Moikka,
Lueskelin Kaarina Määtän (toim.) kirjaa ”Tunteiden rikkaus ja rakkaus”, jossa on käsitelty myös nettideittailua. Kirjassa oli jaoteltu nettideittailijat kolmeen ryhmään:
1) yhden kirjoittajan valinta kumppaniksi,
2) kumppanin valinta usean kirjoittajan joukosta sekä
3) kumppanin valinta monien kirjoittajien joukosta ja useiden tapaamisten jälkeen.
Olen (mies) deittaillut netissä nyt maaliskuusta lähtien, ja tänään olisi ekat treffit. Periaatteeni on se, että en pitkittele viestin vaihtoa, vaan jossain vaiheessa pyydän näkemään, kun yhteisiä intressejä näyttäisi viestittelyn perusteella löytyvän. Olen kirjoitellut useiden ihmisten kanssa, ja tänään on ensimmäinen tapaaminen. Koen kuuluvani em. 3. ryhmään. Tapaamisessa ei pitäisi olla kenellekään mitään riskiä, kun tapaaminen sovitaan sellaiseen paikkaan jossa on muitakin ihmisiä. Jännä olo, kun tietää, että tämä tapaaminen vaikuttaa paljon kuvan muodostumiseen toisesta. Toisaalta tiedän, että tavallaan samalla viivalla ovat myös pitempään netissä keskenään viestitelleet, mutta ei-tavanneet.
Määtän kirjassa oli kirjoitettu hyvin luottamuksen muodostumisesta. Jotkin ihmiset eivät halua tavata kovin nopeasti (em. Ryhmä 1 ), sillä he haluavat ensin luoda luottamusta pitkäänkin keskustelemalla. Itse en koe kuuluvani tuohon joukkoon. Luottamusta pidän tärkeänä, mutta kemioiden kohtaaminen minusta on myöskin tärkeää, ja siksi haluan jutella ihmisen kanssa melko nopeasti kasvotusten. Jos käy jonkin ihmisen kanssa kahvilla kaveripohjalta, niin siinä ei mitään ihmeellistä pitäisi olla.
Lueskelin Kaarina Määtän (toim.) kirjaa ”Tunteiden rikkaus ja rakkaus”, jossa on käsitelty myös nettideittailua. Kirjassa oli jaoteltu nettideittailijat kolmeen ryhmään:
1) yhden kirjoittajan valinta kumppaniksi,
2) kumppanin valinta usean kirjoittajan joukosta sekä
3) kumppanin valinta monien kirjoittajien joukosta ja useiden tapaamisten jälkeen.
Olen (mies) deittaillut netissä nyt maaliskuusta lähtien, ja tänään olisi ekat treffit. Periaatteeni on se, että en pitkittele viestin vaihtoa, vaan jossain vaiheessa pyydän näkemään, kun yhteisiä intressejä näyttäisi viestittelyn perusteella löytyvän. Olen kirjoitellut useiden ihmisten kanssa, ja tänään on ensimmäinen tapaaminen. Koen kuuluvani em. 3. ryhmään. Tapaamisessa ei pitäisi olla kenellekään mitään riskiä, kun tapaaminen sovitaan sellaiseen paikkaan jossa on muitakin ihmisiä. Jännä olo, kun tietää, että tämä tapaaminen vaikuttaa paljon kuvan muodostumiseen toisesta. Toisaalta tiedän, että tavallaan samalla viivalla ovat myös pitempään netissä keskenään viestitelleet, mutta ei-tavanneet.
Määtän kirjassa oli kirjoitettu hyvin luottamuksen muodostumisesta. Jotkin ihmiset eivät halua tavata kovin nopeasti (em. Ryhmä 1 ), sillä he haluavat ensin luoda luottamusta pitkäänkin keskustelemalla. Itse en koe kuuluvani tuohon joukkoon. Luottamusta pidän tärkeänä, mutta kemioiden kohtaaminen minusta on myöskin tärkeää, ja siksi haluan jutella ihmisen kanssa melko nopeasti kasvotusten. Jos käy jonkin ihmisen kanssa kahvilla kaveripohjalta, niin siinä ei mitään ihmeellistä pitäisi olla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin voi kai sitä kysyä, onko luottamusta ylipäätään mahdollista luoda netissä, koska koskaanhan ei voi tietää, mikä tai kuka siellä toisessa päässä on. Tämä selviää vasta tapaamalla. Kuvankin lähettäminen tuntuu vähän riskaabelilta joskus, kun ei ole harmainta hajua, mihin se joutuu ja kenen käsiin. Siksikin voi olla järkevää vaan tavata pikaisesti jossain julkisella paikalla.
Minustakin kemiat ovat tosi tärkeitä ja niitähän ei selville kirjoittelemalla saa. Voihan olla, että hieman alkuun on hyvä kirjoitella, joskus toisesta paljastuu jo parissa ekassa viestissä jotain sellaista, mikä ei nappaile ja on jotenkin outoa. Semmoista taitaa olla vähän turha mennä tapaamaan.
Minusta nettikirjoittelussa ja deittailussa oppii itsestään tosi paljon, eli siitä, mitä hakee ja mitä tosiaankaan ei hae kumppanissa.
Tsemppiä deiteille! Jos ei satukaan olemaan kemioita, niin sitten on aina se kaveruusmahdollisuus jäljellä!
Olis hauska kuulla, että miten nämä treffit meni?
daami perui treffit juuri ennen tapaamista, mikä ei ole ensimmäinen kerta minun kohdalla. Eilen pikkasen harmitti, mutta ei lannista enää, sillä ensi viikoksi on jo sovittu toiset treffit eri daamin kanssa :). Saattoi nyt eiliseltä daamilta jäädä omasta syystä tapaamatta se elämänsä mies - minä. Parempi olla laskematta yhden kortin varaan.
Niin, kyllähän se aikamoista tsägää vaatii, että näistä massoista hyvän löytää, joten tuskimpa eilen menetit siinä mielessä mitään. Silti kurjaa minusta tehdä oharit ja jotenkin kauhean lapsellistakin, varsinkin, jos on jo kirjoitellut jonkin aikaa... No, itsellenikin on käynyt samantyyppisesti, joten meitä on niin moneen junaan;).
Noniin, tovi meni ennen kuin uudet treffit sain sovittua uuden tuttavuuden kanssa. Ollaan jo puhelimessakin muutama sana vaihdettu, joten ei niin paljon jänskätä ennen treffejä.