Tämän palstan taso paljastui minulle juurikin hetki sitten. Kiitos tästä kuuluu Alfamiehelle ja hänen hieman provosoivaan sävyyn kirjoittamaan viestiin, jossa kehutaan kakkosen olevan ykkönen.
En lähde tässä arvuuttelemaan oliko Alfamies oikeasti provosoiva kakkonen, oikea mies vai 14- vuotias koulupoika, joka on lyönyt koulukavereidensa kanssa kaljakorista vetoa, että saa tämän viikon pisimmän viestiketjun aikaan, koska sillä ei ole nyt merkitystä.
Merkitystä on sillä, että tuo provokatiivinen kirjoitus sai niin monen naisen aktivoitumaan tällä palstalla. Viesti on luettu yli 1600 kertaa, kun normaalitaso on 200 - 500 kertaa. Viestiin on tullut jo nyt 45 vastausta, kun normaalisti niitä tulee alle 10.
Mitä tämä sitten kertoo tämän palstan lukijoista?? Se kertoo siitä, että ei teitä vaimoja niinkään näytä harmittavan se, että miehenne on tökännyt kullinsa vieraaseen pesään, vaan se että joku halpa hutsu on vokotellut miehenne.
Olen ollut aiemmin ymmälläni, mistä tämä kakkosten huorittelu johtuu, mutta nyt sen tajusin... Kyse on valtataistelusta. Ei teitä vaimoja harmita niinkään se, että mies pani vierasta naista, teitä harmittaa se, että joku on saanut mieheltänne parempaa herkkua kuin mitä te olette saaneet. Huorittelemalla ja alentamalla tämän toisen naisen, kuvittelette pääsevänne tämän kakkosen yläpuolelle. Kuvittelette mielessänne, että kakkonen on vain pikaista panemista jossain nuhruisessa hotellissa ja todellinen rakkaus on kuitenkin miehen ja vaimon välillä.
Mutta miksi te huijaatte itseänne tällä tavalla? Ettekö te ymmärrä, että vika on harvoin siinä kakkosessa. Aloitteen tekijä on yleensä ollut se oma miehenne. Ettekö ymmärrä, että rakkaus kakkoseen on ihastumista, rakastumista ja huumaantumista, eli sitä evoluution kehittämää koodia aivoissa, joka pitää lajimme elossa ja että kahden pitkään yhdessä olleen ihmisen rakkaus ei ole mitenkään tähän verrattavissa. Pitkä parisuhde on kuin hyvä viini, jota nautitaan rauhassa. Suhde kakkoseen on taas kuin vodkapaukku, joka tuo hetkeksi hyvän olon, mutta pidempään käytettynä pahan krapulan. Ei vodkapaukkua ja laatuviiniä voi vertailla. Eikä vodkapaukkua pidä haukkua, jos tykkää viineistä.
Kakkonen on ykkönen, kun puhutaan nuoresta lemmestä ja rakastumisen huumasta. Ykkönen on ykkönen, kun puhutaan kypsästä rakkaudesta ja halusta jakaa ilot ja surut. Avioliitossa kyse on tahdosta rakastaa. Ihastumisen kautta rakastumiseen johtaneessa suhteessa kyse on rakkauden tunteesta.
Et voi kuvitella pääseväsi kakkosen ylä- tai alapuolelle. Et ole vertailukelpoinen kakkosen kanssa. Kakkonen sai mieheltäsi jotain, mitä sinä sait, kun suhteenne oli nuori. Kakkonen ei taas koskaan tule saamaan sitä mitä sinä saat mieheltäsi joka päivä. Vertailu on turhaa... Vaimo on viiniä, kakkonen vodkaa.
En lähde tässä arvuuttelemaan oliko Alfamies oikeasti provosoiva kakkonen, oikea mies vai 14- vuotias koulupoika, joka on lyönyt koulukavereidensa kanssa kaljakorista vetoa, että saa tämän viikon pisimmän viestiketjun aikaan, koska sillä ei ole nyt merkitystä.
Merkitystä on sillä, että tuo provokatiivinen kirjoitus sai niin monen naisen aktivoitumaan tällä palstalla. Viesti on luettu yli 1600 kertaa, kun normaalitaso on 200 - 500 kertaa. Viestiin on tullut jo nyt 45 vastausta, kun normaalisti niitä tulee alle 10.
Mitä tämä sitten kertoo tämän palstan lukijoista?? Se kertoo siitä, että ei teitä vaimoja niinkään näytä harmittavan se, että miehenne on tökännyt kullinsa vieraaseen pesään, vaan se että joku halpa hutsu on vokotellut miehenne.
Olen ollut aiemmin ymmälläni, mistä tämä kakkosten huorittelu johtuu, mutta nyt sen tajusin... Kyse on valtataistelusta. Ei teitä vaimoja harmita niinkään se, että mies pani vierasta naista, teitä harmittaa se, että joku on saanut mieheltänne parempaa herkkua kuin mitä te olette saaneet. Huorittelemalla ja alentamalla tämän toisen naisen, kuvittelette pääsevänne tämän kakkosen yläpuolelle. Kuvittelette mielessänne, että kakkonen on vain pikaista panemista jossain nuhruisessa hotellissa ja todellinen rakkaus on kuitenkin miehen ja vaimon välillä.
Mutta miksi te huijaatte itseänne tällä tavalla? Ettekö te ymmärrä, että vika on harvoin siinä kakkosessa. Aloitteen tekijä on yleensä ollut se oma miehenne. Ettekö ymmärrä, että rakkaus kakkoseen on ihastumista, rakastumista ja huumaantumista, eli sitä evoluution kehittämää koodia aivoissa, joka pitää lajimme elossa ja että kahden pitkään yhdessä olleen ihmisen rakkaus ei ole mitenkään tähän verrattavissa. Pitkä parisuhde on kuin hyvä viini, jota nautitaan rauhassa. Suhde kakkoseen on taas kuin vodkapaukku, joka tuo hetkeksi hyvän olon, mutta pidempään käytettynä pahan krapulan. Ei vodkapaukkua ja laatuviiniä voi vertailla. Eikä vodkapaukkua pidä haukkua, jos tykkää viineistä.
Kakkonen on ykkönen, kun puhutaan nuoresta lemmestä ja rakastumisen huumasta. Ykkönen on ykkönen, kun puhutaan kypsästä rakkaudesta ja halusta jakaa ilot ja surut. Avioliitossa kyse on tahdosta rakastaa. Ihastumisen kautta rakastumiseen johtaneessa suhteessa kyse on rakkauden tunteesta.
Et voi kuvitella pääseväsi kakkosen ylä- tai alapuolelle. Et ole vertailukelpoinen kakkosen kanssa. Kakkonen sai mieheltäsi jotain, mitä sinä sait, kun suhteenne oli nuori. Kakkonen ei taas koskaan tule saamaan sitä mitä sinä saat mieheltäsi joka päivä. Vertailu on turhaa... Vaimo on viiniä, kakkonen vodkaa.
Vastaukset 77
Vanhimmat
mies on se olento, jolla on oikeus (ja kuten ex-mieheni ilmoitti, velvollisuus = täytyy) ottaa elämästä kaikki nautinto.
Miksi unohdat sen että meillä jokaisella on myös vastuu elämästämme. Kukaan vastuuntuntoinen ihminen ei elä pelkän juhlan ja huuman tavoittelussa, vaan kun on arkeen lähtenyt, pyrkii tekemään arjesta sen sallimissa puitteissa sitä juhlaa, eikä pakene velvollisuuksiaan hakemalla elämäänsä jotain sellaista, mikä ei ole mahdollista.
Itse olen kokenut vaikean prosessin ja sitä puituani (puituamme) ymmärsin ainakin sen miehen jonka kanssa itse elin asiallisesti häntä loukkaamatta, että aina vaikka kuinka hyvin olisi asiat on olemassa miehiä (naisiakin) jotka eivät kestä arkea silloin kun siinä tulee sellaisia vastoinkäymisiä, jotka vaativat enemmän kuin normaalisti elämistä ja yrittämistä yhdessä.
