Mieltä kuohuttaa, tunteet vellovat, päässä pyörii!! Siis tapasin elämäni MIEHEN, sellaisen,josta olin aina haaveillut ja unelmoinut. Kohtaamisemme oli lyhyt mutta säkenöivä ja uskomaton. Niinpä uskaltauduin kirjoittamaan hänelle, sillä asuimme kaukana toisistamme. Emme siis voineet tavata iltalenkillä tai lähikaupassa. ajattelin, että kirjeen kirjoittaminen olisi ihan hyvä juttu kertoa itsestä. Kun sitten taas näimme, oli ihan samanlainen ihana fiilis, mieletön vetovoima ja henkinen yhteys. Koin, että tunne oli molemminpuolinen, olemme muutenkin samanlaisia, jopa ihan fyysisesti. Niinpä jatkoin kirjoittelua ja lopuksi kerroin tunteistani ja ehdotin tapaamista. Sain vastauksen, että valitettavasti hän ei voi vastata kutsuuni, enkä saanut muuta selitystä?. Olin aivan ymmälläni ja nolona, mitä tein väärin? olisiko pitänyt vaan odottaa, että mies tekee aloitteen, tai olla kirjoittamatta ja kysyä suoraan kasvotusten??
Tapahtumista on aikaa jo vuosi ja yhä tuo mies pyörii mielessäni. Olemme nähneet, mutta emme ole voineet jutella. Molemmat vähän hämillään, mutta ilmeet ja eleet kertovat ihan toista kun tuo torjuva vastaus!
Pelkääkö miehet tämmöisiä vahvoja ja aktiivisia naisia joka olen. Nykyään ei mielestäni muutenkaan uskalleta heittäytyä asioihin eikä uskalleta kohdata, ollaan niin "omissa piireissä" ja muka kiireisiä, ettei ehdi. Kysymyshän on vain valinnoista. Miksi hukata jonkun ihanan suhteen mahdollisuus ja alku? Eihän kukaan ketään väkisin pakota mihinkään, kun mihin toinen on valmis. Minulle olisi riittänyt vaikka jonkinlainen ystävyys, jos ei muuta!!
Kertokaa (asiallinen) mielipiteenne, kiitos!
Tapahtumista on aikaa jo vuosi ja yhä tuo mies pyörii mielessäni. Olemme nähneet, mutta emme ole voineet jutella. Molemmat vähän hämillään, mutta ilmeet ja eleet kertovat ihan toista kun tuo torjuva vastaus!
Pelkääkö miehet tämmöisiä vahvoja ja aktiivisia naisia joka olen. Nykyään ei mielestäni muutenkaan uskalleta heittäytyä asioihin eikä uskalleta kohdata, ollaan niin "omissa piireissä" ja muka kiireisiä, ettei ehdi. Kysymyshän on vain valinnoista. Miksi hukata jonkun ihanan suhteen mahdollisuus ja alku? Eihän kukaan ketään väkisin pakota mihinkään, kun mihin toinen on valmis. Minulle olisi riittänyt vaikka jonkinlainen ystävyys, jos ei muuta!!
Kertokaa (asiallinen) mielipiteenne, kiitos!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oletko varma, että hän on vapaa? Tai ettei hän haaveile yhtä tulisesti jostakin toisesta...
En tosiaankaan tiedä onko hänellä naista tai kenties miestä?? Sen tiedän, että työsaralla hänellä menee lujaa. Mutta voisiko se tosiaankin olla este tutustumiselle. Emme edes meilaa tms..
Eli jospa et vaan yksinkertaisesti kelpaa hänelle. Jos ala on markkinointi tai rahamaailma niin kohteeliaasti ottaa sinuun etäisyyttä, jotta ei joudu omaa turhamaisuuttaan kohtaamaan ja myöntämään itsessään sian piirteitä.
Siirry jo elämässäsi eteenpäin. Tällä kertaa et löytänyt arvoistasi, mutta kyllä sinä hänet kohtaat. Nyt olet kokemusta rikkaampi.
Olen mies ja mulla samanlainen tilanne.
Olen tavannut ihanan naisen ja mailallemme ja viestittelemme.
