Pettäminen...

Niinpä, sinua on loukattu ja sulla on oikeus myös se näyttää.Toisaalta miestäsi on asia vaivannut koska kertoi sen itse.Mitään takeitahan ei kukaan voi antaa.Luottamus palautuu hitaasti ajan kanssa.Minusta kerran voi antaa anteeksi.Sinuna luottaisin nyt vaistoosi, jos miehen katumus ja lupaukset vaikuttavat aidoilta harkitsisin anteeksiantoa.Kostolinjalle en menisi, et voita sillä mitään.

Jos sinusta tuntuu, että ajan kanssa osaat antaa anteeksi, niin yrittäkää sitten, mutta älä palaa kostaaksesi, vaikka se vihan keskellä tuntuu hyvältä vaihtoehdolta; haluat saada miehesi kärsimään, niinkuin sinä nyt kärsit.

Kostamalla hukkaat kuitenkin omaa aikaasi ja lisäät omaa suruasi, vai uskotko, että pystyisit pettämään täysin tunteita tuntematta?

Pettäminen on paska juttu jokatapauksessa.

Se ei ole sun arvoinen!

Minä itse oon yhen pettämisen "antanut anteeksi." Ehkä voisin #antaa toisenkin kerran anteeksi" jos se tapahtuisi esim. 5 vuoden kuluttua. Kostamisesta oon sitä mieltä että se on tarpeetonta. Tosin itse kyllä kostaisin jos tulisi sopiva mahdollisuus. (Kumppanille en varmaankaan kertoisi kuitenkaan asiasta)
Sitä mieltä oon kuitenkin että jos rakastaa niin ei tarvi pettää. (Vaikka kirjoitukseni sotii vähä edellistä lausetta vastaan)
Jos suhde on hyvä eikä sinulla (eikä puolisollasi) ollut huono olla suhteessa kannattaa ehdottomasti kokeilla jatkaa.
Pettämistä en ikinä voisi antaa kokonaan anteeksi. Unohtaisin vaan asian jos se nyt on mahdollista. Poikaystäväni petti minua n. puoli vuotta sitten ja vieläkin sattuu...

Minunkin mieheni petti minua noin puoli vuotta sitten. Vieläkin koko asia on arka ja jos kyseisen ämmän nimi tulee missään yhteydessä hänen suustaan vedän pultit siihen paikkaan.

Toisaalta olen katunut sitä että palasimme yhteen, mutta toisaalta en. Kyllähän minä häntä rakastan enemmän kuin ketään muuta. Mutta monelta surulta ja murheelta olisin säästynyt jos olisin hänet jättänyt.

Olen miettinyt kostoakin ja olen sen hänelle sanonutkin. Mutta vertauskuvallisesti niitä voisi sanoa tapoksi ja murhaksi. Tietäisin, että pettäminen olisi harkittua, niin se tuntuisi entistä kamalammalta, koska rakastan häntä.

Mutta eihän elämä aina ole ruusuilla tanssimista, vaan pettymykset, surut ja vastoinkäymiset pitää vaan joskus kestää vaikka hampaat irvessä.

Aika parantaa.

Hyvää loppukesää ja voimia Sinulle =)

Ensinnäkin voimia sinulle. On rankkaa rakastaa ja vihata yhtä ja samaa ihmistä. Tuleva ex-miehesi ei ole sinun arvoisesi. Jos hän rakastaisi sinua enemmän kuin itseään hän ei olisi pettänyt sinua. Mies on pettänyt luottamuksesi ja sitä on vaikea saada koskaan takasin. Jos menet takaisin, tulet varmasti epäilemään miestäsi kun hän tulee ryyppyretkiltä takasin, eikä takeita uskollisuudelle ole....

Itse olen sitä mieltä, että ihmiselle on annettava mahdollisuus oppia virheistään. Mieheni petti minua noin kaksi vuotta sitten. Alkuräjähdyksen jälkeen pääsimme keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja kävimme kuviot tarkasti läpi. Mies tajusi anteeksi antoni jälkeen kuinka paljon hän olisi voinut menettää vain sen takia, että hetken mielijohteesta meni upottamaan keppinsä väärään koloon.
Tänä päivänä suhteemme voi hyvin. Avoimmuus on muodostunut hyvin tärkeäksi meille kummallekin ja uskommekin, että se on se "oikea tie" onneen.
Helppoa ei ole ollut. Varsinkaan minulla. Alkuun oli todella vaikea saada jätettyä ne kaikki "kauhukuvat" taakseen ja olla edes hetken miettimättä mitä siellä toisessa makuuhuoneessa on oikein tapahtunut. Yli on kuitenkin päästy ja katuisin, jos en sitä mahdollisuutta miehelleni olisi antanut.

Hei!

Mitä jos ottaisit aikalisän itsellesi...
Muutat ehkä pois jos olosuhteiden vuoksi on mahdollista. Älä ota eroa vielä. Käytännön asiat hoidetaan hetkessä mutta ratkaisu vaikuttaa koko elämääsi.

Tässä muutama näkökulma:

Olet vielä shokkivaiheessa. Järkevää päätöstä tuskin pystyt tekemään vaikka haluaisitkin.

Muuta pois väliaikaisesti jos katsot sen välttämättömäksi, mutta anna aikaa pätökselle.

On totta, että mies ei ansaitse rakkuttasi, mutta todellinen rakkaus menee yli ansioidemme. Anteeksianto, jos siihen pystyt ajallasi ehkä, on suurempi kuin miehesi teko.

On vääristelyä, että kerran pettäyt pettää aina. Ei ihminen muutenkaan uusi kaikkia virheitään.

Luottamuksen saaminen takaisin voi olla tuskallinen prosessi ja siinä kysytään mieheltä selkärankaa koska kaikki alkaa pakkasen puolelta. Se voi viedä vuosia, mutta sen voi saavuttaa.

Kostaminen ei auta.Arvostat itseäsi enemmän jollet kosta. Sinulla on selkärankaa. Sinun ei tarvitse pettää, koska se ei kuulu arvomaailmaasi.


Voimia...Elämä ei päästä meitstä ketään helpolla...