En käytä kumpaakaan en viiniä enkä votkaa, joten se rinnastus menee yli minun hilseeni, mutta toivoisin että joku sellainen joka on pettämässä kumppaniaan ymmärtäisi että vain silloin kun teet toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän, kykenet elämään oikeata elämää.
On tietenkin tilanteita jolloin ei kykene kumppaninsa kanssa elämään. Silloin tehdään asiat reilusti selväksi eikä leikitä hiekkalaatikkoleikkejä ja loukata toista.
Seksin puutteeseen ei kuole, rakkauden puutteeseen kylläkin.
Ne, joiden mielestä seksi ja rakkaus ovat sama asia, ovat minun mielestäni väärässä.
En ole väittänyt, että meillä miehillä olisi jotenkin erilaisia vapauksia elämästä nauttimiseen. Tuomitsen uskottomuuden sen kaikissa muodoissa.
En missään nimessä ole unohtanut sitä vastuuta joka avioliitossa rakastamisessa on. Minä olen koko avioliittoni ajan tuota vastuuta kantanut ja aina kieltäytynyt kunniasta, kun vierasta piparia on ollut tarjolla.
Tulkitsit kirjoitukseni väärin, jos luulit sen olevan palopuhe sille, kuinka hienoa tai oikein uskottomuus on. Kirjoitukseni tarkoituksena oli maallisin termein selittää rakkauden eroavaisuuksia, kun kyseessä on rakastumisen huuma tai pitkäaikaisen rakkauden täyttämä avioliitto. Tätä eroavaisuutta ei usein tunnusteta, kun puhutaan uskottomuudesta.
Sinä haastat ihmiset ajattelemaan että seksi ja rakkaus on eri asioita. Minä haastan ihmisiä tajuamaan että rakkaus ja rakastuminen on eri asioita.
Hieno kirjoitus ja hyviä näkökulmia! Minullekkin on usein tullut mieleen se, että täällä usein esineellistetään miestä pahasti ja lujitetaan vahvasti niitä stereotypisiä sukupuoliasenteita, jotka on oikeasti kaukaa viime vuosituhannelta.
Erityisesti esineellistämistä on se, että ei (muka) haittaa jos puoliso käy vieraissa, kunhan itse on se "ykkönen" jota puoliso (muka) oikeasti rakastaa. Siinä on se ajatus, että se pettäjä-puoliso on "minun".
Samanlailla esineellistetään miestä kun syy pettämiseen on (muka) aina siinä kamalassa kakkosessa. Ihan kuin mies olisi tahdoton olento, esine joka on vietävissä kunhan joku hutsu vähän persettään heiluttaa miehen nenän alla. Syy pettämiseen on luonnollisesti pettäjässä, joskin kakkonen on luonnollisesti aina osallinen tilanteeseen (siis osallinen, ei aina syyllinen).
Olen ollut kakkosena. Seitsemän vuoden aikana minulla oli kaksi miestä, en siis mielestäni ole kovinkaan kevytmielinen, saati sitten tämä h-niminen nainen. Tienestini olisivat aika huonot tuolla frekvenssillä...
Kyllä siinä tunteita on mukana mehellellä kakkossuhteessakin. Eivät samanlaisia tai yhtä vahvoja, kuin mitä on vaimoa kohtaan. Mutta niitä on.
Mies muuten kävisi monessa eri vieraassa eikä juuttuisi siihen yhteen kakkoseen, jos tunteita ei olisi. Ellei sitten mies ole niin onneton, että hänen on vaikea saada ylipäätään naista mistään.
Mikä minun roolini oli? Olin enemmänkin psykologi ja tukihenkilö, kuin että siinä olisi ollut kyse seksistä. Kun vaimon kanssa meni huonosti, luokseni tultiin hakemaan jonkin sortin apua. Seksi kuului kyllä tähän suhteeseen myös, mutta toisinaan se tahtoi unohtua, kun henkiset asiat saivat yliotteen.
Jonnekin aukkoon se taas hävis. Voi olla, että tulee kahteen kertaan, koska joskus nämä kommentit ilmestyvät tänne jälkikäteen.
Tässä kuitenkin uudelleen.
Olen ollut kakkosena. Seitsemän vuoden aikana minulla oli kaksi miestä, en siis mielestäni ole kovinkaan kevytmielinen, saati sitten tämä h-niminen nainen. Tienestini olisivat aika huonot tuolla frekvenssillä...
Kyllä siinä tunteita on mukana miehellä kakkossuhteessakin. Eivät samanlaisia tai yhtä vahvoja, kuin mitä on vaimoa kohtaan. Mutta niitä on.
Mies muuten kävisi monessa eri vieraassa eikä juuttuisi siihen yhteen kakkoseen, jos tunteita ei olisi. Ellei sitten mies ole niin onneton, että hänen on vaikea saada ylipäätään naista mistään.
Mikä minun roolini oli? Olin enemmänkin psykologi ja tukihenkilö, kuin että siinä olisi ollut kyse seksistä. Kun vaimon kanssa meni huonosti, luokseni tultiin hakemaan jonkin sortin apua. Seksi kuului kyllä tähän suhteeseen myös, mutta toisinaan se tahtoi unohtua, kun henkiset asiat saivat yliotteen.
Ensinnäkin hienoa että kerrankin on asiallinen viestiketju!
Olet tehnyt hyvän havainnon, miehilläkin on tunteet. Pelottaa ihan tämä miesten esineellistäminen, ikään kuin he eivät olisi ihmisiäkään.
Olen tulut siihen lopputulokseen, että miehet ovat jopa tunteellisempia kuin naiset, jos vain osaa huomata sen. Miehille ei vain aina sallita niiden tunteiden näyttämistä samalla tavoin kuin naisille.
Olen myös havainnut, että miesten väliset ystävyys suhteet ovat usein pinnalisempia kuin naisten väliset. Arkoja asioita, etenkään ihmisuhteisiin liittyviä ei käsitellä. Siksi toinen nainen on miehelle parempi puhekumppani. Hän antaa asioille ja ilmiöille tilaa (eli ei ole liian kiinni käsiteltävässä asiassa) puhua ja antaa omaa näkökulmaa. Usein tällaista ulkopuolisen näkemystä tarvitaan, että saadaan hahmottettua asiat paremmin. Ystävää tarvitsevat kaikki.
Väitänkin että seksuaalisuus on lisä tällaisessa ystävyyssuhteessa, ei se ainoa juttu. Ikävä kyllä kaikki eivät osaa olla ystävyyssuhteessa vaan tekevät siitä myös seksuaali suhteen. Pelkät seksisuhteet ovat eri asia, niitä rehellisesti sanottuna on vain aika vähän.
Mielellään sen kieltäisi puolisoltaan, mutta täytyy aina muistaa että meillä on oikeus myös omiin ystävyyssuhteisiin. Kunhan se seksipuoli vain pysyisi vähemmällä....
Hyvä kirjoitus sinultakin, mukava lukea tällä palstalla aikuismaista tekstiä.
Ainakin minun kokemuspohjani vahvistaa sanomasi: salasuhteissa on hyvin usein kysymys nimenomaan ystävyydestä, sielunkumppanuudesta. Se seksipuoli on siinä silloin sivuosassa... mukavaa vaan jos sekin toimii.
Moni mies on yllättävän tunteellinen ja herkkä. Sitä vaan ei saisi näyttää, eikä sitä haluta nähdä. Aika rankasti silloin miestä esineellistetään, ihan niinkuin mies ei tosiaan olisi edes ihminen.
Mieheni petti minua kuusi vuotta. Avioliittomme oli jopa onnellinen. Minä en tiennyt tästä kakkosesta mitään. Meillä oli seksiä ja yhteiseloa tänä aikana ihan niin kuin ennenkin.
