Minulla on ollut onnellinen suhde kotonani jo 20 vuotta. Jokainen päivä on ihan hyvä ja suhteemme on lämmin ja rauhallinen. Rakastan vaimoani ja juttelemme paljon keskenämme monista asioista. Käymme myös etelänmatkoilla 2 – 3 kertaa vuodessa ja muutama lapin reissun teemme myös vuosittain. Lapsemme ovat jo aikuisia, joten meillä on paljon aikaa toisillemme. Käymme molemmat töissä. Molemmilla on aikaa myös omille harrastuksilleen ja menoilleen. Seksielämäkin sujuu tyylikkäästi.
Mutta minulla on myös toinen nainen. On ollut jo useita vuosia. Meilläkin on aikaa ja mahdollisuuksia tavat säännöllisesti. Itselläni on paljon työmatkoja ja ne suuntautuvat lähes aina tiettyyn suuntaan. Saatan olla ”matkoilla” kolme – neljä päivää ja sitten palaan taas kotiin niin kuin mitään ei olisi. Vaimoni varmaan tietää reissuni, mutta ei ole koskaan kysynyt mitään, eikä ole muutenkaan esittänyt mitään petettyä, vaan kaikki toimii loistavasti.
Olenkin tässä miettinyt, että onkohan tämä lainkaan uskottomuutta, vai olenko minä kaksiavioinen ja se vielä hyväksytään. Myös tämä toinen hyväksyy sen, että olen naimisissa tahollani ja elän toista elämää siellä kotona. Mitään ongelmia ei siis ole kummassakaan paikassa. Tämä toinen suhteeni ei siis ole mikään pelkkä seksisuhde, vaan siihen liittyy paljon yhteisiä harrastuksia ja monen moista menoa – siis ihan kuin kotonakin, mutta erilaista toimintaa kuitenkin. Molemmissa paikoissa olen tyytyväinen ja viihdyn molemmissa paikoissa, mutta viikko on liikaa olin sitten kummassa paikassa tahansa. Sitten alkaa ahdistaa ja kaipaa taas sinne toiseen paikkaan.
En tiedä kuinka yleistä tällainen on, mutta joitakin vastaavia tapauksia tunnen ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos joku olisi sanonut minulle silloin kun olin kolmekymppinen, että eläisin joskus näin, niin en olisi kyllä varmasti uskonut. Nyt kaikki kuitenkin on luontevaa ja kaikki toimii molemmissa paikoissa.
Olenko minä todella kahdessa liitossa vai olenko kahdelle naiselle uskoton?
Mutta minulla on myös toinen nainen. On ollut jo useita vuosia. Meilläkin on aikaa ja mahdollisuuksia tavat säännöllisesti. Itselläni on paljon työmatkoja ja ne suuntautuvat lähes aina tiettyyn suuntaan. Saatan olla ”matkoilla” kolme – neljä päivää ja sitten palaan taas kotiin niin kuin mitään ei olisi. Vaimoni varmaan tietää reissuni, mutta ei ole koskaan kysynyt mitään, eikä ole muutenkaan esittänyt mitään petettyä, vaan kaikki toimii loistavasti.
Olenkin tässä miettinyt, että onkohan tämä lainkaan uskottomuutta, vai olenko minä kaksiavioinen ja se vielä hyväksytään. Myös tämä toinen hyväksyy sen, että olen naimisissa tahollani ja elän toista elämää siellä kotona. Mitään ongelmia ei siis ole kummassakaan paikassa. Tämä toinen suhteeni ei siis ole mikään pelkkä seksisuhde, vaan siihen liittyy paljon yhteisiä harrastuksia ja monen moista menoa – siis ihan kuin kotonakin, mutta erilaista toimintaa kuitenkin. Molemmissa paikoissa olen tyytyväinen ja viihdyn molemmissa paikoissa, mutta viikko on liikaa olin sitten kummassa paikassa tahansa. Sitten alkaa ahdistaa ja kaipaa taas sinne toiseen paikkaan.
En tiedä kuinka yleistä tällainen on, mutta joitakin vastaavia tapauksia tunnen ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos joku olisi sanonut minulle silloin kun olin kolmekymppinen, että eläisin joskus näin, niin en olisi kyllä varmasti uskonut. Nyt kaikki kuitenkin on luontevaa ja kaikki toimii molemmissa paikoissa.
Olenko minä todella kahdessa liitossa vai olenko kahdelle naiselle uskoton?
Vastaukset 7
Vanhimmat
varmaan hyväksyt jos näillä naisilla on muita miehiä kummallakin ;)
tuo toimiikin siksi kun vaimosi tuo kotiinne toisen miehen heti kun lähdet. Silloin olette sujut eikä kummankaan elämä kiinnosta kun molemmat elää valheessa.
Jos vaimosi tietää myös toisesta naisesta ja hyvksyy sen täysin, niin silloin on kaikki ok!
Ihan ei minulle nimittäin mene täysin läpi tuo, että olet onnellinen avioliitossasi...?? Ethän muuten olisi levoton ja kaipaisi sen kakkosen luokse..joka todennäköisesti on sinkkunainen ja hyväksyy avioliittosi.
Usein naisen ja miehen käsite onnellisesta avioliitosta eroaa toisistaan, joten vaimosi mielipide olisi nytkin paikallaan?
Miksi nainen niin helposti hyväksyy ukkomiehen rakastajakseen, kun sitävastoin sinkkumies todella harvoin haluaa olla avioliitossa olevan naisen rakastaja?
kahta voi olla onnellinen, riippuu täysin ihmisestä tietysti! Ei toisen onnea voi kukaan muu määritellä.
Olen ollut niin sanottu toinen nainen pari vuotta, ja tiedän aika hyvin syyt, joiden takia jatkan tällä tavalla.
Olen itse eronnut pitkästä liitosta enkä halua sitoutua juuri nyt keneenkään. Toisella paikkakunnalla asuva ukkomies on erinomainen viihdyttäjä käydessään luonani. Hän on aina hyvällä tuulella (toisin kuin ex-mieheni)ja tekee kaikkensa, että tapaamisistamme tulee ihania. Muulloin hän soittaa joka päivä, lähettää kukkia yms.
Toisaalta olen täällä omalla paikkakunnallani vapaa kuin taivaan lintu ja teen mitä huvittaa eikä ukkomieheni tiedä siitä mitään. Eihän se hänelle kuulu, kuten minäkään en kysele hänen avioelämästään.
Juuri nyt tämä sopii minulle (kuulostaa itsekkäältä ja onkin), mutta loppuu sitten, jos/kun rakastun.
vaimollasikin on toinen mies silläaikaa kun olet sen toisen luona;)
Ei hän siitä ainakaan huonoksi ole tullut. Jokainen olkoon tavallaan onnellinen. ;-]