Onko mitään muuta keinoa saada marokkolainen poikaystäväni Suomeen, kun menemällä naimisiin hänen kanssaan? Omakohtaisia kokemuksia kaipaisin niiltä, jotka ovat seurustelusuhteessa marokkolaisten kanssa. Eli onko tuhoontuomittua anoa turistiviisumia pelkän seurustelutaustan perusteella?
Kiitos/Chokran asiallisista vastauksista :)
Kiitos/Chokran asiallisista vastauksista :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos turistiviisumia olet hakemassa niin voitte saada sen kyllä ihan seurustelunkin pohjalta, kunhan olette tavanneet ennenkin tms. ja sulla on kutsu miehelle ja hänellä/sulla/kutsujalla rahaa ja pankkitiedot kunnossa. :)
Monet tuttuni ovat saaneet Marokkolaisensa tänne vierailulle. Itse haetaan mieheni kanssa elokuuksi viisumia. Katsotaan miten käy, inchallah on täällä sitten elokuun :)
Jos oleskelulupaa havittelet niin avioliitto/työpaikka/koulu taitaa olla ne parhaimmat vaihtoehdot.
Tosin en suosittele avioliittoa pelkästään viisumin takia :P Kannattaa sitten hakea töitä tms.
"Itse haetaan mieheni kanssa elokuuksi viisumia. Katsotaan miten käy, inchallah on täällä sitten elokuun :) "
Ja häät on syksyllä...? Ette edes asu samassa maassa ja häät on syksyllä? Olet 18-vuotias ja menossa naimisiin marokkolaisen muslimin kanssa jonka kanssa et edes asu samassa maassa? No, onnea valitsemallasi tiellä sitten vain... Muutatteko Suomeen vai Marokkoon?
PS. Harkitse nyt vielä....
Jep, häät on syksyllä. Ja harkittu on ihan tarpeeksi ja huolellisesti, kiitos vaan. Emme asu samassa maassa, sen kun ei ole niin helppoa.
Muutamme Suomeen ainakin aluksi, en ole vielä valmis muuttamaan Marokkoon vaikka mies sitä toivoisikin.
Miksi ihmeessä joka palstalla pitää puuttua mun avioliittoon? Tässäkin kyse jostain ihan muusta ku mun elämästäni, keskustelkaa mieluummin AIHEESEEN liittyvistä asioista.
tämänpalstan ääripäissä niin meitä nokitaan samoista asioista, oletko huomannut?
Mutta me tytöt ollaan "jautaa"
Ensimmäinen seurustelusuhteesi ja heti ryntäämässä naimisiin. Hanki hyvä ihminen vähän kokemusta erillaisista miehsitä niin sitten osaat valtia sen joka on sinulle paras.
avioliittoa harkita pelkän viisumin takia, vaan lähinnä kyllästyneenä tähän kaukosuhteeseen :) Ja toki takana jo 2v yhteydenpitoa/seurustelua, josta itse olen viettänyt Marokossa lähes puolet. Mutta kuten tiedät Marily, heille tuo avioliitto merkitsee pikkasen eri juttuja kuin meille ;)
Kiitos Toivon antamisesta, ehkäpä nyt aluksi yritämme sitä turistiviisumia ennen suurempia liikkeitä :D
juu on kyllä huomattu :D en tosin ymmärrä miksi ollaan ääripäitä mutta noh. samapa tuo. Pääasia kai on että itse tietää mikä on totta ja mikä ei, kateelliset panetelkoot rauhassa. Ei kauheasti hetkauta jos täällä joku random tukkijätkä tuomitsee avioliittoni epäonnistumaan tai muuta vastaavaa. Naurattaa lähinnä tuo kypsymättömyys.
heh. Voihan se olla outo mutta outo olen itsekin.
Ja outo on mieskin, saadaan yhdessä outoja lapsia ja eletään outoa elämää oudossa maassa. Ei ole poissa sinulta :)
Meillä suurinpiirtein yhtä kauan taivalta takana. Vuosi sitten en todella tuntenut olevani valmis avioliittoon, nyt tuntuu maailman luonnollisimmalta asialta tehdä, kyllä sen itse tietää koska on oikea aika :D Ja vaikka ne miehet voi olla aika innokkaita niin kyllä he odottavat kun tarve vaatii ;)
Itsekin kaukoiluun kyllästynyt. Ehkäpä se pian loppuu, toivottavasti.