Asumme eri paikkakunnilla. Olemme joka päivä yhteyksissä toisiimme. Olemme molemmat sinkkuja ja molemmilla lapsia.
Pelolla odotan hetkeä että/jos nainen ehdottaa vakavampaa suhdetta.
Pakko olisi kieltäytyä. Tiedän että rakastuisin häneen tulisesti jos alkaisimme seurustelemaan. Hän on kaikinpuolin täydellinen minun mielestäni. En uskalla rakastua häneen. Elämäni menisi siitä sekaisin. Mun kesä on jo buukattu täyteen tärkeitä menoja ja lapseni on joka toinen vkonloppu mulla. Hän on kohta murrosiässä ja nyt on viimeiset hetket kun isän seura oikeesti kiinnostaa häntä. Lapseni on nyt tärkeämpi.
Sun tapauksessa ei välttämättä näin mutta näin mulla.
Ei ole se nainen sinua varten vaan etsit sykettä yksinäisyyteesi. Ei siinä merkitse todellinen persoona vain sukupuoli.
Helppo on piiloutua itseltään lastensa taakse. Onnea sinulle , lapsesi kanssa. Saat sitten myöhemmin sankarimitalin.
Me emme edes meilaile tms. Toki olen toivonut edes tämänkaltaista yhteydenpitoa, mutta en uskalla itse sitä enään edes ehdottaa! Toivon vaan että ko. mies "herää".
Tilanteestasi heräsi ajatus, että miten voit kanavoida tunteesi ja elämäsi pelkästään lapsiisi? Jos annat itsesi rakastua eihän se ole keneltäkään pois, pikemminkin se rikastuttaisi teidän kaikkien elämää. Ja lapset on isoja ja lentää pesästä ennen kun huomatkaan. Anna nyt vaan sen elämäsi mennä sekaisin, sillä harvoin kohtaa sellaisen ihmisen, mikä saa jalat alta.. Sitten myöhemmin kun, ehkä olisit "valmis" ei ne tunteet enää olisi samoja, tilanteet ja tunteet muuttuu.
Itse olen niin tunneihminen, etten voisi enkä haluaisi vastustaa näin vahvoja ja ihania tunteita. Antaa palaa, sillä "rakkaus on kaikki".
Onko miehillä sitten joku sisäinen "säädin", millä vastustaa tällaisia tunteita, että voi rynnätä pakoon? (:=
Minä ns. poltin näppini peruspositiivisena ymmärtäjänä kahdessa perättäisessä suhteessa. Kunnes oli pakko myöntää ettei juuri eronnut ja lasten taakse piiloutuva mies yksinkertaisesti edes etsi vakituista naisystävää tai pikemminkin vakituista etenevää suhdetta. Kyllä ne etsivät helpotusta sex-paineisiin kun avioliitossa olivat tottuneet edes vähäiseen toimintaan ja naista ystäväksi etteivät joudu kohtaamaan omia vikojaan jäädessään yksin. Kyllä siinä viisaampikin nainen aluksi menee höntiksi, mutta jos minäkin siitä unestä heräsin niin mikset sinäkin.
Ei maistu enää suomalainen sininen suklaa tai syrjäkylän aarre.
Ja löytyi mies, joka haluaa edetä suhteessa lapsineen..mieletön fiilis. En osaa uskoa tätä vieläkään...nuo edelliset kokemukset kovettivat...mutta hyvältä tuntuu. Ja hieman pelottaakin..perhosia vatsassa ja ihoikävä..
Kesä lähestyy ja uusia kolleja löytyy helposti. Kyllä se sydän sykähtää vielä uudelleenkin. Olet kerran kohdannut jotain erityistä, joten tiedät, että voi löytää sen ja sinulla on kykyä tuntea niin syvästi. Eli jatka matkaasi, kyllä sinäkin hänet kohtaat.
Olen mies ja mulla samanlainen tilanne.
Olen tavannut ihanan naisen ja mailallemme ja viestittelemme.
Asumme eri paikkakunnilla. Olemme joka päivä yhteyksissä toisiimme. Olemme molemmat sinkkuja ja molemmilla lapsia.
