miten reagoit varattuna tai sinkkumiehenä, jos varattu nainen tunnustaa ihastuneensa sinuun?
Ei siis aio tehdä asialle mitään koska rakastaa omaa miestään (sanoo tämän, mahdollisesti sinulle kuin omalle miehelleenkin), mutta jos nyt sattuu lipsauttamaan moisen kaiken vaivaantumisen ja painostuksen keskeltä..vaikka fiksuinta olisikin pitää suu kiinni.
Ei siis aio tehdä asialle mitään koska rakastaa omaa miestään (sanoo tämän, mahdollisesti sinulle kuin omalle miehelleenkin), mutta jos nyt sattuu lipsauttamaan moisen kaiken vaivaantumisen ja painostuksen keskeltä..vaikka fiksuinta olisikin pitää suu kiinni.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ihmettä hänkin minussa näki?
saa vaikutelman että aiot lipsauttaa(?) tunnustuksen ihastumisestasi jollekin miehelle.
"miten reagoit varattuna tai sinkkumiehenä, jos varattu nainen tunnustaa ihastuneensa sinuun?"
Riippuu ihan siitä naisesta.
vaan nalli napsahti jo ja nolona lähdin vain tieheni. Hyvin menee.
tarkentaa mitä tarkoitit tuolla että "riippuu ihan siitä naisesta"?
Eli riippuu siitä mitä tuntisin kyseistä naista kohtaan / mitä mieltä olisin noin muutoin hänestä / mitä kautta hän liittyy elämääni / olisinko itse varattu vaiko sinkuttaja / oikeastaan vielä siitäkin millä mallilla mahdollinen oma suhde olisi ja olisiko ihastuksen tunnustaja valmis kokeilemaan seurustelua vai jäisikö se joka tapauksessa pelkkään ihastuksen tunnustamiseen. Pääosin sen varmaan kokisi positiivisena, olisipa niitä tunteita kyseistä naista kohtaan tahi ei, vaikka kaikki jäisikin siihen pelkkään tunnustukseen.
Noin yleisesti ottaen en usko sinun kannattavan kovin älyttömästi harmitella tunnustustasi jos tapaukseen ei liity mitään muuta kuin pelkkä tunnustaminen. Noh, tietenkin se miten olet kakaissut sen ulos painostuksen keskellä(?), olitteko tyynysotaa ja jäit alakynteen vai kiduttiko mies kutittelemalla sinua ja kakaisit sen siinä ulos vai muutenko vain lipsahti. Ja tietenkin onko tästä tunnustuksesta johtuen olemassa pelko että mies käyttää tunnustustasi väärin. Eli levitteleekö hän sitä vaikka miehesi suuntaan, millainen miehesi on ja millainen teidän suhteenne on. Mutta jos tunnustamista kummempaa ei ole tapahtunut, niin asiat ei liene kovin huonolla tolalla.
en todellakaan tiedä mitä hän minusta ajattelee, ehkä parempi niin. Ja ei, emme todellakaan olleet mitään tyynysotaa, noin voisi käydä vain pahimmissa paheellisissa ja salaisissa ajatuksissani...
...emme oikeastaan tunne niin hyvin, mutta hän on oikeastaan aika lempeän oloinen aina minua kohtaan. Tiedä sitten johtuuko se koiranpentusilmistä, jotka saan kun näen hänet vaiko mistä. No mutta tilanne oli suht koominen, ei niin painostava vaan puhuin itseni pussiin muutamaan otteeseen ja sitten se siinä samalla aidosti lipsahti, jonka jälkeen en voinut jäädä siihen tilanteeseen vaan häkellyin & punastuin ja lähdin nolona pois. Sen koommin emme ole nähneet.
keskellä?
Nainen lienee masokisti.
Niin, no sitä täällä ihastutaan ja rakastutaan jotta sitten kärsitään siitä..soittaako vai eikö se soita, pettääköhän se mua ei... Hommataan lapset, jotta sitten voidaan murehtia niiden perään joka autuas lauantai-ilta......liekö niin, että hyvää asiaa ei ilman jonninsortin kärsimystä saa?
Mutta ei. En ole masokisti. Piti oikein googlata tuo sana, kolmenkymmenen vuoden jälkeen ainoa suomennos oli mielessäni itsetuhoisuus ja sen jälkeen tuli De Saden kirjoitus mieleen. Hui.
Pääasia on, että vapaita aikoja löytyy. Edellyttäen tietysti, että nainen on hyvä.
alkaa vituttamaan. ei sitä ihastumis touhua jaksa katella