Minusta tuo vertaus viinin ja vodkan välillä on oikein kuvaava.
Olen itse hairahtunut nuorempana toiseen mieheen. Se oli erittäin virkistävää. Halu näyttää kauniilta oli vahva. Valtavat tunnetilat sen kaiken salaa koskettelun myötä.
Minä en tiennyt vieraasta naisesta ja mieheni ei tiennyt vieraasta miehestä. Jos asia olisi paljastunut puolin ja toisin, olisi ollut kova keskustelu ja luottamuspula. Joka tapauksessa kumpikaan meistä ei olisi katsellut vain vierestä.
Minusta kuitenkaan ei pidä väkisin roikkua kiinni entisessä. Pitää päästää irti, jos sille tuntuu ja elää oma elämänsä. Meillä on vain yksi.
kirjoittaja vaikka muuta väität , olet tämän palstan vakituinen kirjoittelia sen huomasin , olet yksi kakkos naisista EI MENNYT TÄYDESTÄ hyvä oli kirjoitus , mutta palautan sinut maan pinnalle , kyllä se nainen on AINA JOKA ANTAA miehelle vinkin jotta tämä alkaa vikittelyn , ja joka ukkomiehiin menee on HUORA JA SAA HUORAN LEIMAN EIKÄ SE LÄHDE MILLÄÄN PESULLA POIS ja vaikka sattuis että onnistuu rikkomaan perheen niin se leima kulkee silti ihmisten mielissä eikä tule KOSKAAN SAAMAAN samaa kunnioitusta kuin alkuperäinen vaimo .
Osuit oikeaan siinä, että olen vakituinen kävijä tällä palstalla ja olen sitä ollut 1,5 vuoden ajan. Aina siitä lähtien kun vaimoni uskottomuus tuli ilmi.
En ole kakkonen, enkä kakkosten puolella. En myöskään ole koskaan ketään pettänyt. Uskottomuutta vain kokenut ja löytänyt joitain keinoja päästä siitä yli. Tuskin siitä koskaan yli pääsee, mutta olen oppinut vahvistamaan itseäni sen verran että pärjään itseni, lasteni ja tietysti vaimoni kanssa.
Vaimoni ihastui ukkomieheen. Työkaveriinsa, jolla on lapsia. En paljastanut tämän toisen miehen vaimolle, että hänen miehellään on suhde, vaikka mieli kyllä teki. En paljastanut sitä, koska en halunnut rikkoa heidän perhettään, joka olisi voinut hyvinkin tapahtua. Olen samaa mieltä, että perheen rikkomisesta jää ikuinen leima ja tuota leimaa en itselleni halunnut ottaa.
Kirjoittamasi perusteella pidät vaimoani huorana, jolla on huoran leima, joka ei lähde missään pesussa pois. Luuletko että voisin elää huora vaimonani? En voi... Siksi minun on joko erottava vaimostani tai uskottava että hän ei ole huora. Uskon jälkimmäiseen. Hän saa minun kunnioitukseni edelleen vaimona ja lastemme äitinä, koska noita osa-alueita ei hänen hairahtumisensa ole heikentänyt.
Toki aluksi mietin viettelikö vaimoni tämän miehen omalla flirtillään ja antoiko hän niitä vinkkejä mihin kirjoituksellasi viittaat. En mieti enään, koska ihastuminen on aina kahden kauppa. Varmasti molemmilla on ollut osuutta siihen, että ihastuminen on tapahtunut. Mutta vaimoni on kaunis ja viehättävä. Hän on saanut 15-vuotisen yhteiselomme aikana varmasti toistakymmentä suoraa ehdotusta, mutta torjunut niistä kaikki paitsi tämän yhden. Miksi? Koska tämä alkoi työkaveruudesta, eikä suorasta flirtistä. Jos yhtään tutkit asioita, alkaa kaikki työpaikkaromanssit saman kaavaan mukaan.
Olen toki vihainen vaimolleni siitä, että hän ei vastustanut kiusausta tällä kertaa ja ajatellut mitä on vaakakupissa. Jostain syystä en osaa tuntea suurta vihaa tätä toista miestä kohtaan.
Mutta kiitos vastauksestasi, sillä se todellakin vahvisti teoriani siitä, että katkeruuden osoittaminen kakkosia kohtaan on todellisten ongelmien karttamista. Sinulla niitä ongelmia näyttäisi olevan. Mitä jos lopettaisit sen kakkosten mustamaalaamisen ja selvittäisit ne todelliset ongelmasi.
jota en ymmärrä , kyllä uskottomuus on aina niin suuri loukkaus puolisoa kohtaan että ensimmäisenä tulee viha sitä ulkopuolista kohtaan ja kyllä sitten myöhemmin myös tulee vihan tunteet omaa puolisoa kohtaan ja vaikka avioliitto jatkuu niin kyllä nämä uskottomuus jutut kulkee mukana läpi elämän , ei niitä voi koskaan pois pyyhkiä niitten kanssa täytyy elää , ja vaikka olisi eronnut niin tekee yhtä kipeää siltikin ne kulkee mukana hautaan asti , joten en oikein ymmärrä sinun lojaalia asennetta .
aivan terve, olet sitten nainen, mies, tyttö tai poika, ainakaan kirjoituksestasi päätellen.
Mitä väliä sillä oikeastaan on onko avauksen tekijä kuka tai mitä, aloitus on kuitenkin pitkästä aikaa asiallisin täällä.
Äläkä ala huutamaan, en ole alottaja.
No voi nyt vittu. Jos sen uskottomuuden nostaa sinne eniten loukkaavan teon jalustalle, niin tottahan toki se on sitten "niin suuri loukkaus", mutta on tosi naiivia aatella, että kaikista meistä se uskottomuus olisi pahinta mahdollista loukkausta puolisoa kohtaan.
Jos osaa asetella tapahtumat oikeisiin mittasuhteisiin ja käsitellä tunteitaan, niin kumppanin uskottomuus ei lamaannuta eikä aiheuta suunnatonta vihaa tai kipua. Uskottomuuden yli myös pääsee. Se on paljolti omasta suhtautumisesta kiinni, että haluaako lopun elämäänsä elää uhrin asemassa vai rohkeneeko siitä petetyksitulemisen tragediasta päästää jossain vaiheessa irti ja antaa anteeksi. Oma valinta, antaako toisen toilailujen sattua.
jotka antavat miestensä pahoinpidellä itseään toistuvasti, naiset jotka uhraavat elämänsä alkoholistin naisena tai nöyrtyvät elämään miehen kanssa joka juoksee vieraissa.
Nämä kaikki mielipiteet ovat hyviä. Mutta tämä lainaus kirjoituksestasi: "Mutta miksi te huijaatte itseänne tällä tavalla? Ettekö te ymmärrä, että vika on harvoin siinä kakkosessa. Aloitteen tekijä on yleensä ollut se oma miehenne". Kyllä vika on yhtä lailla myös siinä kakkosessa kuin siinä miehessäkin. Eikä siinä ole mistään itsensä huijaamisesta kysymys. Miehillä jos kakkosillakin on heikkoutensa ja vikansa. Avioliitto on sopimus kahden ihmisen välillä, miksi siihen väliin yleensä tuppaudutaan? Itsekkyys on nykyään aivan kauheaa! Ne tunteet, sanoo joku, niille kun ei mitään voi. Voi voi, jos me rakennamme elämämme pelkkien tunteiden varaan niin mitä siitä seuraa? Millään ei lopulta ole mitään väliä ja koko maailma on sekaisin. Jokaiselle tulee nekin kielteiset tunteet joskus. Mikään ei heilu niinkuin ihmisen tunteet, niille yksin ei vakavia asioita voida perustaa, tarvitaan myös järkeä! Mikä ihme siinä on, että miehet eivät kommentoi juurikaan näitä kirjoituksia. Siksikö, että naiset aina kuvittelee ymmärtävänsä mitä mies itse ajattelee? Odottaisi miesten ottavan kantaa näihin ongelmiin, mutta he piiloutuvat vain naisten asioiden selvittelyn ja riitojen taakse. Niin raukkamaisia ja vastuuntunnottomiako he ovat? Kakkoset taas ovat usein päällekäyviä ja pirullisia ilkkujia. Kai sekin kertoo jotakin heistä. Mikä ihme se on, jos on perhe ja lapsetkin tarvitsevat isää ja miesmallia, jos vaimo odottaa uskollisuuttakin! Siitäkö mies pitää, jos vaimo lähtee vieraisiin? Uskollisuus kuulunee luonnollisena osana liittoihin. Joka ikiseen ihmissuhteeseen liittyy myös ongelmia, niihin pitäisi tarttua, eikä haukkua toinen toistaan ja lähteä ongelmia karkuun ja kostamaan. Tyhmäähän sellainen käyttäytyminen on, kun asioista voi keskutellakin ja tilanteita selvittää. Uskottomuus on usein pelkuruutta ja pakomatka.
