pettämistä ja epärehellisyyttä

isi

Olen mennyt naimisiin pari kuukauta sitten. Kolmisen viikkoa sitten muutimme uuteen asuntoon ja kaikki edellytykset piti olla kunnossa; ei taloudellisia ongelmia, ei rakkauden puutetta ainakaan omalta osaltani jne... Ja eilen kävi ilmi, että vaimoni oli jo kuukausi häiden jälkeen iskenyt silmänsä toiseen mieheen ja tapaillut häntä useampia kertoja. Omien sanojensa mukaan tapaamiset ovat olleet vain kahvila/oluella käyntiä. Tekosyyksi mainitsee vain, että suhteestamme puuttuu "kipinä" Käsittääkseni suhteessa ei voi olla jatkuvaa kipinää, jos ollaan oltu yhdessä lähes 8 vuotta. Tilanne on kuulemma se, että hän on vain ihastunut ko. mieheen ja minua hän edelleen rakastaa. Tiedäpä tässä, mitä uskoa. Joka tapauksessa olemme nyt valinnan edessä. Itselläni olisi voimakas halu antaa tämä anteeksi, mutta kun luottamus toiseen on täysin romahtanut, en missään tapauksessa voi olla varma, kykenenkö ikinä antamaan anteeksi vaimolleni. Unohtamaan en varmasti kykene koskaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että avioerohakemus on jätetty tänään käräjäoikeuteen. Mitä mieltä olette. Onko jollakin omakohtaisia kokemuksia. Voiko luottamus palautua ja voitko koskaan olla varma, ettei suhde ihastukseen jatku selkäsi takana koko ajan. Toista ei kuitenkaan voi kontrolloida läpi vuorokauden. Kaiken lopputuloksena tästä aiheutui suunnatonta mielipahaa vaimoni vanhemmille. He ovat hienoja ihmisiä ja minun käy kovasti sääliksi heitä.
Jos jollakin on aikaa kommentoida, olisin kiitollinen.

T: isi

16

2644

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • raili

      Kuten jo itsekin sanot että luottamus on romahtanut, ja niinhän se on ettei sitä luottamusta enää rakenneta sellaiseksi kun se oli ennen ko.tapahtumaa. Luottamus on parisuhteen tärkein asia sillä ilman luottamusta ei ole rakkauttakaan.

      Vaikka hän sanoo että on ihastunut ja edelleen rakastaa sinua, se rakkaus yleensä tarkoittaa sitä että ei ole valmis luopumaan siitä ylellisyydestä mitä on saavuttanut (asuntoa ym.)

      Miksi muuten ylipäätänsäkkään menitte naimisiin ja kenen idea se oli??
      Sekin kielii jo jotain kun haluaa naimisiin, siis haluaa omistaa toisen ja sitoa itseensä.Eli haluaa sen varmuuden ettei tarvitse olla yksin ja kuitenkin voi sitten halutessaan olla toisten kanssa ja pitää vain puolisoaan varaventtiilinä.
      TOISTA EI VOI OMISTAA!!

      Sääli on sairautta ja sinun on turha sitä tuntea, sillä se minkä valinnan vaimosi teki niin siitähän joutuu itse kantamaan vastuunsa et siis sinä. Tsemppiä sulle ja voimia, et tule katumaan valintaasi avioeron suhteen sillä olet täyden luottamuksen arvoinen.

      Tämän mitä sanoin, kerroin 24v. avioliiton kokemuksella ja siinä avioliitossa jo alku metreillä oli pettämiatä ja toisen satuttamista aivan liikaa, mutta lupasin pojalleni että saatan hänet maailmaan ja ammattiin sekä omaan asuntoon ja sitten EROAN.
      Tätä nykyä olen kaverisuhteessa jossa ei ole tarvetta rinkuloida itseään toiseen sillä siitä löytyy luottamusta ja aitoa rakkautta molemmin puolin.
      T:raili

      • Hullu

        Ei se avioliitto mitään omistamista ole, eikä ole minkään maailman merkki siitä! Avioliitto on vain nimet paperissa ja eräänlainen tapa! Kukaan ei ole niin pölkky, että luulee avioliiton jotenkin sitovan itseään tai puolisoaan yhtään mihinkään!

