Tuossapa otteita Voima-lehdessä olleesta jutusta, jonka kirjoittajana on Teppo Eskelinen:
****Miksi yritykset lakkauttavat kannattavia tuotantoyksiköitä?
Vastaus on tietysti se, että yrityksille riittää vain mahdollisimman suuri voitto. Yritystoiminta perustuu voiton maksimointiin, ei optimointiin.
Globalisaatioon kuuluu yritysten kyky liikuttaa toimintojaan vaivattomasti paikasta toiseen, mahdollisuus maksaa pieniä palkkoja ja olla piittaamatta ympäristönormeista.
Yritykset katsovat olevansa oikeutettuja saamaan joko suoria tai välillisiä subventioita valtioilta. Voitot siirtyvät tietysti yksityisille omistajille.
Suomessa piilotukia pumpataan erityisesti teknologian tutkimuksen kautta. Yhdysvalloissa vastaavanlaista julkisten panosten hyötyjen yksityistämistä harrastaa erityisesti lääketeollisuus.
Kehitysmaissa ollaan paljon pidemmällä. Intian yhteydessä on yleisesti puhuttu yrityksistä 'tukiaisnarkkareina'. Yritykset tottuvat siihen, että ne voivat odottaa jos jonkinlaisia bonuksia julkiselta sektorilta.
Kehitysmaat eivät kauaa kestä älytöntä yhtälöä, jossa julkinen sektori tukee yrityksiä enemmän kuin saa niiltä verotuloja. Jonkin aikaa tällaista kuplaa voidaan tietysti pitää yllä.
Tilanteesta voi ja pitää huolestua sosiaalisesta näkökulmasta, mutta siitä voi huolestua myös markkinatalouden näkökulmasta. Minkälainen järjestelmä voi olla tuloksena, jos yritysten voitot tulevat riippuvaisiksi julkisen rahan kierrättämisestä niille?***
Suomessa ihan omanlaisensa tukimuoto, jota ei missään tilastoissa taideta esittää, on ilmaistyöntekijöiden tarjoaminen yrityksille. Siinähän yritys saa ilmaisen työntekijän - monesti alansa ammattilaisen - ja vielä tuet päälle. Siis tyyliin 'hölmöläisen peitonjatko'. Kärsijöinä ovat työttömät.
Mukaillakseni ym. lehden sivulla olevaa lausetta: Markkinatalous kulkee kohti kaoottista loppuvaihettaan, joka ei taida olla enää kovin kaukaisessa tulevaisuudessa.
Edelleen ym. lehdestä saatua tietoa:
Globaali köyhyys kasvaa, vaikka tämänhetkiset tilastot ovat näyttäneet toista. Vaan tulossa on muutos, sillä Maailmanpankki on ottanut käyttöön uuden menetelmän globaalin köyhyyden mittaamiseksi. Kun tähän asti sitä on mitattu tulotasolla, uutena mittarina tullaan käyttämään ostovoimaa.
Jos Suomessakin siirryttäisiin tulotasovertailusta ostovoimavertailuun, niin väestön köyhyystulokset voisivat alkaa näyttää pahalta.
****Miksi yritykset lakkauttavat kannattavia tuotantoyksiköitä?
Vastaus on tietysti se, että yrityksille riittää vain mahdollisimman suuri voitto. Yritystoiminta perustuu voiton maksimointiin, ei optimointiin.
Globalisaatioon kuuluu yritysten kyky liikuttaa toimintojaan vaivattomasti paikasta toiseen, mahdollisuus maksaa pieniä palkkoja ja olla piittaamatta ympäristönormeista.
Yritykset katsovat olevansa oikeutettuja saamaan joko suoria tai välillisiä subventioita valtioilta. Voitot siirtyvät tietysti yksityisille omistajille.
Suomessa piilotukia pumpataan erityisesti teknologian tutkimuksen kautta. Yhdysvalloissa vastaavanlaista julkisten panosten hyötyjen yksityistämistä harrastaa erityisesti lääketeollisuus.
Kehitysmaissa ollaan paljon pidemmällä. Intian yhteydessä on yleisesti puhuttu yrityksistä 'tukiaisnarkkareina'. Yritykset tottuvat siihen, että ne voivat odottaa jos jonkinlaisia bonuksia julkiselta sektorilta.
Kehitysmaat eivät kauaa kestä älytöntä yhtälöä, jossa julkinen sektori tukee yrityksiä enemmän kuin saa niiltä verotuloja. Jonkin aikaa tällaista kuplaa voidaan tietysti pitää yllä.
Tilanteesta voi ja pitää huolestua sosiaalisesta näkökulmasta, mutta siitä voi huolestua myös markkinatalouden näkökulmasta. Minkälainen järjestelmä voi olla tuloksena, jos yritysten voitot tulevat riippuvaisiksi julkisen rahan kierrättämisestä niille?***
Suomessa ihan omanlaisensa tukimuoto, jota ei missään tilastoissa taideta esittää, on ilmaistyöntekijöiden tarjoaminen yrityksille. Siinähän yritys saa ilmaisen työntekijän - monesti alansa ammattilaisen - ja vielä tuet päälle. Siis tyyliin 'hölmöläisen peitonjatko'. Kärsijöinä ovat työttömät.
Mukaillakseni ym. lehden sivulla olevaa lausetta: Markkinatalous kulkee kohti kaoottista loppuvaihettaan, joka ei taida olla enää kovin kaukaisessa tulevaisuudessa.
Edelleen ym. lehdestä saatua tietoa:
Globaali köyhyys kasvaa, vaikka tämänhetkiset tilastot ovat näyttäneet toista. Vaan tulossa on muutos, sillä Maailmanpankki on ottanut käyttöön uuden menetelmän globaalin köyhyyden mittaamiseksi. Kun tähän asti sitä on mitattu tulotasolla, uutena mittarina tullaan käyttämään ostovoimaa.
Jos Suomessakin siirryttäisiin tulotasovertailusta ostovoimavertailuun, niin väestön köyhyystulokset voisivat alkaa näyttää pahalta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo ilmais- tai halpatyöläisten tarjoaminen "työnantajille" ei ole mikään uusi keksintö.
Eikä se ole edes suomalainen keksintö tai erikoisuus.
Se on apinoitu suoraan rakkaasta USA:sta, Amerikan Yhdysvalloista.
Siellä keksittiin jo vuosia sitten, että kyllä se "vastikkeeton" tuki on poistettava ja työtön saatava pakkotöihin tahkoamaan rahaa kapitalisteille. Eli joudut työttömyyskorvausta saadaksesi tekemään normaalia päivätyötä, tosin ilman palkkaa. Osavaltioiden välillä toki on eroja, mutta periaate on tuo.
Ihanan tuttua, eikös?
Väität yrityksille suunnattua subventio-järjestelmää Amerikkalais-peräiseksi alkujaan. Voisitkos katsella jostakin asiaan liittyvää dogumenttia. Sellaista ei ehkä löydy. On sitä osattu muuallakin jo kauan sitten.
koko talouselämän hyväksi,mutta hyötyminen vaatii hieman suunnitelmallisuutta.
Tuossa muutamia hyväksyttyjä tukiohjelmia täällä EU kauppa- ja tulliliiton alueella,eriteltynä toimialoittain.
http://ec.europa.eu/grants/index_en.htm