Olen pitkään miettinyt perheväkivallan syitä ja sitä mikä ajaa yleensä nämä mies puoliset ihmiset fyysisen- tai/ja henkisenväkivallan tekijöiksi.
Sanomattakin on selvää, että syitä henkilöstä riippujen on monia ja useita. Mutta meiltä unohtuu se tärkein puoli asista nimittäin se uhri.
Hyvin usein meille naisille opetetaan jo pienestä pitäen että mies ei saa koskaan koskea sinuun väärällä tavalla, ja päälle vielä opetetaan mikä on väärä ja oikea tapa sit koskea. Kun tyttö naiseutuu ja löytää mahdollisen elämänkumppani niin rajat ovat tiukat. - Jos sä lyöt niin mä lähden, ja näin sen pitääkin olla, koska jokainen typerämpikin muija tajuaa että kierre on aloitettu yhdetä kerrasta,eikä sitä pysäytä mikään muu kuin ammattiauttajat. Mikään syy tai selitys ei ole riittävä puolustuspuhe lyöjältä. Ainut mahdollisuus on siis erota ja löytää uusi rauhallisempi mies, mutta näinhän se ei ole. Nainen jää suhteeseen, uskoo että se oli virhe, joka ei toistu. Hyvällä tuurilla se on niin, mutta valitettavasti kun kynnys on madaltunut miehellä lyömiseen ja hän huomaa naisen jäävän luokseen niin henkinen-/fyysinenväkivalta on toistuvaa ja pahenevaa.Mies unohtaa pian että hänen pitäisi katua, miettiä ja hoitaa omaa käyttäytymistään, vaikka se olisi vain se yksi kerta. Naisen taas unohtaa sen ainuan asian jonka oli luvannut itselleen, minua ei lyödä, ei edes yhdesti. Nainen siis jää väkivaltaan koska omat lupaukset on tehty rikottavaksi. Minusta näiden naisten ei ole syytä itkeä huonoa miestään kenellekään, jos sitten ei todenteolla ole lassonnut miestään terapiaan mukaan.Oma päätös on oma päätös.
Nainen itse on myös osa syyllinen siihen että väkivalta jatkuu ja pahenee, perheellisten olisi syytä ainakin miettiä tilannettaan jo lasten takia. Aina suhteessa löytyy se vastuuntuntoisempi vanhempi jonka on ajateltava vain lastensa etua. TAPUTAN HEILLE JOILTA LÖYTYY VÄKIVALTAISESTA KODISTA KAKSI VASTUUNTUNTOISTA IHMISTÄ SILLÄ HEIDÄN KOHDALLAAN ASIAT RATKEAVAT YLEENSÄ PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA. Se että jos perhe joutuu eri koteihin, kunhan lapset pysyvät edes toisella ei ole minusta maailman loppu tai saati huono asia, jota vastaan on taisteltava. Erossa asuminen ja huom vain asuminen saattaa antaa kummallekin osapuolelle aikaa hoitaa omaa terveyttää ja tasapainottaa arkea. Siinä missä se on suhteen eteen tehty työ on se myös pelastus omille lapsilleen. Kun minimoi riskit, että joku aamu ei olekaan enää hengissä tai pahemmassa tapauksessa sinä olet, mutta lapset ei niin pelastaa myös fyysisenväkivallantekijän. Onhan se aika suuri asia kannettavaksi jos murhaa jonkun, koska lapsi sattui suuttumaan tai vaimo kaatoi väärin kahvia tai mies ei osannut puhua. PELASTAMALLA SIIS ITSESI JA JOS LAPSIA ON NIIN LAPSESI PELASTAT MYÖS VÄKIVALTAISEN IHMISEN. On nimittäin hyvin tärkeää unohtaa tuntee silloin kun kohtaa maailmassa henkisen-/fyysisestiväkivaltaa käyttävän ihmisen, järki on silloin parhain valttikortti, johon rikoksentekijä ei voi koskea.
Onhan se tietysti riski että lopullinen ero tulee kun asutaan erossa, mutta tällöin eron kasvetaan yhdessä ja oikeista syistä. Tällä myös mahdollisestaan että ero voi itse asiassa sujuakin ilman suurempia draamaesityksiä, vaan se hoidetaan ammattilaisen järkevästi ja jäljelle jää ystävyys. Sekään ei ole surun aihe, että suhde kariutui ja mies/nainen löytää uuden, kunhan aina muistaa että ainakaan näissä suhteissa uhri ei ole enää kärsivä uhri, eikä väkivallantekijä ole enää välivaltainen. On aitoa rakkautta antaa mahdollisuus jokaiselle toipua, paratua ja saada uusi mahdollisuus ajan kanssa saman tai uuden kanssa.
SIIS NAINEN JOKA MUISTAT LUVANNEESI ITSELLESI ETTÄ MINUA EI KUKAAN LYÖ TAI KOHTELE VÄÄRIN,NIIN MUISTA SE JA TOTEUTA LÄHTÖSI HETI,JOTTA KUMPIKIN OSAPUOLI SAIS MAHDOLLISUUDEN ELÄÄ ELÄMÄÄ TOISELLATAVALLA!!!!!!!!!!!!!!!!!
