Kuinka elatusmaksuja määritellessä tulee huomioida lapsen erityisharrastu (moottori urheilu). Poika asuu äidillä ja minä kuskaan ja olen mukana pojan harrastuksessa. Exä vaati elarit määriteltäväksi ohjeen mukaan (ei neuvottelua) ja sossu laski pojan harrastemenot mukaan kuluihin.
Onko tämä oikein? Entäpä jos poika lopettaa harrastuksen tai minä estyn kuljetuksista (äiti ei siihen osallistu), tuskin exä elareita antaa uudelleen määrittää.
Tapaamiset olen saanut puoliksi ja siitä saa luonapitovähennystä (ruokarahaa???) 49€/kk. Vähällä pitää kasvavaa kaveria ruokkia kaksi vko:a. No se onkin jo toinen juttu....mutta mites toi harrastus oikein on???
Onko tämä oikein? Entäpä jos poika lopettaa harrastuksen tai minä estyn kuljetuksista (äiti ei siihen osallistu), tuskin exä elareita antaa uudelleen määrittää.
Tapaamiset olen saanut puoliksi ja siitä saa luonapitovähennystä (ruokarahaa???) 49€/kk. Vähällä pitää kasvavaa kaveria ruokkia kaksi vko:a. No se onkin jo toinen juttu....mutta mites toi harrastus oikein on???
Vastaukset 43
Vanhimmat
Vie oikeuteen vain tuollaiset elarivaateet. Jos pidät lapsiasi puolet ajasta, ei sinun tarvitse elaria maksaa.
Asiasta on KKO:n ennakkopäätös. Oikeusministeriön ohje on ihan puuta heinää tuon luonapidon osalta ja KKO:n linjan vastainen.
Muista sopia tapaamisista kuitenkin kirjallisesti lastenvalvojan luona ennen oikeuteen menoa.
Nehän anto ymmärtää että se "ohje" on se miten toimitaan ja elarit lasketaan.
Aikaisemmin exä puhui tapaamispalaverissa (sossussa) että kun lapsi tapaa vanhempia puoliksi ei elareita laskettaisi, mutta harrastus kulut sovittaisiin puoliksi...Niin se mieli muuttuu ja rahanahneus iskee.
Mistähän ton KHO:n ennakkopäätöksen pystys lukee?
KKO:n ennakkopäätöksen löydät Finlexistä.
www.finlex.fi ja sieltä haku.
Ohje on vaan ohje. Sopii kyllä elatusavun laskentaan, jos lasten luonapito on toisella vanhemmalla vähäistä. Mutta ohje ei toimi laajoilla luonapidoilla/vuoroviikolla!!
Ohjeen mukaan voidaan mennä, tai sopia toisin. Ellei sovita, tuomari määrää ... ja voi soveltaa ihan mitä ohjetta tahtoo. Laissa ei laskukaavoja ole tällekään...
Usein vuoroviikottleussa elarit sovitaan melko pieniksi, mutta... riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja teidän vanhempien maksukykyvystä. Jos maksukyvyt samaa luokkaa, ei nolla elarit ole mahdoton ajatus.
Paljonko nyt sitten maksat niitä elareita?
Mieti tarkkaan tahdotko käräjille, samassa rytinässä saattavat elarit jopa nousta ja tapaamiset muuttua huonompaan suuntaan.
Maksan puolet n.250 - 300€/kk harrastukseen (vaihtelee kuukausittain hiukan)ja lisäksi tulee ne kulkemisen kulut jotka menee minun pussista.
Exä haluu/hakee nyt lisäksi 175€/kk elatukseen.
Mun maksukyky ton harrastuksen jälkee on lähes 0€, talouteni ei kestä yhtään yllätyksiä ja lisä menoja.
Aika korkean oloinen vaatimus tuo 175 eur/kk. Yleensä elatusmaksut asettuvat välille 130-180 euroa, ja sekin silloin kun etävanhemmalla on perinteinen joka-toinen-viikonloppu systeemi. En usko, että mitenkään on perusteltua se, että vuoroviikkosysteemeissä oltaisiin noin korkealla tasolla elatusmaksuissa, ainoastaan jos vanhempien tuloero on todella merkittävä, siis maksajalla moninkertaiset nettotulot toiseen nähden.
