Toteutuuko avioerossa sama asia kuin digiboxin käytössä, eli nainen luopuu toivosta jo etukäteen, koska ei usko hallitsevansa niin monimutkaista kokonaisuutta?
Parisuhde saattaa joskus olla jopa monimutkaisempi kuin tallentava digiboxi.
Täällä saa jatkuvasti lukea, että mies on niin kummallinen olio, että sen kanssa ei voi edes ajatella tulevansa toimeen.
Ei siis edes yritetä?
Mistä tuo luuseri-mieliala kumpuaa niin monella naisella?
Parisuhde saattaa joskus olla jopa monimutkaisempi kuin tallentava digiboxi.
Täällä saa jatkuvasti lukea, että mies on niin kummallinen olio, että sen kanssa ei voi edes ajatella tulevansa toimeen.
Ei siis edes yritetä?
Mistä tuo luuseri-mieliala kumpuaa niin monella naisella?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aika osuva vertauskuva, kyllähän homma on menetetty jos ei edes haluta yrittää ja heitetään hanskat tiskiin välittömästi.
Vaikka yleistää ei pidä tässäkään. Varmasti poikkeuksia löytyy, vaikkakin kieltämättä tuo kyllä kuulostaa sukupuolelleen tyypilliseltä toimintamallilta.
Toisinpäin sanottuna tuo menee niin, että naisen mielestä miehen pitäisi tulla hänen kanssaan toimeen, mutta ei kuitenkaan toisinpäin. Miehen pitää olla kiinnostunut naisen asioista, ja nainen taas ei ole periaatteestakaan kiinnostunut miehen asioista. Naisen tapa ajatella on oikea tapa, lähtökohtaisesti miehen tapa taas väärä.
Mutta onneksi kaikki naiset maailmassa eivät mahdu tuon stereotypian alle, ihan siinä missä kaikki miehet maailmassa eivät ole sosiaalisesti puusilmiä.
Vaaran uhatessa naiset päästävät ratista irti ja peittävät niillä silmänsä!
Tunnustaa että tämä on joku kulkutauti.
Siis mielestäsi se, ettei nainen suostu yrittämään parisuhdetta miehen kanssa tekee naisesta luuserin.
Ehkä vain luuserimiehet haluavat parisuhteeseen naisen kanssa, kun etsivät naisesta äitiä.
Erosin 5 vuotta sitten ja täytyy sanoa että olen seurustellut 3 vuotta kivan, itsenäisen miehen kanssa ja olen tyytyväinen.
Eli kyllä se on miehestä kiinni haluanko yrittää vai en.
Luuseri on sellainen joka roikkuu kiinni epätoivon vimmalla huonossa suhteessa kun ei osaa olla yksin.
Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä elämään yksin.
Hei! Mitäs miehet tekee? Olen joutunut seuraamaan muutamia avioeroja ja niissä miehet ovat juosseet karkuun häntä koipienvälissä, eivätkä ole usksltaneet keskustella asioista.
Asiasta on myös ihan omakohtaista kokemusta. On sitten mies tai nainen.
Hyvää kevättä kaikille !!!
Hyvä se on sanoo että aikuisen pitäisi pystyä elämään yksin.
Lähtevätkö naiset ilman lapsia?
Jätä lapset isälle ja painu niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.
Siellä saat sitten opetella elämään yksin.
Netin kautta voi sitten ex-mies vittuilla, että mikä sua riivaa kun olet kuin perseeseen ammuttu karhu?
Kyllä minä menin naimisiin sillä mielellä, että avioliitto jatkuu elämämme loppuun saakka. Mutta eipä jatkunut kuin vajaa 30 vuotta. Ehkä odotin avioliitolta liikaa; yhteisiä hetkiä perheen kanssa, yhdessä tekemistä yms. Jotenkin tuntuu, että miehet odottavat että nainen hoitaa kodin, lapset, käy töissä ja siitä huolimatta jaksaa olla hehkeä ja "hoitaa" myös miehensä. Tähän minä en pystynyt, loppui voimat kesken ja miehen huomioiminen jäi kaikista vähimmälle. Miten ne voimat uudessa suhteessa lisääntyisi? Ei mitenkään. Toki alkuajan hehku voisi pitää suhteen alussa tuoreena mutta arki se astuisi siihenkin suhteeseen ja kun kuvioissa on vielä mukana melko pienet lapset, niin en todellakaan uskalla ottaa riskiä että minut jätetään jälleen kerran. Parempi elää yksin lasten kanssa ja luottaa vain itseensä.
Tallentava digiboxia on helppo käyttää ja enpä ole vielä kertaakaan autoillessa käsiä silmille laittanut.