Sanomattakin on selvää, että syitä henkilöstä riippujen on monia ja useita. Mutta meiltä unohtuu se tärkein puoli asista nimittäin se uhri.
Hyvin usein meille naisille opetetaan jo pienestä pitäen että mies ei saa koskaan koskea sinuun väärällä tavalla, ja päälle vielä opetetaan mikä on väärä ja oikea tapa sit koskea. Kun tyttö naiseutuu ja löytää mahdollisen elämänkumppani niin rajat ovat tiukat. - Jos sä lyöt niin mä lähden, ja näin sen pitääkin olla, koska jokainen typerämpikin muija tajuaa että kierre on aloitettu yhdetä kerrasta,eikä sitä pysäytä mikään muu kuin ammattiauttajat. Mikään syy tai selitys ei ole riittävä puolustuspuhe lyöjältä. Ainut mahdollisuus on siis erota ja löytää uusi rauhallisempi mies, mutta näinhän se ei ole. Nainen jää suhteeseen, uskoo että se oli virhe, joka ei toistu. Hyvällä tuurilla se on niin, mutta valitettavasti kun kynnys on madaltunut miehellä lyömiseen ja hän huomaa naisen jäävän luokseen niin henkinen-/fyysinenväkivalta on toistuvaa ja pahenevaa.Mies unohtaa pian että hänen pitäisi katua, miettiä ja hoitaa omaa käyttäytymistään, vaikka se olisi vain se yksi kerta. Naisen taas unohtaa sen ainuan asian jonka oli luvannut itselleen, minua ei lyödä, ei edes yhdesti. Nainen siis jää väkivaltaan koska omat lupaukset on tehty rikottavaksi. Minusta näiden naisten ei ole syytä itkeä huonoa miestään kenellekään, jos sitten ei todenteolla ole lassonnut miestään terapiaan mukaan.Oma päätös on oma päätös.
Nainen itse on myös osa syyllinen siihen että väkivalta jatkuu ja pahenee, perheellisten olisi syytä ainakin miettiä tilannettaan jo lasten takia. Aina suhteessa löytyy se vastuuntuntoisempi vanhempi jonka on ajateltava vain lastensa etua. TAPUTAN HEILLE JOILTA LÖYTYY VÄKIVALTAISESTA KODISTA KAKSI VASTUUNTUNTOISTA IHMISTÄ SILLÄ HEIDÄN KOHDALLAAN ASIAT RATKEAVAT YLEENSÄ PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA. Se että jos perhe joutuu eri koteihin, kunhan lapset pysyvät edes toisella ei ole minusta maailman loppu tai saati huono asia, jota vastaan on taisteltava. Erossa asuminen ja huom vain asuminen saattaa antaa kummallekin osapuolelle aikaa hoitaa omaa terveyttää ja tasapainottaa arkea. Siinä missä se on suhteen eteen tehty työ on se myös pelastus omille lapsilleen. Kun minimoi riskit, että joku aamu ei olekaan enää hengissä tai pahemmassa tapauksessa sinä olet, mutta lapset ei niin pelastaa myös fyysisenväkivallantekijän. Onhan se aika suuri asia kannettavaksi jos murhaa jonkun, koska lapsi sattui suuttumaan tai vaimo kaatoi väärin kahvia tai mies ei osannut puhua. PELASTAMALLA SIIS ITSESI JA JOS LAPSIA ON NIIN LAPSESI PELASTAT MYÖS VÄKIVALTAISEN IHMISEN. On nimittäin hyvin tärkeää unohtaa tuntee silloin kun kohtaa maailmassa henkisen-/fyysisestiväkivaltaa käyttävän ihmisen, järki on silloin parhain valttikortti, johon rikoksentekijä ei voi koskea.
Onhan se tietysti riski että lopullinen ero tulee kun asutaan erossa, mutta tällöin eron kasvetaan yhdessä ja oikeista syistä. Tällä myös mahdollisestaan että ero voi itse asiassa sujuakin ilman suurempia draamaesityksiä, vaan se hoidetaan ammattilaisen järkevästi ja jäljelle jää ystävyys. Sekään ei ole surun aihe, että suhde kariutui ja mies/nainen löytää uuden, kunhan aina muistaa että ainakaan näissä suhteissa uhri ei ole enää kärsivä uhri, eikä väkivallantekijä ole enää välivaltainen. On aitoa rakkautta antaa mahdollisuus jokaiselle toipua, paratua ja saada uusi mahdollisuus ajan kanssa saman tai uuden kanssa.
SIIS NAINEN JOKA MUISTAT LUVANNEESI ITSELLESI ETTÄ MINUA EI KUKAAN LYÖ TAI KOHTELE VÄÄRIN,NIIN MUISTA SE JA TOTEUTA LÄHTÖSI HETI,JOTTA KUMPIKIN OSAPUOLI SAIS MAHDOLLISUUDEN ELÄÄ ELÄMÄÄ TOISELLATAVALLA!!!!!!!!!!!!!!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
pitäs nähdä myös oma osallisuutensa......
välttyä mustelmilta, on sanoa ehdoton ei väkivallalle. Kerrasta poikki. Onneksi meidänkin maasta löytyy vielä miehiä, jotka uskovat puhumisen voimaan ilman alistamista.
pelkäät kaikkia miehiä ? Älä pieremättä niele.