tiedän kyllä sen miten kaikenlaisen hoitamisen taso siinä maassa vaihtelee ja rahalla saa kaikkea. Olen kuitenkin Suomessa ollut mukana kolmen eri kehitysvammaisen tutkimuksissa. Kaikkien kolmen kohdalla suomalaiset asiantuntijat päätyivät samaan lopputulokseen kuin turkkilaiset. Takuita siitä, että kyseinen henkilö olisi täällä saanut yhtään enempää apua ei ole ilman tutkimuksia. Vai oletko sinä alan ammattilainen, että voit varmasti noin sanoa? Ei Turkki ihan niin takapajula ole kuin usein oletetaan. Turkissa, kuten ei suurimmassa osassa maailman maista ylipäätään, ei ole yhtä kehittynyttä sosiaaliturvaa kuin meillä. Toki asiat pitäisi siellä saada paremmalle mallille, mutta vertailut Suomen oloihin ontuu pahasti.
"Kehitysvammaiset ovat salattu asia Turkissa" -
Tämän sijasta minun olisi pitänyt kirjoittaa "Tuntuu siltä että kehitysvammaisuus olisi jotenkin salattu, tai väheksytty juttu Turkissa."
Sanon näin siksi että en käsitä miten edes vanhempien omalla rahalla, ei millään sosiaaliturvalla, voi saada ostopalveluna toimintaterapeuttista apua.
Ja kyllä, olen omalta osaltani asiantuntija lasten kehitystason arvioijana, en kai mä nyt muuten mitään sanoisi.
Ei ole vain mitään mahdollisuuksia minulla ruveta vääntämään vaikka jotain Picto-kortteja tytölle. En puhu kieltä tarpeeksi ja en välttämättä osaisi opettaa vanhempia käyttämään kortteja oikein. En myöskään voisi kontrolloida mahdollista edistymistä Suomesta käsin. Olen itse tottunut käyttämään esim. kyseistä menetelmää niin kehitysvammaisten kuin psyykkisesti muuten vaurioituneiden lasten apukeinona, siis itse. Haluaisin jonkun tyypin, joka voisi opettaa vanhemmille tarvittavat taidot jne... Tämä keissi vaan harmitti minua henkilökohtaisesti tosi paljon ja siksi vissiin niin verisesti aloin sinullekkin inttämään.. Anteeksi siitä.
"Sanon näin siksi että en käsitä miten edes vanhempien omalla rahalla, ei millään sosiaaliturvalla, voi saada ostopalveluna toimintaterapeuttista apua."
Millä sitä voisi saada kun asia on liki tuntematon? Ja onhan niin, ettei Turkki ole poikkeus siinä miten suhtaudutaan vammaisiin tai psyykkisesti sairaisiin. Vaikka täällä on paremmin, voisi kyllä olla vieläkin paremmin. Mulla ei ole kokemusta kehitysvammaisista paljoakaan, mutta monesti ovat väliinputoajia täälläkin. Varsinkin, jos on myös psyykeongelmia. Siksi en osaa ihmetellä tilannetta Turkissa. Työsäkäyvillä on jonkinlainen sosiaalivakuutus, jos on. Se ei ole taattu asia. Joskus sen hoitaa työnantaja, joskus on maksettava itse.
Jep, turhan henkilökohtaisesti ei asioita kannata ottaa. Siitä kun ei hyödy kukaan. Ymmärrän kyllä, että harmittaa kun ei voi auttaa vaikka osais.
Eihän nuo järjestetyt avioliitot ole tuntemattomia täälläkään. Ennen niitä oli enemmän, nyt vähemmän. Tavallaanhan se on järjestetty avioliitto kun pitää saada varakas mies/vaimo. Ero on ainoastaan siinä, että Turkissa sen etsimisen ja järjestämisen hoitaa joku muu, mutta täällä joutuu itse junailemaan kaiken. Ah, kumpi se nyt sitten on parempi? Täällä kun teet huonon valinnan, et voi syyttää kuin itseäsi. Turkissa saa syyttää niitä suvun vanhoja naisia, jotka hyvää tarkoittaen ovat jarjestäneet liiton. Tosin niistä ei kukaan ota syytä niskoilleen vaan taatusti keksivät sata selitystä puolustuksekseen. Raha on AINA se merkittävin tekijä kun sitä liittoa järjestellään. Toinen on se, että kaikenlaiset "tomppelit" pitää saada avioitumaan. Siis tarkoitan nyt ns. "terveitä tomppeleita".
Kehitysvammaisuuskaan ei muuten ole este puolisonlöytymiselle. Helpompaa kehitysvammaisen on löytää terve puoliso, jos on varakas. Siinä tulee samalla pojalle hoitaja kun ei äiti enää vanhoilla päivillään jaksa vuosia lapsen tasolla olevaa poikaansa vaalittuaan. Myönnän kyynisyyteni, raha on rakkautta tärkeämpää.
Mutta tästä asiasta "syytän" naisia itseään. Mitäpä suostuvat olemaan ostettavissa. Jos mies ilmoittaa, että hänen vaimonsa ei töihin mene vaan hoitaa kodin ja lapset, turha on natista jälkikäteen. Eronneen naisenkaan osa ei ole häävi. Pitäis opetella kenties eka kertaa elämään itsenäisesti. Muistan kuinka varakas rouva erotilanteessa ihan vakavissaan puhui, että hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin löytää rikas mies. No, oli onnekas ja löysi entistä rikkaamman. Onnellisuudesta en tiedä.
Mutta se mikä minua eniten ottaa päähän Turkissa, ja sama vika on iranilaisissa, on se, että ihmiset tunkee nenänsä asioihin jotka eivät heille kuulu. Menevät todella henkilökohtaisuuksiin.
Asiat mitkä mättää naisystäväni maassa.
Korruptio, korruptio...Isoimmissa kaupungeissa ilman saasteet ja liikenne ruuhkat..Monikansalliset riistoyritykset..maniana maniana tyyli..
Jos rikollisuus, terrorismi vaara oli pienempi sekä tuo korruptio poissa, niin ei kukaan menisi minnekkään Thaimaaseen, sillä parhaimmat rannat ja luonto löytyy Filippiineiltä.
Ihmisoikeuksien huono jama, korruptio, köyhyys, likaisuus, kastijärjestelmä "jota ei ole", joissain tapauksissa järjestetyt avioliitot...
Reikävessa on tosi jees!