Itse ihastuin mieheen heti.
Yritin kuitenkin vetäytyä tilanteesta ilman mitään vinkkejä.
Aloitteen tekijä en missään nimessä ollut minä itse.
Ja kun minulla oli tunteita, tuntui jopa pahalta lyödä luuria korvaan tai jättää vastaamatta niihin lukuisiin tekstiviesteihin.
En ole päällekäypä enkä pirullinen, itsekäs varmaan vaan. Mutta jos minua ei olisi ollut, mies olisi lähtenyt muualle. Ja siellä aina kävikin, jos yritin lopettaa tapailun. Joten jonnekin meni joka tapauksessa.
Hei, hyvä kirjoitus sinulta, Teflonmies. Miksi kuitenkaan pitäisi asettua tai jäädä ykkösen asemaan? Minusta lähtökohta on aina se, että ketään ei petetä missään tapauksessa, olipa sitten kyse hetken huumasta tai pitkästä evoluution tuottamasta uroksen tai naaraan toiminnasta! Vastuu käyttäytymisestä kuuluu aina aikuiselle, joiksi luen ne ihmiset, jotka ovat kypsiä ylipäätään harrastamaan seksiä. En itse jäisi seuraamaan vierestä pettämistä tai käymään valtataistelua kakkosen kanssa...se on toisen alentamista, halveksuntaa ja mitätöimistä mitä suurimmassa määrin...NIINPÄ LÄHDIN SUHTEESTANI LOPULLISESTI TÄNÄ KEVÄÄNÄ...
Lähdit avioliitosta, ok.
Mutta kuinkahan monta avioliittoa meille Suomessa jää jäljelle, jos kaikki lähtevät siitä uskottomuuden takia? Huimaa ajatellakin asiaa.
Vaimo on viiniä ja rakastajatar vodkaa. Ehkäpä noin tai sitten ei, ei ainakaan kaikissa tapauksissa.
Joskus rakastajatar voi antaa miehelle sen ilon ja onnen mitä puuttuu avioliitosta, ja silloin puhutaan paremmasta paukusta kuin pontikka.
Ihan kuin mies jokatapauksessa rakastaisi rakastajatartaan vähemmän kuin vaimoaan. Ehkä se kuulkaa joskus menee toisinpäin. Se uusi nainen on miehelle se Elämän Nainen. Mutta kun on tehty jo lapset ja ostettu talot vaimon kanssa niin ei siitä niin vain lähdetä, vaikka rakkaus olisi kuihtunut.
Rakkaus voi kestää koko elämän, rakastumisen tunne kestää yleensä 1,5 - 2 vuotta. Jos kyse on salasuhteesta, jossa nähdään harvemmin, voi rakastumisen tunne kestää hyvinkin pitkään.
Ei siis pidä ajatella rakastaako enemmän ykköstä vai kakkosta. Pitää ajatella, että rakkaus jota tuntee ykköseen on sitä arkirakastamista ja sitä sellaista ei niin tunnepitoista rakkautta. Rakkaus kakkoseen on taas sitä ihastumista ja huumaa.
Toki on niitäkin liittoja, joista rakkaus on kokonaan kuihtunut. Ollaan yhdessä lasten ja talon takia. Jos tahtoa löytyy, voi rakkauden pystyä palauttamaan. Joillekin pareille voi uskottomuus jopa toimia katalysaattorina rakkauden tahdon uudelleen löytymiselle. En silti suosittele, koska se toimii vain tapauksissa, joissa petetyksi tulleella on todella vahva itsetunto.
Rakkaus on vaikea laji. Sitä kun on monenlaista - eikä vain yhtä. Lue lisää
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkaus
Rakkaudelle, tai niille moninaisille tunteille, voi käydä niin, että kuihtuvat välinpitämättömyyteen tai kääntyvät negatiiviseksi elämän pyörteissä. Aina ei ymmärrä, jaksa tai tahdo pitää yllä rakkautta. Hoitamattomana se todellakin kuolee. Hitaasti, ettei sitä edes itse huomaa arjen pyöritykseltä. Toinen on enemmän tapa.
On sanottu että ihastuminen, hullantuminen kestää noin 3 - 9 kk. Se suotuisissa olosuhteissa muuttuu rakastumiseksi, kestää ehkä vuoden. Sitten todellisuus ottaa sijaa, ja katsotaan onko mahdollisuutta rakkaudelle. Liian moni on jo tässä vaiheessa tehnyt pätöksen yhteen menemisestä. Sitten pettyy ja pettää?
Rakastuminen voi johtaa rakastamiseen melko piankin. Sanoisin että sen tuntee siitä, ettei ole huumaantunut olo, vaan lämmin ja vahva.
sinä olet se kakkonen mutta minulla on kokemes ja tieto että se vaimo on AINA se rakkaampi ja tärkeämpi ihminen , kakkoselle voidaan kertoa satuja jotka menee täydestä aina sillä tärkeintähän on vaan päästä piirakkaan käsiksi mutta ei kakkonen sitä tajua kun on niin HYVÄÄ .
Minulla on ihan päinvastainen kokemus asiasta. Siitä salarakkaasta tulee rakkaampi ja tärkeämpi kuin omasta puolisosta. Lopulta niin, että puolisosta tulee ex-puoliso ja salarakkaasta uusi puoliso.
Tai olosuhteiden pakosta eletään kulissiavioliittoa.
lennät pellolle ja milloin mies huomaa sinut vääräksi valinnassa jostain syystä minusta tuntuu siltä että jäät lehdellä soitteleen, harmi jos joudut jopa roikkumaan ja rukoileen ukkoa ettei jättäisi , katsotaan miten sinun käy.
lennät pellolle ja milloin mies huomaa sinut vääräksi valinnassa jostain syystä minusta tuntuu siltä että jäät lehdellä soitteleen, harmi jos joudut jopa roikkumaan ja rukoileen ukkoa ettei jättäisi , katsotaan miten sinun käy.
kulissiliitossa lasten pesästä lentämiseen asti eläneenä, voin kertoa salarakkaani olleen minulle moninkertaisesti rakkaampi kuin puolisoni, jonka kanssa olimme kasvaneet erillemme jo kauan ennen uuden rakkauden löytymistä.
Olimme kuitenkin lasten takia puolisoni kanssa sopineet yhteisestä osoitteesta, vaikka molemmilla oli mielenkiinto muualla.
Korkeimpaa kiitän siitä, ettei rakkaani uskonut ympäristön painostuksesta minun valehtelevan hänelle, vaan odotti rakastaen minua yli 2 vuotta.
tarina heheheeeeeeeeeeeeeee en voi muuta kuin nauraa HAhahaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa .
tulin ihan hyvälle tuulelle kun joku uskaltaa täällä kertoa hyvistäkin kokemuksista.