        Ongelmat aviolittossa alkavat siitä, kun ihmiset kuvittelevat avioliiton olevan jotain muuta kuin, mitä se on! Siinä on yksi pääsyy! Herätkää!


      • isi

        Vastauksena kysymykseesi: Avioliittoon meneminen ei ollut mikään viimeinen keino yrittää pelastaa "kuolemassa oleva" parisuhde. Kosin silloista avopuolisoa 27.04.2002 ja tällöin olimme molemmat syvästi rakastuneita (edelleen silloisen 6 1/2 vuoden seurustelun ja yhdessä olon jälkeen). Ei kysymys ollut mistään hetken päähänpistosta, vaan vakaan harkinnan tulos. Itse olin mieltänyt, että tässä on nainen, jonka kanssa haluan jakaa kaiken, mitä minulla on aina elämän loppuun saakka. Kohtuullista olisi mielestäni ollut, että hän olisi voinut vastata kieltävästi niin ei olisi moista "hääfarssia" tarvinnut järjestää. Eli ei avioliiton solmimisessa ollut kysymys mistään oljenkorresta, jolla yritetään pelastaa jo lähes karilla oleva parisuhde. Vaikka itse sanonkin, olen riittävän älykäs ymmärtämään, että ei sellaisila pelastusyrityksillä tehdä muuta kuin siirretään vääjäämätöntä kohtaloa.


    • myös isi

      moi!! kävi samanlainen tilanne 7vuotta sitten..annoin anteeksi,mutta sitä ei unohda koskaan..on aikoja että asia ei käy mielessä,mut on taas hetkiä jolloin se kalvaa mieltä pirusti.. yritä ainakin antaa anteeksi ees lasten takia...jos jotain tulevaisuudessa sattuu olet tehnyt suru työn jo valmiiksi,ei käy enää niin kipeää.. jaksele....

    • Mies

      Mieti tarkkaan sitä avioeroa! Ei mikään ratkaisu.
      Jutelkaa asiat selviks. Ei kahdeksaa vuotta voi heittää noin vain. Itsellä just samanlaisia kokemuksia ja yhdeksän vuotta yhdessä oloa. Asiat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan.

      • mies myös

        kiinni, annatko anteeksi, voitko unohtaa. Pääset kö ajatuksesta yli vai onko parempi katkaista välit kerralla. Itse en voinut kunnioittaa exääni enää sen jälkeen, vaikka rakastelimme kiihkeämmin kuin koskaan niin tunteeni olivat häneen kuolleet. Vaikka välitin ja oli hyvät muistot niin en päässyt yli ja minulle oli parempi että erosin hänestä. lapset selviävät, jos eronkin jälkeen heillä on molemmat vanhemmat. Voit antaa mahdollisuuden hänelle, olette ainakin sitten yrittäneet. Minusta ei ollut siihen, mutta jokainen tekee itse ratkaisunsa ja elää oman elämänsä. Minä olen nyt onnellinen elämäni naisen kanssa.


      • mies
        mies myös kirjoitti:

        kiinni, annatko anteeksi, voitko unohtaa. Pääset kö ajatuksesta yli vai onko parempi katkaista välit kerralla. Itse en voinut kunnioittaa exääni enää sen jälkeen, vaikka rakastelimme kiihkeämmin kuin koskaan niin tunteeni olivat häneen kuolleet. Vaikka välitin ja oli hyvät muistot niin en päässyt yli ja minulle oli parempi että erosin hänestä. lapset selviävät, jos eronkin jälkeen heillä on molemmat vanhemmat. Voit antaa mahdollisuuden hänelle, olette ainakin sitten yrittäneet. Minusta ei ollut siihen, mutta jokainen tekee itse ratkaisunsa ja elää oman elämänsä. Minä olen nyt onnellinen elämäni naisen kanssa.

        Et siis rakastanut sitä exsääsi oikeasti!
        Minun tapauksessani olin pettäjä ja tällä suhteemme on paremassa tilassa kuin yhdeksään vuoteen!!! Oon huomannut et tää mun rakkaus vaimooni on aitoa ja syvää. Elikkä elämä kasvattaa ja kovettaa!!!