Elatusmaksun laskeminenhan lähtee lapsen elatustarpeesta. Siitä otetaan ensin lapsilisä pois, ja loppu jaetaan vanhempien elatuskyvyn suhteessa. Ja tässä kohtaa sitten huomioidaan, että paljonko muksu on kummallakin vanhemmalla. SMT:n ohjeen mukaan puhutaan etävanhemman luonapitovähennyksestä, en tiedä kuinka "reilu" se on vuoroviikkosysteemissä. Yhtäkaikki ohje huomoi kyllä paljonko lapsi on etävanhemman luona.
Ohje huomioi kyllä myös erityisen kalliit harrastukset ja sen maksajan. Jollakulla tallessa linkki tuohon ohjeeseen?
Maalaisjärjellä ajateltuna vuoroviikkosysteemissä elatusmaksun pitäisi määräytyä niin, että elatusmaksulla tasattaisiin vanhempien elatuskyky samanlaiseksi. Eli "rikkaampi" maksaa toiselle puolet elatuskykyjen erotuksesta. Ja tässä kyllä minun mielestäni pitää huomioida sen erityisen kalliin harrastuksen maksaja.
Eipä hätä ole tämän näköinen, tuo 175€/kk on pärstuntumalta ihan liian korkea vaatimus vuoroviikkosysteemiin.
ollaaan hukassa,,jos.. elarit jopa nousta ja tapaamiset muuttua huonompaan suuntaan.!!! siis jos rahakysymykset tapaamiseen/misiiin vaikuttaa,,
... lähivanhempi ilmoittaa, ettei vuoroviikottelu sovi, vanhempien välit "tulehtuneet" ... vaatii tapaamisten muutamista... ISO riski on, että käräjäoikeudessa vuoroviikottelusopimus muutettaisiin (etenkin jos lapset alle 12 vuotiaita)...
Valitettavan usein etävanhemman kannalta ollaan "hukassa" käräjillä, mutta ei aina.
Pointti on se, ettei muutamasta kympistä syytä mennä "käräjille" kummankaan vanhemman, jos homma muuten toimii. SIlti... tässä aloittajan tilanteessa minä tuskin suostuisin korotusvaatimukseen... ainakaan tämän lukemani perusteella.
.. ettei avioerossa lapsen tarvitse kalliistakaan harrastuksesta luopua... eihän lapsi ole syyllinen eroon.
Olen pitkälti tällä kannalla myös.
Toisaalta, avioerossa kummankin vanhemman maksukyky heikkenee... kahden aikuisen taloudessa on enemmän rahaa sijoittaa mm. lasten harrastuksiin kuin "sinkkuina". Jos maksukykysi oikeasti menee totaalisen kuralle ko. harrastuksen takia, niin siitä luovuttava ja lapselle asia selitettävä kiihkottomasti.
Mutta mutta... jos sen sijaan voisit jättää yhden kostean ravintolaillan viettämisen väliin "poikamiehenä" ... tee mielummin se... jos niitä edes harrastat, en tiedä....
Edellinen kosteailta oli viime joulukuun alussa, firman pikkujoulut, ei maksanut mitään. Ravintoloita en harrasta, ja omissa harrastuksissa kuluu vain sisä- ja ulkolenkkarit.
Totta varmaan on että toi raha säästys jos jättäs pari ravintolailtaa väliin...siis, jos niitä harrastas.
on sovittu exän töiden mukaan. Mitään vahvistettua sopimusta ei ole ja olen etävanhempi vain siksi että exä kotoa pois muutaessaan muutti myös pojan osoitteen samalla.
Homma on tähän asti toiminut ihan ok, mutta ilmeisesti jotain (mitä, en tiedä) hänen elämässään nyt on tapahtunut. Asiat on koko ajan vain vaikeutuneet ja vaatimukset kasvaneet. Pahoin pelkään että kohta alkaa myös tapaamisten kanssa vaikeudet.
Poika täyttää syksyllä 12v. Väkisin olen alkanut miettiä jo käräjöintiä ja lähivanhemman oikeuden vaatimista...yksinhuoltajan asemaa tuskin saisin, ei exä mikään yhteikuntakelvoton eläjä ole.