Jostain syystä täällä ei vaan hyväksytä sitä, että joku ei rakasta henkilöä, jonka kanssa on naimisissa. Vielä -70 luvulla vähintään puolet avioliitoista solmittiin ympäristön, aravalainan tai lapsentulon vuoksi. Onko tänne kirjoittavat niin nuoria, etteivät sitä tiedä ? Nyt näiden puolipakkoliittojen kaikki lapset alkavat olla täysi-ikäisiä, eikä vanhemmilla ole mitään "kunniavelvoitetta" elää enää yhdessä.
Entäpäs jos se onkin niinpäin, että minä huomaan valintani vääräksi ja se toinen jää lehdelle soitteleen?
Tai voihan toki käydä niinkin, että minä jään lehdelle soittelemaan. Mutta eipä hätiä mitiä! Tällä palstalla ei tarvitse yksin olla lehdellesoittelijana.
Kirjoitat niin hyvin ja erittelet asioita, että ajattelin kysyä mielipidettäsi eräästä asiasta.. Tässä ketjussa on puhuttu pettämisestä ja suhteesta, pidempiaikaisesta ja lyhyistäkin sivusuhteista. Mieleen tulee kuitenkin vielä yksi kuvio, jota ei ole mainittu: Kaksoiselämä. Siis käytännössä sellainen, että nainen tai mies pitää koko ajan kahta vakisuhdetta yllä, ja huijaa molempia kumppaneita. On kaksi kotia, ehkä jopa lapsiakin kahdessa osoitteessa ja pettäjä elää kahdessa perheessä. Mitä ajattelisit sellaisesta henkilöstä, millainen ihminen hän on ja miksi toimii kuten toimii?
(Tietysti naisen on varmasti miltei mahdotonta pitää lapsia kahdessa suhteessa salaa, mutta mies voi niin tehdä helpostikin. Onhan niitä sellaisiakin tarinoita kuultu, lapsilla tai ilman.)
Nuo säälittävät epätoivoiset vaimot on niin katkeria kun koko maailma, koko elämä, koko minuus on sidoksissa tuohon ukkoonsa. Ei ne edes tunne itseään jos aviomiestä ei ole. Ei ne pärjää yksin. Läheisriippuvaisia ja neuroottisia.
Mitä tuo kertoo ihmisestä jos aikoo tehdä itsemurhan, jättää lapset vaille äitiä, jos puoliso lähtee. Se kertoo, että nämä naiset eivät koskaan ole itsenäistyneet ja omalla läheisriippuvuudellaan yrittävät pitää miestä otteessaan. Niin kuin sanoin, he tuntevat ettei heitä ole olemassa ilman aviomiestään,
koko minuus hajoaa kun ukkoa ei enää ole rinnalla.
Kyllä saa olla katkera ja puoliso lähtee vieraan mukaan, mutta se on merkki vainoharhaisuudesta ja mielenvikaisuudesta, että alkaa syyllistä hakemaan muistakuin miehestään.
Ja syyttäkää itseänne mitä olette ottaneet niin heikon joka-hameen-kahmija- häntäheikin.
Katsot asiaa putkesta. On turhaa väittää etteikö myös kakkonen ole syyllinen suhteeseen jos siihen mukaan lähtee. Niitä mielenvikaisia kun on miehissä jos kakkosissakin.Eikö ihmisillä ole enää tukemisen taitoa ja halua olemassakaan heikoimpia kohtaan ? Syyttely on aivan turhaa ja typerää.
jos alistuu uhkailuihin tai sitten nainen , ei se ole mikään syy olla ottamatta eroa jos toinen uhkailee itse murhalla , päin vastoin se on syy ottaa ero , silloin ei ihmis suhde ole missään tapauksessa tasapainoinen ,ihmettelen mielipidettä ettei voi ottaa omalletunnolleen toisen itse murhaa höpsistä ,jos tämmösessä tapauksessa se on syynä niin voi kakkoselle hyvinkin kertoa että mies valehtelee , hän ei haluakkaan erota ja huijaa kakkosta joka menee taas lankaan kun on niin rakastunut HEH HEH HEEEEEE. KYLLÄ IHMISET ON TYHMIÄ JA HUIJATTAVISSA .
katkeroitunut ihminen. Terveellä psyykkeellä ja terveissä suhteissa ei tarvitse valehdella.
Tyhmä ja katkera on ainoastaan se kenen täytyy huijata ja vakuutella hölmöjä asioita itselleen.
Vieläkö olet kuvottava ja 142 senttiä pitkä?
Kerrankin asiaa, ilman vouhkausta ja ala-arvoista kielenkäyttöä. Asiat asioina, näinhän se juuri on.
Tuhannet kiitokset sinulle alkuper.kirjoittaja! Siinäpä vasta oli ensimmäinen noin hyvä miehen kirjoitus tällä palstalla. Ja vielä jotkut naurettavat eukot väittävät täällä ja luulevat kirjoittajaa naiseksi, ja tietenkin vielä kakkoseksi.heh...hulluja tällä palstalla riittää! Eipä tuota uskottomuus ja pettämis asiaa voisi paremmin kuvailla totuudenmukaisesti kuin aloittaja sen tekee. Todellakin tosi kypsän,AIKUISEN miehen kirjoittamaa tekstiä!! LUKEKAA SE MONEEN KERTAAN LÄPI,VARSINKIN TÄMÄN PALSTAN RÄÄVÄSUUT,HUORITTELIJAT!!!
täydestä olet yksi ja sama kirjoittaja vastaat jopa itsellesi koita jotain parempaa .
kirjoittelia ,kyllä hymyilyttää kun esintyy miehen ja sitten naisena ja vastaa itselleen mieleisellä tavalla hah hah haaaaaaaaaaaaa.
Miten voitte olla aikuiset naiset noin uskomattoman typeriä?! Teflonmies on todellakin mies ja kyseessä ei ole yksi ja sama henkilö. Itse en ole koskaan esiintynyt kahtena henkilönä ,en täällä, enkä missään muuallakaan!! Ei ole mitään tarvetta sellaiseen. Arvatkaa vaan kuka tai ketkä paljastavat noilla jutuillanne oman typeryytenne?!! On se tosiaan kumma että jos tänne tulee erilainen kommentti tai mielipide kuin teillä (siis jotain asiallista, ei huoritteluanne!) on se heti teidän mielestä provo kirjoitus tai saman ihmisen kirjoittama! Niin että, kysyn yhden kysymyksen, kukahan tai ketkä sitä hoitoa oikeasti tarvitsevat?! sitä mitä olette muille tyrkyttämässä? HÄVETKÄÄ AIKUISET IHMISET!
Nyt jäin kiinni piru vieköön!!!! Olen paljastanut palstan todellisen tason ja se on H.U.O.N.O!!
Mutta jos tänne ei sovi järkevä keskustelu, niin jatketaan sitten näillä linjoilla:
- Ukkoni petti... Saatanan sika vittu!
- Miks kaikki pettää?¤&#
- Onkshei enää missää kunnon miehii??!!
- Tapa pettäjät pitää kastroida
- Kakkoset on yksii vitun huoriiii!!
- Muhun sattuu niin perkeleesti
Noilla avauksilla, kirjoitusvirheillä ja huutomerkkien määrillä saavutetaan jälleen tämän palstan normaalitaso, joka on siis erittäin surkea. Jatkakaa toistenne syyttelyä ja unohtakaa se suhteen hoitaminen. Hyvä siitä seuraa.
Ääni tälle, olen samaa mieltä!
Tänne tosiaan on siirtynyt taas vaihteeksi naisihminen joka esiintyy niin naisena kuin miehenä. Hiton ruma muuten..
tykkää feikata ja ärsyttää ihmisiä, siihen ei kannata yhtyä..
Mutta kuka se on?
huoran jolla on naama kuin rupisammakolla oliskan se hän .
katso sinne peiliin, voit pyörtyä.
Rupisammakot eivät saa miehiä he haaveilevat vain.
