Jos olisit tyytymätön esim. suureen nenääsi ja alkavaan kaksoisleukaasi, olisitko valmis menemään leikkauspöydälle sen vuoksi? Et varmaankaan leikkauksen jälkeenkään olisi yhtä hehkeä kuin 18 kesäisenä mutta huomattavasti siedettävämmän näköinen silti.
Ulkonäköhän on etenkin naisille tärkeä ominaisuus seurustelussa ja työelämässä menestymisen kannalta, niin eikö olisi järkevää pyrkiä parantamaan asemiaan kaikin tavoin?
Vastauksiin mukaan ikä kiitos!
Ulkonäköhän on etenkin naisille tärkeä ominaisuus seurustelussa ja työelämässä menestymisen kannalta, niin eikö olisi järkevää pyrkiä parantamaan asemiaan kaikin tavoin?
Vastauksiin mukaan ikä kiitos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos siis olisin todella tyytymätön. 39 on ikä.
koska olen nyt aika tyytyväinen itseeni.. nyt ainakin, mutta jos olisin täysin tyytymätön niin luulen että voisin ehkä mennä. Mutta kun ajattelee niitä leikkauksia niin oikeen puistattaa et en oikeen tiedä sittenkään:)
Tokihan menisin. Jos vaan olisi tarpeeksi pätäkkää.
Jos ulkonäöstä puhutaan, olen nähnyt elämäni aikana vain yhdeln käden sormilla laskettavan määrän ihmisiä joita voisi kutsua rumiksi. jokaisessa ihmisessä on kauneutta, näki sitä itse tai ei, ja näki sitä ympäristö tai ei. Itsensä leikkeleminen jonkin piirteen korjaamiseksi vaatii aina todellisen ja pitkäaikaisen ongelman sen piirteen kanssa.
Leikkaus on iso asia johon ei kukaan tervejärkinen lähde "alkavan kaksoisleuan" vuoksi. Liikunta ja ruokavalio ovat avaimia rasvan poistoon leuankin alta, ei kirurgi.
Itse olen kolmenkympin korvilla, ja huomaan jo ryppyjä :D koen silti olevani kauniimpi kuin ikinä 18-vuotiaana, niin kasvoiltani kuin kropaltanikin.
Ikä ja ulkonäkö ovat suurimmaksi osaksi asennekysymyksiä :D ja työelämässä menestyminen, kuten rakkaudessakin, katso enemmän korvien väliä sisältäpäin kuin ulkoa. Usko pois.
***
Itse voisin mennä kauneusleikkaukseen jos olisi joku tietty kohta mikä vaatisi muutosta, mutta mielestäni minulla on aikalailla paras naama mitä tällä luustolla saa aikaan. Eli enpä lähtisi ainakaan vielä mitään leikkailemaan, mutta vanhempana ehkä saatankin.
sitten aikanaan käydä silmäluomet leikkauttaan, jos alkaa lupsottamaan reippaasti, että näköä haittaa.
kaksoisleuan voisin leikkauttaa pois, samoin jos vanhemmiten tulisi ns. buldogin posket.
Isoa nenää en laikkauttaisi, koska pidän niin naisilla kuin miehilläkin kaikenmoisista nenistä. Ja näin pikkusen alta kolmikymppisenä pidän kyllä rypyistäkin, mutta saa nähdä, muuttaako aika kantaani ryppyihin. Tuskin.
Vanhempana aion korjauttaa esim. luomet, jos ne alkaa pahasti roikkumaan. Nyt menisin rintaleikkaukseen jos olisi varaa. Vihaan rintojani, enkä kehtaa riisuutua kenenkään nähden. Seksiä en niinkään kaipaa, mutta uimista kylläkin. Tosin oman altaan saattaisi saada suunnilleen samalla hinnalla... Niin olen siis 28.
Vaikka olenkin kaikkea muuta kuin taydellinen, niin en kylla ainakaan viela voisi kuvitella lahtevani sille tielle.
"Ulkonäköhän on etenkin naisille tärkeä ominaisuus...työelämässä menestymisen kannalta"
Onkohan se nyt ihan noinkaan. Minun alallani ainakin aika moni muu asia ajaa ulkonaon eteen. Sita en kiella, etteiko siita olisi lisahyotya :D
27 v.
Ehkä jos mikään ei auttais ja siis jos olis jotain korjattavaa. Olen 24vee ja vielä tyytyväinen :)
Kuitenkin ne rahat, mitkä menisi kauneusleikkaukseen niin käyttäisin mieluummin esim. huippuun personaltraineriin ja muihin kauneushoitoihin, millä nuo tähdet saa itsestään sädehtiviä :) Kauniit valkoiset kuoret ottaisin kyllä hampaisiin, vaikkei mitään vikaa nytkään silti hampaissa ole.
Jotenkin silti kauneusleikkaus tuntuu niin lopulliselta, jos vaikka ei tuntisikaan pärstäänsä sen jälkeen. Tutkimusten mukaan osa kauneusleikkauksessa olleista kokee syvää masennusta leikkauksen jälkeen, kun ei se elämänlaatu ole parantunut siitä yhtään. Ja peilistä katsoo outo naama.
Väärä peruste kauneuskirurgiaan on se, että luulee esimerkiksi masentuneisuuden lähtevän sillä pois. Jee, silikonitissit! Nyt olen parempi ihminen! Ei mene noin valitettavasti.