Toistensa vastakohdat!

Mitä mieltä olette kertoohan sillä toisia näkökulmia kaipaisin.
Eli asia on näin minä satuin rakastumaan mieheen joka on täysin erinlainen kuin minä olen. En
käsitä ylipäätään miten rakastuin niin täysin
erilaiseen mieheen. No mutta nyt on niin että ns, alkuhuuma on ohi .Niin mua on ruvennut vaivaamaan
onko järkeä jatkaa tälläistä suhdetta?Me olemme kaikin puolin erilaisia meitä yhdistä mikään esim, meidän huumori täysin erilaista mitä toisella on.
Onhan hän kiltti ja näin mutta kun meillä ei oo mitään yhteistä niin minusta tuntuu että liian erilaiset ei taida yhteen sopia.Vai mitä mieltä olette tästä? Eikö ois hyvä kun ois jotain samaa meissä?Kiitos etukäteen jo kaikille jotka suovat minulle näkökantansa tähän asiaan!
4901
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

sanonta menee että vastakohdat täydentävät toisiaan, mutta mutta riippuu tietysti paljon siitä missä asioissa olla erilaisia ja tietysti siitä kuinkapaljon on valmis uhraamaan toisen takia.

Itsellä sellaisia kokemuksia, et edellisessä suhteesssa avovaimoni oli äärimmäisen vaatimaton ja minä taasen se toinen ääripää ja aiheutti kyllä hänen mielestään sellaisia ongelmia ettei muuta vaihtoehtoa ollut kuin kaksi osoitetta ja olen itsekkin jälkeenpäin mietin, et parempi niin. Tällä hetekellä olen avoliitossa enemmän kaltaiseni ihmisen kanssa ja täytyy sanoa että kyllä ne arkisetkin asiat sujuu huomattavasti paremmin, kun ollaan samalla aaltopituudella.

Tässä minun tarinani ja mielipiteeni asiasta.

Äänestä

jos ajatusmaailman suht samanlainen elämä on helpompaa. Toisaalta ihminen kasvaa koko ikänsä, joten kahden erillaisen ihmisen yhteensulautuminenkin on mahdollista.

Joku yhteinen harrastus voisi olla tällainen. Purjehdus on hieno yhdistävä harrastus vauvasta vaariin.

Äänestä
  • ...toden totta kulmat hioutuu ja niin meilläkin monessa asiassa kävi, mutta se pääsyy kuitenkin oikeastaan enemmänkin iän ja rahatilanteen parantuessa vaan kärjistyi. Olen vaan yksinkertaisesti sellainen ihminen joka näyttää kyllä jos on näytettävää, en tarkoita että se yli menisi, mutta esimerkkinä; jos en halua ajaa ladalla, niin en todellakaan aja.

    Muistan erään keskustelun, eromme jälkeen: Hän totesi, ettei ikinä haluakkaan tulla rikkaaksi, tokasin toki pikkasen ärsyttääksenikin, ettei varmaan ole sitä pelkoa, kun hän toimii hoitoalalla.

    Äänestä

Onko suhteessanne alkanut ilmetä suuria ongelmia, kun erilaisuuden vuoksi eroa mietit?

Asutteko yhdessä? Häiritseekö erilaisuutenne yhteistä arkea, arkisia askareita? Kauanko olette olleet yhdessä? Miksi rakastat sitä miestä?? Miksi se mies rakastaa sinua?? Pohtikaa näitä asioita vaikka yhdessä? Mitkä ovat toisen mielestä hyvät ja huonot puolenne?

Sinun varmaan kannattaisi kertoa ajatuksistasi miehellesi. Miksi et kertoisi?

Kertokaa toisillenne mitä haluatte tulevaisuudeltanne? Löytyykö tulevaisuuden haaveistanne yhteneväisyyksiä?

Olisiko mies sellainen isä jonka lapsillesi haluat? Haluatko ostaa miehen kanssa yhteisen kodin? Voisitko mennä miehen kanssa naimisiin, voisitko kuvitella eläväsi hänen kanssaan loppuelämän?

Siinä pohdittavaa...elämääkin suurempia kysymyksiä! ;)

Vaikka tuntuukin että olette täysin erilaisia, eikä teillä mitään yhteistä ole niin varmasti jotain löytyy, olettehan te yhdessä.

Vai onko se vain seksi joka teitä yhdistää?

Vai oletteko yhdessä kun ei ole parempaakaan löytynyt.

Ahdistaako sinua tässä suhteessa oleminen? Oletko enemmän ahdistunut kuin onnellinen? Jos ahdistaa todella, eikä suhteeseen panostaminen, suhteen pelastaminen tunnu vaivan arvoiselta voi olla, että kannattaa lähteä suhteesta pois.

Mielestäni sinun olisi pystyttävä puhumaan miehesi kanssa mainitsemistani asioista tai yleensä asioista jotka sinua vaivaa.

Puhumattomuus tappaa suhteen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


surusilmä kirjoitti:

Mitä mieltä olette kertoohan sillä toisia näkökulmia kaipaisin.
Eli asia on näin minä satuin rakastumaan mieheen joka on täysin erinlainen kuin minä olen. En
käsitä ylipäätään miten rakastuin niin täysin
erilaiseen mieheen. No mutta nyt on niin että ns, alkuhuuma on ohi .Niin mua on ruvennut vaivaamaan
onko järkeä jatkaa tälläistä suhdetta?Me olemme kaikin puolin erilaisia meitä yhdistä mikään esim, meidän huumori täysin erilaista mitä toisella on.
Onhan hän kiltti ja näin mutta kun meillä ei oo mitään yhteistä niin minusta tuntuu että liian erilaiset ei taida yhteen sopia.Vai mitä mieltä olette tästä? Eikö ois hyvä kun ois jotain samaa meissä?Kiitos etukäteen jo kaikille jotka suovat minulle näkökantansa tähän asiaan!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu