On auton vaihto edessä ja perhe on supistunut kahteen henkeen ja koiraan.
Olen miettinyt uudeksi kulkupelikseni ja veturiksi nelivetoista pakua Hiacea, tai Volkkaria. Vaimon käytössä omiin ajoihinsa on uudenkarhea pikkufarkku, mistä ei ole veturiksi.
Minusta paku puolustaa paikkaansa siinä, että kyytiin mahtuvat fillarit jne. eli tavaratila on ikään kuin "varastona".
Onko ideaa ajatuksessani?
Olen miettinyt uudeksi kulkupelikseni ja veturiksi nelivetoista pakua Hiacea, tai Volkkaria. Vaimon käytössä omiin ajoihinsa on uudenkarhea pikkufarkku, mistä ei ole veturiksi.
Minusta paku puolustaa paikkaansa siinä, että kyytiin mahtuvat fillarit jne. eli tavaratila on ikään kuin "varastona".
Onko ideaa ajatuksessani?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla ei itsellä ole tällä hetkellä pakettiautoa veturina, mutta on tarkoitus sellainen hankkia.
Karavaanari kaverilla on Transetti veturina ja olen nähnyt miten helppoa on tavaroitten kuljettelu, kun ei tarvitse tasapainoilla painavimpien tavaroitten kanssa, kuten vaunussa joutuu tekemään ja polkupyörätkin pysyy puhtaana.
On tilaa ja näkee hyvin ulos kun istuu korkealla. Ilmavastus on pienempi ym ym.
Paku arvostat vasta 110% kun olet viettänyt viikonlopun leirintäalueella vesisateessa. Oi kuinka helppoa on heittää kaikki märät tavarat kuten esim. etuteltta/katos autoon. Sekä pöytä tuolit ym.
Ensimmäinen oli 2,4 koneella varustettu takavetoinen. 6-vuotta ja 250000 ongelmatonta kilometriä, ainoa vika oli hieman alitehoinen kone vaunun vedossa. Nykyinen vehje on vm. 2006
2,5 D-4D 100 nelivetoinen. Auto terästettiin uutena Toyotalla niin, että tehoja on 95 kw ja vääntöä yli 300 nw:tä, voima ei lopu kesken edes Limigan suorilla kovassa vastatuulessa, tai pohjois Norjan mutkaisilla ylös, alas teillä.
Nyt on selän takana yli 60000 ongelmatonta kilometriä.
Ei hiace varmasti ole kaikkein mukavin auto ajoltaan, mutta en siellä hiacen ratin takana ole mitään kärsimysnäytelmääkään elänyt. Pisin veto vaunun kanssa on Hki-Rovaniemi pois luettuna
tankkaustauot, kahvitauot ja yksi ruokatauko.
Meitä on kanssa 2 koira ja veturina on neliveto transporter.
Ajon aikana tuppaa välillä unohtumaan, että vaunu on perässä kiinni (vaunu painaa 1500 ja 250 levee).
Tavaraa voi ottaa varmuuden vuoksi vähän ylimääräistäkin mukaan kun hyvin mahtuu kyytiin.
Toimii tosiaan hyvin varastona kun on parkissa.
Me irroitettiin alkuperäisen väliseinän yläosa ja tehtiin vaneerista uus väliseinä liukuoven taakse eli nyt mahtuu koira hyvin myös kyytiin eikä tarvitse istu etupenkillä (riippuu tietysti koiran koosta mahtuuko penkille vai ei).
Hiace on varsin ongelmaton hinurina. Moottori ja kytkin kestää hyvin joskin ohjaamo saisi olla ajon aikana hiljaisempi. Sama ääniongelma on useimmissa pakuissa. Vaunu tulee vakaasti perässä ilman kiemurteluja. Puhtia riittää laillista nopeutta suurempiinkin lukemiin. Olen vetänyt 7 vuotta normaali yksivetoisella. Neliveto on melko turha jos ei liiku talven liukkailla. Kesällä voi vähän katsoa, ettei tunge pahimpiin savikuoppiin. Hinta vain on korkeampi ja kulutus suurempi. Olisiko vielä voimassa nopeusrajoituskin 80km/tunnissa, vai joko on muuttunut. Jos hankit uutena niin saman tien kunnon ruostesuojaukseen, on investointi joka kannattaa. Tehtaan suojaus on surkea kuten yleensä muissakin autoissa.
Kysymys on ihan positiivisessa mielessä, koska usein parkeissa keskustelu kääntyy autoihin pienessä simassa. Syy miksi itse vaihdoin kaksivetoisen nelivetoiseen on seuraava. Tieolot kotiini ovat varsinkin talviaikaan ongelmalliset.
Olen myös intohimoinen harrastekalastaja, usein jätän vaunun parkkiin, jos lähistöllä löytyy mielenkiintoisia kalaisia vesistöjä. Usein parhaimmat paikat ovat metsäteiden varsilla, ja nelivetoisella olen aina päässyt perille asti.
Mulla on mukana sellainen kokoontaitettava punkka
ja tietenkin makuupussi mahdollista yöpymistä varten.
Ei ole enään 80-kympin lätkää, eikä tuo kulutuskaan nelikolla niin hirveä ole, tosin sekin riippuu hivenen vastatuulista.
Ruostesuojauksesta olen kanssasi samaa mieltä ja tuo tekniikka tuntuu hiacessa kestävän "isältä, pojalle".