Olin melko varma, että kirjoitustani epäiltäisiin provoksi tai että minua pidettäisiin kakkosena, mutta suurin yllätys kaikista oli minulle se, että tästä syntyi näin valtavasti keskustelua, niin lyhyessä ajassa.
Siis sitähän minä alunperin kritisoin, että tällä palstalla suurimman keskustelun saa aikaan, kun heittää hetulaa ykkösistä ja kakkosista. Jos otsikossa on sana "kakkonen", on ketju varmasti auki kaikilla ykkösillä.
Mutta miksi tämä kakkoset vastaan ykköset asetelma saa niin paljon huomiota tällä palstalla. Ilmeisesti minun pitäisi olla nainen, että sen tajuaisin. Koska olen mies, voin vain arvailla mikä mitä naisten päässä liikkuu. Paras arvaukseni on, että ykkösen pitää lintata kakkonen halvaksi lutkaksi, huoraksi ja perheen rikkojaksi, jotta saisi itselleen rauhan siitä, että mies meni vain munansa perässä panemaan risaa pillua ja se todellinen rakkaus on kuitenkin ykköstä varten.
Kun vaimoni rakasti työkaveriaan ja siis petti minua, hän tietyllä tasolla varmasti rakasti enemmän tätä työkaveriaan kuin minua. Tietyllä tavalla hän taas rakasti minua enemmän, koska halusi jatkaa avioliittoa minun kanssa. Toki joudun elämään seuraavat 10 vuotta sen epäilyksen kanssa, päättikö vaimoni jatkaa kanssani vain lasten, talon ja sosiaalisen aseman takia, vai rakastaako hän todella minua. Rakkaus on kuitenkin tekoja ja ne teot joilla hän on kriisiämme hoitanut antaisi ymmärtää, että hän rakastaa minua, mutta enhän voi olla siitä varma. Mutta siitä olen varma, että hän rakasti tätä toista miestä. En voi ymmärtää miten minun kriisini yhtään helpottuisi sillä, että ajattelisin vaimoni rakastaneen tätä miestä vähemmän? Eikö se ole jopa syy sille, miksi vaimoni pystyi rakastelemaan tuon miehen kanssa, siis se, että vaimoni rakasti tätä miestä. Olisin varmasti enemmän huolissani, jos vaimoni olisi mennyt naimaan jotain huoripukkia kostea ravintolaillan jälkeen.
Ilmeisemmin ykkösen (siis naispuoleisen) pahin kauhuskenaario on se, että oman miehen ja tämän kakkosen välillä on todella ollut rakkautta. Mikä siinä on pahempaa kuin siinä, että muna on mennyt pilluun ilman rakkautta? Ilmeisesti ykköset kaipaisivat itse sitä rakkautta niin paljon, että ovat katkeria kakkosille siitä, että he saivat sitä rakkautta. Toisaalta ette kuitenkaan halua sitä rakkautta enään mieheltännekään, kun hän on mielessänne kuvottava sika. Pattitilanne.
Täällä on muutama ykkönen ja kakkonen, jotka heittävät noita kommenttejaan, jotka eivät aina ole ihan tajuttaviakaan.
Veikkaan, että ovat aina samoja henkilöitä, jotka kommentoivat täällä aika paljon.
Alan pikku hiljaa tunnistaa heitä, kun olen täällä sen verran käynyt.
Kyllä meitäkin täällä on, jotka eivät ole täysin lukossa tunteittensa kanssa ja pystyvät keskustelemaan.
Välillä nää jutut kyllä pysyvät täällä navan alapuolella ja sit ei jaksa vähään aikaan käydä.
Mutta virsi on usein sama.
Naiset kilpailevat edelleen siitä, kuka on paras. Vaikka olevinaan elämme tasa-arvoisessa ja tasavertaisessa asetelmassa, yhäkin arvotamme itseämme sen mukaan olemmeko "saaneet" miehen vai emme. Nainen ilman miestä on se arvottomin ja arvokkain avioliitossa oleva. Ikävä kyllä. Mies ei ymmärrä tätä asetelmaa, hän saattaa pitää kaikkia yhtä arvokkaina ihmisinä ja naisina.
Pettäminen loukkaa aika syvältä. Olemme tietyllä lailla parisuhteessa lapsenomaisen narsistisia ja itsekeskeisiä. Koemme rakkauden niin, että olemme vain se yksi ja ainut - se elämän keskipiste - jollekulle. Jos näin ei ole, se haloittaa tuon illuusion. Jos ihminen ei osaa pitää itseään ihan hyvänä ja tykättävänä olentona ilman ulkonaisia vakuutteluja, hän ei murru uskottomuudenkaan edessä. Ellei näin ole, on suurin uhka tulla hylätyksi, ja juuri tunteiden suhteen.
Ehkä siksi naisten on helpompi uskoa mielikuvaa miehestä joka raa'asti nai kuin se että hänellä olisi tunteita muita ihmisiä kohtaan - etenkin toista naista kohtaan. Se ei tunnu niin uhkaavalta kypsymätöntä identiteettiä kohtaan. Joidenkin on pakko pitää yllä tätä, muutoin oma mieli voi järkyttyä liikaa.
Eli olet vallan oikeassa siinä, että rakkautta "kaivataan" (se on välttämätöntä) koska asiaa ei voi kääntää niin päin, kuinka paljon itse annan rakkautta. Sitä kun kaikilla ei ole - se on arvokkain jota "rakastetaan" eniten :(
Pitää olla "Jos ihminen osaa pitää itseään ihan hyvänä ja tykättävänä olentona ilman ulkonaisia vakuutteluja, hän ei murru uskottomuudenkaan edessä."
Aivan kuin jonkun seksuaalisesti eriävän persoonan kynästä. Kuitenkin heteroseksuaaleja on suurin osa ihmisistä ja on aivan luonnollista olla parisuhteessa jossa on uskollisuutta. Se on psyykkisesti normaalein käyttäytymismuoto. Terveet rajat terveillä ihmisillä.
Jos nyt yrität perustella, että toinen osapuoli on poikkeava ja hänelle pitäisi sallia pettäminen ilman muuta, niin olet kyllä täysin metsässä.
Terveissä ihmissuhteissa on aina luottamus mukana. Erinlaiset seksuaalit saattavat olla usein rajattomia itsekkäitä yksilöitä joita ei niinkään kiinnosta muut kuin oma saaminen. Rajattomuutta on myös sekin jos kumppania petetään jos sellaista ei ole yhdessä sovittuna.
Surullisen kuuluisa nettiseksiaddikti naisemme on tässäkin oiva esimerkki. Koska ulkonäkö on huonoakin huonompi, niin hän netistä yrittää valheilla pyydystää, niin toisia naisia(esiintyen miehenäkin), kun miehiä hän äklöttää, mutta naiset tuntevat usein sääliä häntä kohtaan. Kyseinen henkilö on täysin rajaton hän ei todellisuudessa ole kiinnostunut kenestäkään muusta kuin itsestä ja omista kuvitelmistaan ja sen kyllä huomaa kaikessa. Demarinainen vielä leuhkii kuinka käyttää puolueen etuja hyväkseen. Ja buukkailee naimisissa oleville miehille sinkkuja seuralaiseksi, vaimojen tietämättä. No hän on nettihörhöistä toivottavasti vain yksi ja ainoa tapaus ja pitkäaikainen sellainen suomi24llä, hyvin tyhmä. Oikeudenkäynnit tulossa touhuistaan...
Valitettavasti rajattomat ihmiset eivät ole kiinnostavia ja heidän mielenmaailmassaan on jotain hyvin sairaloista, luonnotonta. Terve mustasukkaisuuskin on vielä ihan luonnollinen piirre siihen nähden. Rajattomat ihmiset kääntävät asioita niin, että kaikki mitä he itse haluavat on sallittua. Mutta silti he elävät pilvilinnoissa mistä realismi ja toisten kunnioittaminen on kaukana. On aivan selkeää jos mieli ei ole terve ihminen tekee kummia asioita haavoittaen sekä itseään, että läheisiään.