    • Nainen-10 vuoden kokemus

      Hmmm...vaikean valinnan edessä olet. Itse en henkilökohtaisesti jaksaisi luottaa toiseen osapuoleen, varsinkin jos juttu olisi tapahtunut noin naimisiinmenosta. En ylipäätään voi ymmärtää miksi vaimosi halusi naimisiin jos hänestä tuntui että "kipinä" puuttui..Luottamuksen takaisin saaminen on kova työ, se vaatii sinulta mutta myös vaimoltasi paljon. Mistä voit tietää toistuuko sama uudelleen? Jos alat rakentamaan luottamusta uudestaan, se uudelleen kokemisen riski sinun täytyy myös ottaa. Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa, oli ne oikeita tai vääriä, tulevaisuus sen kertoo.
      Jatkuvaa kipinää ei koskaan voi olla pitkissä suhteissa, mutta kipinää kuitenkin. Sitä vaan ei saa päästää karkaamaan käsistään tässä arjessa.
      Mieheni petti minua 12 v. sitten. Erosimme ja nyt olen elänyt uuden miehen kanssa 10 v. suhteessa joka on ihana...ja kipinääkin on jäljellä, ei jatkuvaa sellaista mutta kuitenkin.
      Anteeksiantaminen täytyy lähteä sydämestä..jos sinusta tuntuu että pystyt antamaan anteeksi mutta et unohtamaan, se ei ole täydellistä anteeksiantoa. Siinä on tarpeeksi jo ristiriitoja, joiden kanssa joutuisit elämään eteenpäin. Itse en olisi voinut elää tuollatavalla ja siksi tein ratkaisuni, mikä osoittautui parhaaksi :-) Toivon että saat elämäsi järjestykseen.

    • Saman kokenut

      oikeaa, eikä väärää vastausta kirjoitukseesi.
      Olen itse joutunut samnanlaiseen tilanteeseen. Rakastamani mies otti seuraa kokousmatkallansa ravintola-illan aikana. Iltaa vietettiin todella nauttien toistensa seurasta ja jatkettiin päätteeksi vielä hotellihuoneessa. Ja mikä kamalinta, minä näin kaiken omin silmin, koska minua oli aikaisemmin alkuillasta pyydetty tulemaan samalle paikkakunnalle, jotta voisimme viettää iltaa yhdessä. Asiasta ei kuitenkaan sovittu. Kuinka ollakkaan halusin mennä tapaamiseen, ja yritin soittaa matkalta kymmeniä kertoja ilmoittaakseni toiselle osapuolelle tulostani, mutta kännykkään ei vastattu. Ravintolassa sain nähdä kaiken omin silmin, ja liikuin vapaasti kuitenkin niin, etten halunnut nolata rakastamaani miestä ryntäämällä hänen luo. Järkyttävintä kaikessa oli se, kuinka sokeaksi toisen syli teki rakastamani miehen. Seurasin heidän tekemisiään siihen saakka, kunnes mies vastasi kännykkäänsä tultuaan toisen naisen hotellihuoneesta ulos ja vielä valehtelemalla olevansa nakkikioskilla. Ajoin kotiini kaiken näkemäni jälkeen ja toivoin, että Jumala olisi ottanut ohjat käsiinsä ja ottanut huomaansa. Mutta niin ei käynyt. Mies kertoi seuraavana päivänä, kuinka oli viettänyt iltaa naisen kanssa ja saattanut hänet vain hotellin ovelle, tietämättä että olin nähnyt kaiken omin silmin. Asiaa on käsitelty jälkeenpäin monta monituista kertaa ja olen asian antanut hänelle anteeksi siksi, että syytän vain itseäni, että en pystynyt hänelle antamaan sitä kaikkea, mitä hän suhteessa tarvitsee. Hän on kyllä vakuuttanut, että näin ei ole, vaan ko. illan tapahtumiin hän ei löydä oikeaa selitystä. Näin jälkeenpäin olen tullut huomaamaan sen, että alkoholi on asia, joka antaa hänelle vapauden toimia miten haluaa, koska hän ei edes muista aina seuraavana aamuna mitä on tehnyt. Olen tehnyt 1,5 v töitä sen eteen, että voisin luottaa häneen ja olen siinä onnistunutkin, mutta nykyään tasaisin väliajoin tupsahtaa asioita, joista hän jää kiinni, enkä enää tiedä, kuinka voisin luottaa häneen edes pienimmissäkään asioissa. Kaiken aikaa yritän, mutta olen jo niin väsynyt yrittämään, että olen harkinnut vakavasti luopua koko suhteesta. Kamalinta kaikessa on se, että rakastan tuota miestä, ja olen antanut anteeksi, mutta tulos on edellä kerrottu. En ole oikea henkilö neuvomaan Sinua, mutta harkitse tarkoin, ennen kuin teet ratkaisuja. Henkisesti kaikki ratkaisut ottavat koville, niin minullakin. Hyvää syksyn jatkoa!