Meillä on kyllä miehen kanssa aika samanlainen käsitys siitä mitä avioliitto merkitsee niin en ihan ymmärrä mitä tarkoitit tuolla? :)
Mistä päin Marokkoa miehesi muuten on? :)
Mieheni muutto suomeen oli aika yksinkertainen kun kuitenkin englannin kieli on hallinnassa.
Ammatiltaan hän on vain insinööri joten oli myös onnea työpaikan saannissa jo kolmannen haun jälkeen.Suosittelen muillekin samaa käytäntöä.
Paperit vetämään kun matematiikka on kansainvälistä ja ei tarvitse kuin osata laskea sanoo miehenikin.
Otattaa englannin kieliset kopiot opiskelupapereistaan,työtodistuksistaan ja lähettää ne jolloin voi tulla tilaisuus päästä työhaastatteluun ja testeihin.Helppoa se kuitenkin on eikä elämän jatkamiseksi suomessa tarvitse niin paljoa vaivaakaan sen jälkeen nähdä.
Mutta sinulta onkin pois. Ja turha väittää vastaan kun et elämästä mitään vielä tiedä, luulet kyllä tietäväsi.
Tiedän ainakin sen, että täällä eletään vain kerran, joten miksi en ottaisi yhdestä elämästäni kaikkea irti ja nauttisi siitä? :) Toiset jättävät elämänsä elämättä siinä pelossa, että tulevat loukatuiksi tms. Siinä menee vaan vuodet hukkaan. Uskon, että jokainen tietää mikä itselleen on parhaaksi ja elän sen mukaan. En aio miettiä mitä voisi tapahtua, tällähetkellä tiedän miten asiat ovat ja mitä olen tekemässä. Se riittää.
"Naurattaa lähinnä tuo kypsymättämyys"Taidat itse olla vielä lapsellinen pentu ,joka elää vain unelmissaan.Jokainen suomalainen nainen voi hakea itselleen köyhän elätin ,jos haluaa ,katellinen ei tarvitse varmasti olla,kaikki ei ole vaan niin lapsellisia hölmöjä kun sinä,Sääliksi käy lapsiparka.
Mitä nautintoa luulet saavuttavasi tuolla lapsellisella kapinoinnillasi? Kaikki järkisyyt on avioliittoasi vastaan. En väitä, ettetkö sais nauttia rakastumisen tunteesta, mutta avioliitto tuossa sinun tilanteessasi on tyhmintä mitä voit tehdä. Siitä on nautinto kaukan kun arki alkaa teille, tulet sen vielä huomaan.
nautintoa itse saat minun elämääni puuttumisesta?
Eiköhän jokaisella ole oikeus tehdä omat "virheensä". Satun luottamaan mieheeni täysin. Ja tiedän että hän on sen arvoinen. Tiedän että ongelmia tulee olemaan, niinkuin joka suhteessa. Mutta ne on tehty ratkottaviksi. Odotan innolla meidän arkea.
Sinä nuoremmasta päästä ja minä vanhemmasta päästä,vaikka ollaankin yhtä.....
Samalla lailla tyhmäksi haukutaan ja väärän ikäiseksi. Onhan se vaan niin kumma juttu....mikähän se oikea ikä oikein on olevinaan?
Kyllä se vaan niin on että jokainen tuntee sen itse sisällään milloin on aika tehdä ratkaisu.
Miksi ihmisen pitäisi jättää ottamatta puolisoa ja sitoutua yhteen ihmiseen, vain siksi kun muitten mielestä pitäisi tehdä jotain muuta?
Minä olin muuten 18v, kun menin ensikerran naimisiin, hankittiin lapsia ja uudet ammatit jne. Monta vuotta onnellista elämää (jatko on sitten toinen juttu, elämässä on käänteitä).
En ole koskaan katunut sillon naimisiin menoani.
Edelleen ihailen Sinun kommenttejasi noille urputtajille....Onnea vaan elämällesi.