Rajattomuus on myös yksinäisyyttä ja kylmyyttä, rajatonta todellinen rakkaus karttaa.
en ihan ymmärtänyt vastaustasi.
Puhun yleisellä tasolla asiasta, joihin itse olen törmännyt.
Ei ihmisen persoona muutu siitä, onko parisuhteessa vai ei. Avioliitossa elävä nainen ei ole sen arvokkaampi tai on yhtä arvokas kuin yksin elävä.
Kirjoitat terveestä ja sairaasta. Kuitenkin suurin osa ihmisistä noiden omien määritelmiesi mukaan elää tuossa välissä. Seksuaalisuus on taas oma asiansa, siitä en ole edes maininnut. Näetkö kaikessa seksuaalisuutta?
Olen elänyt avioliitossa, olen tullut petetyksi, olen elänyt yksin ja nyt elän parisuhteessa. Olen törmännyt naisten väliseen kilpailuun miehistä.
Olen törmännyt siihen että naista mollataan ja haukutaan vain siksi ettei hänellä ole miestä. Ikään kuin hän olisi jotenkin ala-arvoisempi ja huonompi ihmisenä. Vain miehen "saaminen" parantaa hänet, yhtäkkiä hänellä onkin vain "hyviä" ominaisuuksia. Olen sanoutunut irti tästä kilpailusta - en koe sitä mitenkään tasapainoisen aikuisen käyttäytymisenä.
Pettäminen loukkaa aina. Ne, ketkä selviytyvät ja jaksavat kasvaa ja luoda itselleen sen jälkeen hyvän elämän, pystyvät arvostamaan itseään pettämisestä huolimatta.
Ne jotka arvottavat itseään mustavalkoisesti ja ulkopuolisesti hyvä - paha, on vaikeampi selviytyä. He katkeroittavat itse itsensä ja syyttelevät muita omasta tilastaan. He sulkevat silmänsä ja luovat mielikuvissaan oman tulkintansa tapahtuneesta.
Oletko muuten itse koskaan pettänyt?
...ketään pettänyt ja se selviää, kun luet noita vastauksiani tuolta välistä.
Minua on petetty ja yritän löytää keinoja jatkaa vaimoni kanssa, joka minua petti. Tämä palsta on yksi terapialaatikko, mutta palstan taso alkaa olla niin surkea, että tulen enemmän vain surulliseksi, kun täällä näitä vatvon.
En itsekään ole ikinä ketään pettänyt,
mutta epäilen pitkäaikaisen avopuolisoni tekevän niin. En kuitenkaan pysty todistamaan naisenvaistoani todeksi.
En usko että pystyisin elämään petturin kanssa. Anteeksi voisin varmaan antaa, onhan ihminen toisinaan heikko, pitääkö kaikki sietää.
Ansaitsisit mielestäni parempaa, mutta lapsethan ovat tärkeintä. Sinulla on sydän paikallaan. :)
Usko nyt, että parempi katsoa kun katua. Jos avioliittonne ei sitten onnistukaan, olet ainakin yrittänyt. Maailmassa petetään paljon, mutta moni antaa anteeksi. Avioeroja olisi enemmän, jos anteeksiantoa ei olisi.
Älä masennu näistä kommenteista täällä. Minäkin aluksi masennuin, mutta en enää, kun olen jo tottunut.
Sen verran hölmöä on, että kakkosena olen joutunut täällä puolustamaan miehen vaimoa.
nainen.Ensin petät ukkomiehen kanssa ja sitten yrität puhdistaa omaatuntoasi.Toivottavasti vaimo jättää vuoksesi ukkonsa jos ei ole jo jättänyt.
Eikä viiniä pidä haukkua, jos tykkää vodkapaukuista.
Huomaa, että on taas tätä miehen logiikkaa.
Ja pointtisi oli....?
Hyvä tefloni taas jälleen kerran. Olen ollut ns.kakkonen 4 vuotta ja Rakkaus suhteessa varattuun mieheen. Itse olen vapaa,aikoinaan eronnut aikuinen nainen. Syitä on monia miksi mies ei voi nyt erota, en niitä täällä selitä koska se ei muille kuulu eikä sillä ole edes merkitystä. Olemme rakastaneet toisiamme kaikki nämä vuodet, kumpikaan meistä ei ole koskaan aiemmin kokenut tälläistä Rakkautta eikä tälläistä tunnetta. Se on aivan uskomattoman ihanaa! Vaikka suhde ei ole ollut helppo jne.en kadu päivääkään, olen ollut nämä vuodet tosi onnellinen ja elänyt näistä ihanista hetkistä joita olemme saaneet Rakkaani kanssa viettää. Vaikka meistä ei koskaan tulisikaan paria, en unohda näitä hetkiä ja tätä miestä koskaan. Hän on elämäni RAKKAUS! Emme ole voineet olla erossa toisistamme koska olemme sitä mieltä että aitoa,tosi Rakkautta ei kannata heittää menemään silloin kun se tielle osuu! Ja joillekin ihmisille se osuu vain kerran elämässään ja joillekin ei koskaan! Ei ole mitään merkitystä sillä mikä toisen siviilisääty on, sille ei voi mitään jos Rakastuu ja jalat lähtee alta. Voi taistella tunnetta vastaan, mutta kuten tiedetään; SANANSA JA TEKONSA VOI HALLITA MUTTA TUNTEET KULKEE OMIA TEITÄÄN! Lämmintä kevättä kaikille! t. Onnellinen SalaRakas
olla ihan yksipuolista ,se ukko mies käyttää sinua hömppää hyväkseen , saipahan taas hyvät naurut tällekin illalle . heheheeeeeeeeeeeeeee.
Tuollaisesta mollaamisesta voitat? Tuleeko hyvä mieli loukata toisia? Katkeruus kolkuttaa?
No jatka vain samaan tapaan jos se on ainoa keino iloon ja nauruun.
T:yskönen
että on sivusuhteita, joissa on rakkautta, Miksi muuten on niin vaikeaa uskoa, että on myös avioliittoja, joissa on rakkautta, vaikka toinen on uskoton?
Täällä tuomitaan petetty läheisriippuvaiseksi kulissivaimoksi, jos ei halua uskottomuuden takia erota. Miksi niin, miksei vaimo voisi rakastaa sitä uskotonta miestään yhtä svästi kuin salaraka uskotonta kumppaniaan?
Sillä tuskin se kumppani on 4 vuotta ollut seksuaalisesti pidättyvänen avioliitossaan, joten salarakas on myös tullut "petetyksi"?
Mielestäni tämä toisten sättiminen on surkea yritys nostaa omanarvontuntoaan. Tietenkään se ei tehoa, mutta tuntuu olevan melko koukuttavaa joillekin.
kuinka osuvasti valitsitkaan nimesi. Ohitat kokonaan toisen osapuolen tuskan, eli petetyt vaimot. Tuntuu lämpimältä, että haluat ajatella kaikesta huolimatta vaimostasi kauniisti, mikä osoittaa vahvaa henkistä aikuisuutta. Siitäkin huolimatta, voisitko ajatellaanpa vielä asiaa myös toisesta näkökulmasta.
Tuntuuko sinusta esimerkiksi todennäköiseltä, että vaimosi olisi käynnyt täällä netissä haukkumassa rakastettunsa vaimoa?
Miltä sinusta tuntuisi, jos miehet kävisivät haukkumassa täällä sinua kykenemättömäksi sängyssä ja muutoinkin itsestäsi huonosti huolta pitäväksi?
Miltä sinusta tuntuisi, jos joku mies kertoisi vaimosi soitelleen sinulle samaan aikaan, kun hän parhaillaan rakasteli vaimoasi.
Ehkäpä vihantunteesi eivät ole vielä leimahtaneet, mikä on enemmän epätervettä kuin vaimosi eteerisyyden ja rakastettavuuden korostaminen.