Käräjäoikeushan ei millään "stetsonin kaavalla" ratkaise näitä huoltajuusjuttuja. Sosiaaliviranomaisilta pyydetään heidän kannanottoa huoltajuusasiaan, ja sossu sitten tutkii mistä on kysymys. Kyselee molemmilta vanhemmilta sekä lapsilta yhdessä sekä erikseen ja koittaa päästä kiinni siitä, mikä on todellinen lasten etu. Ja ovat varmaan tottuneet jo siihen, että jompikumpi tai molemmat vanhemmista mustamaalaavat toista milloin milläkin motiivilla. Mitenkään tämä sossun lausunto ei sido käräjäoikeutta, mutta käytännössä harvoin oikeus päättää huoltajuudesta vastoin tehtyä selvitystä.
Vaikka ex vaatii tapaamisten muuttamista, niin se ei yksinään riitä. Pitää olla todellisia syitä, eikä pelkkiä väitteitä, että olemassaolevaa systeemiä lähdetään muuttamaan.
Mutta se on totta, että kovin herkästi edelleen käräjäoikeus on lähivanhemman "puolella", varsinkin jos tämä sattuu olemaan äiti.
... heillä EI OLE vahvistettua tapaamissopimusta... joka oikeudessa tulee olemaan etävanhemman tappio ... mm sen vuoksi syytä AINA vahvistuttaa soppari...
Nyt käräjäoikeuteen mentäisiin tekemään juuri sitä, eikä siellä "määrätä" koskaan vuoroviikottelua...
>
On ollut ajattelematonta ettet ole vaatinut vahvistettua "selkänojasopimusta" (tunnetunpi termi ay-maailmassa) tapaamisista, jossa lopusssa todetaan että toisinkin voidaan aina SOPIA .. ja ellei sovita niin mennään tämän mukaan.
Yleensä sellainen syntyy kun erotaan jokseenkin "välilöissä"... jos joskus välit viilenevät, on myöhäistä koettaa sopia laajoja tapaamisia. Oikeudessa laajat tapaamiset tosin helposti voivat muuttua vähemmän laajoiksi...
>
Niinpä, ja voit vain kuvitella kuinka vaikea NYT on saada sovittua sovussa yhtään mitään. Eikö sinulle tullut mieleenkään olla yhteydessä juristiin eronne yhteydessä *huokaus*.... ?
>
Aivan näin... ikävää kohdallasi ... olkoon opiksi toisille jotka tätä sattuvat lukemaan...
>
Jolloin hänen tahdollaan on merkitystä... silti hieman liioiteltua sanoa että hän saa "päättää"...toisaalta kuka tahtoisi oman lapsensa sellaisen valinnan eteen muutenkaan pistää (kumarrat tänne, pyllistät sinne). Eli, huoltajuusriidat aina vaikeita, etenkin lapselle!
Mutta, joskus niihin pakko ryhtyä jos lähi on kelvoton...
>>
Miettiä aina voi ja saa... älä mieti lapsesi kanssa...
>
Et varmasti saisi, miksi pitäsisi ?!?!?!
Ja jos käytännössä lapsen äiti ollut hänen lähihuoltajansa, tarvittaisiin:
- hyvin voimakas "tahtotila" lapselta lähihuoltajuuden muutokseen
- tai/ja, kelvoton äiti
Sinun sopivuutesi tai halusi lähihuoltajaksi ei siis yksin riitä.
Tässä valossa, harkitse käräjöintiä, keskustele juristin kanssa ... JA koettakaa sopia...
..meillä ei ole sopimusta...mutta miksi se olisi oikeudessa etän tappio???
Ja miksi oikeudessa ei määrätä vuoroviikottelua???....mitä sitten???
Hitto, minä en tapaamisoikuksistani tingi yhtään!!! Puolet on minimi ja elatusmaksut pitäis vaan saada sovittua järkeviksi. Ei kai tässä nyt pidä kotiaan ruveta myymään jotta exän ahnus saadaan katettua?
.. tai no, oikeuskäytännön... vai mielipiteeni?
Luulen että ensiksi mainitulla edes jotain käytännön arvoa...
>
Oikeuteen mennään kun vanhemmat riitelevät elareista ja/tai tapaamisista ...joskus onnistuvat soppaan lisäämään huoltajuudenkin. Yhtä kaikki, riidellään.
Vuoroviikottelu on jo sinällään "epätavallinen" järjestely, jota oikeuskäyntäntö EI tue (älä sekoita yhteishuoltajuuteen)... ja kun riidellään, on selvempää (lapen etu) että lapsi asuu pääsääntöisesti lähivanhemmallaan.
