..mieheen, joka ennen osaston vaihtoani oli esimieheni. Mies on juuri se, ketä olen etsinyt ja johon olen ollut syvästi ihastunut lähes ensitapaamisestamme lähtien. Mies ei todennäköisesti tiedä tunteideni laatua ja syvyyttä vaikka käyn tapaamassa häntä hänen työhuoneessaan useita kertoja viikossa. Omaamme molemmat vahvan moraalin ja tämä on estänyt minua etenemästä asiassa. Mies on naimisissa, mutta pariskunnalla ei ole lapsia. En haluaisi menettää miehen ystävyyttä, mutta minun olisi pakko saada tietää onko miehellä vastaavia tunteita minua kohtaan. Mikä neuvoksi?
koukussa jo vuosia...
ihanaan
1626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
minulla oli vuosia ja vuosia. Kiersimme toisiamme kuin kissat kuumaa puuroa - mutta salaa. Olin hirvittänän ihastunut, mutta tuntui etten saa toisesta selkoa millään. yhteisillä työmatkoilla tms. tuntui, että jotain olisi tullutkin, mutta kummankaan moraali ei löystäny, suhteissa kuj olimme tahoillamme.
Aloimme vain olla pikkuhiljaa enemmän ja enemmmän yhdessä, yhteisiä harrastuksia, kaljalla käyntiä, venyviä lounaita. Aina kuitenkin vain toverillisessa hengessä, eikä mitään merkkejä ainakaan hänen ihastuksestaan minuun ollut nähtävillä.
Sain sitten jossain vaiheessa muuta kautta kuulla, että työkaverini suhde on päättymässä muista syistä. Itse hän salasi minulta asian viimeiseen asti, koska pelkäsi "lankeavansa" ja halusi hoitaa eron kunnialla. Täytyy myöntää, että maltoin odottaa tasan heidän asumuseroonsa asti, ennen kuin tein aikeeni selväksi:
lähettelin puoliflirttiviestjeä, tein tikusta asiaa työhuoneeseen, pyysin kaljalle, flirttailin avoimesti - vaikka pelotti ihan järjettömästi ja tuntuu että kuolemaksihan tämä on. Mutta kaikkien niiden vuosien jälkeen tuli sellainen nyt-tai-ei-koskaan -fiilis. En olisi ikinä antanut itselleni anteeksi, jos olisin mamoillut tilaisuuden käsistäni ja rakkaani olisi esim. ehtinyt tavata jonkun muun.
Siitä se sitten lähti, meni viesti perille, paremmin kuin luulinkaan.. : )