    • nainen007

      Oletko tosissasí, että kahvilla/oluella käyntikin on pettämistä? Mielestäni olet aika epävarma itsestäsi ja asemastasi vaimosi rinnalla. Suosittelen itsetutkintaa.

      Olen aina tapaillut myös muita miehiä, koko 20-vuotisen avioliittomme ajan. Käynyt kahvilla tai oluella, joihinkin miehiin olen ollut ihastunutkin. Normaalin ihmisen pitäisi ymmärtää, että avioliitto ei estä ihastumasta eikä rakastumasta toiseen, vaikka onkin hyvä pitää asia omana tietonaan eikä mainostaa sitä kumppanilleen.

      Sinä et voi lopettaa vaimosi suhdetta toiseen mieheen - se hänen täytyy tehdä itse, oma-aloitteisesti ilman painostusta. On uhka liitollenne jos painostat häntä nopeasti jättämään ihastuksensa. Katkeruus sinua kohtaan jää kytemään. Se on aina rakkautenne tiellä.

      • isi

        Mielestäni on pettämistä, jos myönnetään olevansa ihantunut ko. ,mieheen. Omien kertomusten osalta vasta suuteluasteella, mutta siitähän on vain vaimoni sana. Itselläni ei tulisi mieleenkään, ei häiden jälkeen eikä muutoinkaan pelata moista peliä toisen selän takana. Mitä itsetuntooni tulee, se on pääsääntöisesti varsin vahva. Liekö syynä menestyminen työelämässä, kaveripiirissä ynnä muualla. Kaikki palaute avuliaisuudestani ja muiden huomioon ottamisesta on ollut vain ja ainoastaan positiivista. Lisäksi olen luonteeltani ihminen, joka antaa anteelsi pahojakin tekoja tuntematta jälkeenpäin mitään kaunaa. Olen mm. keskustellut vaimoni ihastuksen kohteen kanssa ja ilmoitin hänelle, etten voi häntä syyttää tapahtuneesta missään tapauksessa. Jos mahdollista, voisit jättää itsetuntokysymysteni pohtimisen ihan oman pääsi sisälle, kun et minua tunne millään tavalla. Tarkoitukseni oli saada tietoa, kuinka muut ovat selvinneet vastaavista tilanteista. Jokaisella ihmisellä on oma selviytymistarinansa olkoon se sitten ero tai anteeksianto ja jatko. Ja näistä kertomuksista voi olla itsellenikin apua/hyötyä kun voi analysoida tilannetta rationaaliselta pohjalta. Kuten voit rivien välistä lukea, en kaipa asiattomia "telaketjufeministi"-kommentteja, joiden ainoa tehtävä on tehdä miesosapuolesta ainoa syyllinen. Itselläni on parisuhteeme hoitamisessa puhdas omatunto: En roiku baareissa, en juopotele, pidän kunnostani ja vartalostani huolta, muistan aina ottaa vaimoni tarpeet ensimmäisenä huomioon ilman minkäänlaista oman edun tavoittelua. Myös muille tiedoksi: Jos teillä ei ole muuta sanottavaa kuin arvostella teille tuntemattoman henkilön itsetuntoa tai muita ominaisuuksia, tehkää se jossain muualla ja mieluiten oman päänne sisällä. Myös "peiliin katsominen" saattaisi auttaa.


    • ukko

      Ei kande jatkaa. Ellet sitten halua itsellesi vuosikausiksi miettimistä, että missähän se nyt on ja milloinhan on seuraavan kipinän hakemisen aika?? Lisäksi mieltäsi tulee rassaamaan vuosia se, että olikohan tän kahvittelukumppanin kanssa ollut muutakin säpinää ja onko se varmasti ohi? Mutta, jos tällaiset ajatukset tulevaisuudessa kestät pienellä mielikuvituksella höystettynä, niin siitä vaan. "Hyvästä" suhteesta kai täytyy aina maksaa pieni hinta.