Voisiko olla jopa mahdollista, että vaimoasi ei arvostaisi sinun liiallista ymmärrystä? Niin käy joskus...
Niinhän se toki lopultakin on, että voi puhua vain omasta puolestani ja ihmetellä muiden kantoja.
Enemmän kuitenkin rinnastaisin itseäni juuri petettyihin vaimoihin ja luulen hyvinkin tuntevani heidän tuskan. En vain ymmärrä tätä kakkosten mustamaalaamista ja sitä kohua joka syntyy, kun samassa lauseessa puhutaan rakkaudesta, ykkösistä ja kakkosista.
Vastaan kysymyksiisi... Ei, minusta ei tunnu lainkaan todennäköiseltä, että vaimoni olisi käynyt täällä haukkumassa rakastettunsa vaimoa. En näe kovin todennäköisenä että vaimoni haukkuisi yhtään ketään. Ainoa ketä hän on haukkunut nettikeskusteluissa on se Iken SMS-sussu Johanna Tukiainen, jota kai voidaan kakkosena pitää?
Tuntuisi todella pahalta, jos joku haukkuisi minua kykenettömäksi sängyssä ja muutoinkin huonoksi. Yleensäkin kaikki haukkuminen tuntuu pahalta ja pyrin välttämään haukkumista ja en toivo että minua haukutaan.
En oikein osaa vastata tuohon kolmanteen kysymykseen, kun en sitä oikein ymmärtänyt. Siis jos joku mies kertoisi minulle, että vaimoni on soittanut minulle samaan aikaan, kun hän parhaillaan rakasteli vaimoani jättää minulle kysymyksen, että kuka soitti ja kuka rakasteli? Nythän kysymyksestäsi saa sen käsityksen, että vaimoni rakasteli itsensä kanssa ja soitti minulle. Tuossa minua ei huolettaisi muu kuin se, että joku toinen mies tietäisi asiasta. Jos taas tarkoitit että vaimoni tai tämä mies olisi soittanut minulle kesken rakastelun, niin eiköhän tässä vaiheessa voisi veikata vaimoni harkintakyvyn pettäneen niin pahasti, että en haluaisi jatkaa hänen kanssaan.
Eteerisyys on niin hieno sana että en tiedä mitä se tarkoittaa. Vihantunteen tunnen paremmin. Kerran on ollut hyvin lähellä etten ole turvautunut väkivaltaan, itsetuhoisia ajatuksia on ollut useasti, kerran olen mustamaalannnut vaimoni lastemme edessä (enkä anna sitä itselleni ikinä anteeksi) ja kerran haukkunut häntä huoraajaksi. Viha on todella tuttua kauraa minulle. Mutta vihakin pitää käsitellä rakentavasti ja etsiä keinot sen kanavointiin. Helppoa se ei ole.
Vaimoni ei selvästi ole ymmärtänyt minua tai minun hyvyyttäni, jos on voinut minua pettää ja rakastua toiseen ihmiseen. Tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Joko olen niin hyvä, että sitä on vaikea arvostaa tai sitten esitän vain hyvää Teflonmiehen nimikkeellä, mutta oikeasti olen vittumaisin aviomies maailmassa. Ehkä totuus on jossain puolessa välissä, mutta näinhän se on kaikilla miehillä.
Lopultakin lahjani taitaa olla vain se, että osaan kirjoittaa hieman keskivertoa fiksummin.
jos hän pettää ja on pettämisen vuoksi kyvytön rakastelemaan vaimoaan.Ihan ok juttu.
jos hän pettää ja on pettämisen vuoksi kyvytön rakastelemaan vaimoaan.Ihan ok juttu.
Lahjasi on se, että et ole sisäistänyt sitä tosiasiaa, että vaimosi on kakkonen.
Ja sinulle ykkönen.
Eli ei voi oikein haukkua kumpaakaan.
Että näin. Älä yritä kaunistella tosiasioita jaarituksilla. Teflonpinta on liukas kaikki ikävät asiat vain liukuvat pinnalta pois.
.älä ole huolissasi, eivät kaikki naiset hauku uskottomuuteen erehtyneitä naisia h***ksi. Luulen että se on vain murto-osa, kaiken kokemansa keskellä kontrollinsa menettäneistä vaimoista. Suurin osa niistäkin provoihin sortuneita. Toisaalta ymmärrän heitä varsin hyvin. Itse olen sortunut miestäni nimittelemään vain sellaisessa tilanteessa kuin sinäkin. Sana muuttui jo ulos sylkäistessä yhtä halpamaiseksi kuin olikin..
jostakin syystä monilla naisilla on tarve päästä täällä ilkkumaan vaimoille, jotka lukevat tätä palstaa. Minä en edes ymmärrä mistä se johtuu. Voin vain arvella, että se kaikki kumpuaa katkeruudesta.. tai sitten on vaan olemassa niin kavalia naisia. Tunnen yhtä lailla sympatiaa niitä naisia kohtaan, joiden unelmat sortuvat kun salasuhteesta toivottiin paljon enemmän, mutta valinnan hetkellä mies vetäytyy vaimoonsa päin.
Teidän suhteenne on vahvalla pohjalla vaimosi rehellisyyden johdosta. Kuin myös sinun ymmärtäväisyytesi. Sen voi päätellä kertomastasi. Tiedän että onnistutte. Ehkä edellinen viimeinen lauseeni oli tarpeeton.
jos hän pettää ja on pettämisen vuoksi kyvytön tyydyttämään miestään sängyssä. Ihan ok juttu.
Reikä on ja pysyy kuolemaan saakka.
tyytyy, sellainenhan löytyy jo omasta kädestään. Pettämässä käynyt vaimo on innoton ja kuiva, kyvytön siis tyydyttämään miehensä. Kyllä ORGASMI on se mikä miehen tiellä pitää!
Tämä on totuus.
Saattaa seksin aikana lopahtaa, eikä se edes itte huomaa olevansa "ei niin kova"?! Ja joskus tuntuu että teeskentelikin, huohotti aivan liian äänekkäästi ja voihki, tuskin se noin hyvää teki.
Vittu mikä sika.
nyt ihan noinkaan...
Itseäni rasittaa aivan suunnattomasti nuo ykkös/kakkosvertailut. Niissä ei ole järjen häivääkään. Huorittelu on sanoinkuvaamattoman ala-arvoista käytöstä.
Mitä sitten tulee uskottomuuteen, niin se on aina tapauskohtaista. Joku innostuu hetkeksi ihastumisen huumasta, toinen löytää intohimoista seuraa pidemmäksi aikaa, jollain on todella lämmin platoninen suhde. Monet vain tykkäävät sekstailla vieraiden kanssa. Kunnes lopettavat - tai sitten eivät.
"Kakkonen on ykkönen, kun puhutaan nuoresta lemmestä ja rakastumisen huumasta. Ykkönen on ykkönen, kun puhutaan kypsästä rakkaudesta ja halusta jakaa ilot ja surut."
Tuo voi olla joskus ihan noin. Mutta joskus aivan toisin. Riippuu NIIN paljon siitä, millainen persoona uskoton on, ja millainen on hänen suhteensa vakikumppaniin sekä rinnakkaissuhteeseen. Yksikään suhde ei ole samanlainen. Näinollen ei rinnakkaissuhde saa koskaan sitä mitä vakisuhde saa tai on joskus saanut sekä toisinpäin. Ja juuri tämän takia vertailu on täysin turhaa.
tiina?
Annaks sä helposti?
enkä anna muutoin kuin sitä itse tahdon. Enkä tahdo kuin yhtä, nykyisin...
Enempää en voisi olla samaa mieltä kanssasi.
Tosi rasittavaa nämä ykkös-kakkos räksyttämiset. Sellaista räkänokkaisten kakaroiden hiekkalapiolla toisten päähän lyömistähän se on.
siksi siirryinkin jo ajoissa takavasemmalle heidän tieltään.