Pelolla odotan hetkeä että/jos nainen ehdottaa vakavampaa suhdetta.
Pakko olisi kieltäytyä. Tiedän että rakastuisin häneen tulisesti jos alkaisimme seurustelemaan. Hän on kaikinpuolin täydellinen minun mielestäni. En uskalla rakastua häneen. Elämäni menisi siitä sekaisin. Mun kesä on jo buukattu täyteen tärkeitä menoja ja lapseni on joka toinen vkonloppu mulla. Hän on kohta murrosiässä ja nyt on viimeiset hetket kun isän seura oikeesti kiinnostaa häntä. Lapseni on nyt tärkeämpi.
Sun tapauksessa ei välttämättä näin mutta näin mulla.
Ei ole se nainen sinua varten vaan etsit sykettä yksinäisyyteesi. Ei siinä merkitse todellinen persoona vain sukupuoli.
Helppo on piiloutua itseltään lastensa taakse. Onnea sinulle , lapsesi kanssa. Saat sitten myöhemmin sankarimitalin.
En jaksa selostaa omaa tapaustani, mutta lopputulos on että tulin torjutuksi, edes ystävyyteni ei kelpaa! Satuttaa ja masentaa ja pistää vihaksi! En ymmärrä miehiä.
Oma tarinani on hyvin samanlainen kuin sinunkin eli kirjoitin kauniin kirjeen toisella paikkakunnalla asuvalle miehelle ja pakit sain. Nyt nolottaa ja kyllä jäi viimeiseksi kirjeeksi, jossa tunteeni tunnustan.
Eiköhän kyseessä ole helppoihin ratkaisuihin tottunut ja omaa mielihyvää ensisijassa hakeva mies. Taitaa vielä olla ex:sänsä jättämä kun ei osannut päätöksiä tehdä. HUh! Juuri sitä perusainesta, jota on säälittävän paljon liikkeellä. Odottaa varmaan, että nainen ilmestyy ovelle.
Mutta eikö surkuhupaisinta kuitenkin ole, että sinä rakastuessasi olisitkin saattanut mielelläsi muuttaa hänen luokseen...toisaalta sitäkön hän juuri pelkäsikin, että menet sekoittamaan hänen arkensa?
Voi näitä munien haltijoita, jotka itsensä kuvaavat miehiksi.
Kiitosta kaikille hyvistä vastauksista! Enpähän minäkään tyhmä ala enää ainuttakaan kirjettä kenellekään kirjoittelemaan! Onhan noita "kolleja". Ei kun eteenpäin.. Eipä tämä yks kolli vaan tiedä mitä menetti, kun ei yhtä kertaa edes uskaltanut tavata kahden kesken... Ihan vaan tiedoksi kaikki makeet pelkäämättömät miehet, jotka toivovat AITOA suhdetta- tampereen seudulla liikutaan. Makee "rokkimimmi" vapaana!!!!(:=
"Olemme nähneet, mutta emme ole voineet jutella."
ettette voineet keskustella?
"Molemmat vähän hämillään, mutta ilmeet ja eleet kertovat ihan toista kun tuo torjuva vastaus!"
Niin monta ihmistä mitä on, on myös elekielen tulkitsiaa
En voi/ halua tässä paljastaa missä ja miten kohtasimme, mutta sanotaan vaikka näin, että mies oli silloin töissä ja minä vapaalla, tämän jälkeen olemme "liuenneet" paikalta omille teillemme.. Joten emme ole vielä voineet jutella... Ehkä jonakin päivänä....Kyllä sen aistii ja näkee onko myös toinen kiinnostunut (:=
oli jonkinmoinen kriisi naisensa kanssa ja ottivat sitten vähän etäisyyttä mitä haluavat.
Ehkä sinä olit siinä silloin kun hän tarvitsi tukea..Jos asiat on myöhemmin sovittu jasinä astut taas kuvioihin?? En tiedä...Olit hänelle ehkä erehdys jos sanoi jo silloin ettei vastaa
kutsuusi..Tai hänen elämäsä oli sekaisin ja hän etsi iseään?