    • Marita

      Avioliitossa olevana naisena minulla ei koskaan ole juolahtanut mieleen että tapailisin muita miehiä oluella, elokuvissa tms. Työkaverit ovat nyt asia erikseen, koska nämä tapaamiset ovat yleensä seuratapaamisia...miten vaimosi suhtautuisi jos sinä kävisit ulkoilemassa jonkun toisen naaraspuolisen kanssa, oluella, muuten vaan kahvilla. Itse pidän sitä jotenkin outona. Ehkäpä olen sitten näiden nykyajan puitteiden mukaan liian omistushaluinen tai mustasukkainen. En myöskään ymmärrä kuten aikaisempi kirjoittaja sanoi että ihastuminen ja rakastuminen toiseen kuuluu avioliittoon. Mikä avioliitto se silloin on...miksi olla ylipäätään yhdessä jos toinen tapailee toisia miehiä tai naisia. Silloin ei millään arvoilla ole enää mitään virkaa, vai onko tänä päivänä ihmisillä enää minkäänlaisia arvoja liittyen avio-, avoliittoon tai parisuhteeseen. Sellaisen ihmisen ei pitäisi sitoutua toiseeen ihmiseen mikäli ei pysty päättämään kenen kanssa haluaa elää yhdessä. Teidän kannattaisi ottaa "aikalisä". Ehkäpä vaimosi voisi miettiä sinä aikana kun ette ole yhdessä, mitä hän oikeastaan haluaa...vaikka eihän tätä elämää voi elää vain ja ainoastaan toisen halujen kanssa.
      Kirjoituksestasi päätellen olet hyvin kiltti mies. Usein vain käy niin että naiset rakastuvat renttuihin ja katuvat kiltin miehen menetystä myöhemmin...

    • Poliisi

      Jos vaimollasi on vilpitön ystävä, niin siitä on pelkästään hyötyä sinulle. Näin vaimollasi on oma aikuisuus ja elämää kodin ulkopuolella. Tämä on tunnetusti kumppanuutta laajentava ja vahvistava tekijä. Ihastuminen mukaviin ihmisiin on hieno osa elämää. Ei sinun tarvi antaa anteeksi mitään. Jos vaimollasi on vilpitön ystävä, niin olisit onnellinen hänen puolesta!

      Jos kyseessä on jotain muuta, niin silloin sinua 'petetään'. Sinua petetään siten, että vaimosi epärehellisyys parisuhteen perusturvaa ja tulevaisuutta kohtaan syö teidän kumppanuutta. Vaimosi ei joko ymmärrä tätä, tai sitten mopo on karannut käsistä.

      Asia, joka suuresti vaivaa minua, on vain pari kk sitten olleet häät ... eikö teidän pitäisi olla vielä sängyssä?

    • Nainen

      Annoin anteeksi, jatkoin ja yritin, mutta pääni sisällä se kyti. Lasten ja appivanhempani suhtautuminen eroon arvelutti ja tiesin heitä loukaavani kun vuosi sitten ukon jäätyä uudestaa kiinni hain eron.

      Minulla ei ollut riittävästi rahkeita että luottamus olisi palautunnut. Luottamus ei tule käskemällä.

      Tilanteesta päätät vain sinä itse, sillä sinä sen kanssa joudut elämään. Pistä paperille vaihtoehdot ja kaikki pienet arkiset asiat jotka siitä seuraavat. Mieti tarkaan mitä haluat. Keskustele monien ihmisten kanssa jotta löydät ratkaisun joka sopii juuri sinulle.

      • isi

        Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei tätä häpeän tunnetta voi jakaa kenenkään kanssa. Tuntuu, kuin kaikki olisi lopussa. En tiedä, kuinka kauan jaksan tämän tuskan kanssa elää. Paino on pudonnut muutamassa päivässä lähes kahdeksan kiloa, kun ei pysty syömaan ei nukkumaan. Olen aivan lopussa. Kiitos kaikille teille. Toivon kuulevani vielä teistä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      657
      8035
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2310
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2237
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1809
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1315
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1245
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1195
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      856
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      851
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      773
    Aihe