Mitä tilalle... joka toinen viikonloppu... tietty.
Tietyin varauksin olen samaa mieltä tämän oikeuskäytännön kanssa.
>
Jos aivan tarkkoja ollaan (juridisesti) sinulla ei ole tapaamisoikeusksia lain mukaan... lapsella on oikeus tavata sinua. Eli, lähivanhempi EI SAA estää tapaamisia, mutta ellei lapsi tahdo ... ei tapaamisia ole. Jos oikeuteen olet menossa, tämä syytä sisäistää hyvin perusteellisesti, tai "tulee korville" tuomarilta.
Sovittua ... aivan !
Koeta nyt ymmärtää... en ole mitenkään sinua "vastaan" .. mutta realiteettien tunnustamisesta kannattaa aloittaa nyt...
Vältä käräjöinti viimeiseen asti, riski sille että tulema on kannaltasi hyvin huono on ilmeinen. Ja jos sinne joudutte, silloin vaadit itsellesi lähihuoltajuutta... et vuoroviikottelua. Juu, on se tilanne "on-off" jos sinne saliin riidan kanssa päädytte... ja ennen sitä, palkkaa HYVÄ juristi.
>
Jos kotisi on n. 175 EUR/kk menosta kiinni... niin myy ihmeessä tästä huolimatta... tai puhu lapsesi kanssa harrastuksen lopettamisesta ja vaihtamisesta vaikka pyöräilyyn... oikeesti...
... kirjoitin JOS ....
Ellei siitä (-kään) säästettävissä, on taloutesi niin tiukalla että "Kimin" harrastus taitaa olla harrastettu....
Sen voi kertoa hänelle taitavasti tai vähemmän taitavasti ... tämä taitaa olla niille neuvoille huono foorumi...
...ja opiksi muille isille.
Äiti muuttaa pois kotoa ja tekee lapsen/-ten osoitteenmuutoksen samalla kuin omansa...mikäli muuttaa samalla paikkakunnalla, et saa tästä koskaan mitään tietoa eikä sinun suostumusta siihen kysytä => tulet etävanhemmaksi tietämättäsi/tahtomattasi.
Yhteiskunta tukee lähivanhemman taloutta ja tarjoaa "auttavaa kättä" kun etää piestään => ja tätähän sinä tahdoit?
Eli edelleen äiti katsoo lapsen kuuluvan vain hänelle, kuten myös ilmeisesti sosiaalitoimikin, ja isän tulee ymmärtää vaatia oikeutensa kirjallisesti ennen kuin edes mitään on sattunut.
Erossa isästä tehdään etävanhempi tahtoi hän sitä tai ei. Todistelu omasta vanhemmuudesta ja tapaamisoikeuksista jää isän tehtäväksi. Ainoa asia jolle ei tarvitse tehdä mitään (jos ei tahdo) on elarien määritys...sen äiti ja sossu tekee kyllä puolestasi.
...Kyllä..katkeraa, katkeraa tilitystä.
>> Vuoroviikottelu on jo sinällään "epätavallinen" järjestely, jota oikeuskäyntäntö EI tue
...mitä järkee on mesota täällä, olla katkera (oikeutesi tosin), sättiä systeemiä ja viihtyä marttyyri-isänä .... kuppilassa voi sitten avautua (ai niin, et käy).
Anteex vaan, mutta VITUN tärkeätä on osata "pelata" jos sille tielle aikoo sopimisen asemesta lähteä. SEN vuoksi olen useaan otteeseen koettanut neuvoa olemaan juristiin yhteydessä (hyvään), tai ostaa lisää Nessuja yöpöydän laatikkoon ja nopean nettiyhteyden tälle palstalle.
*POTKU PERSEELLE*
Etävanhemmaksi ei tulla vahingossa... mutta kun olet huomannut että "perkele, nehän läx" ... ETKÄ OLE TEHNYT MITÄÄN (miksi ET tehnyt??) etkä ollut yhteydessä mm. lastenvalvojaan asiasta ... olet hiljaisesti hyväksynyt tilanteen. PAHA VIRHE, ja oikeudessa tulee olemaan asia jota käytetään sinua vastaan. Jos sinne joudutte, toivotaan että ette.
Olen ollut hieman "jyrkkä", mutta vielä kerran... ole ihmeessä yhteydessä "live" juristiin, äläkä ainakaan avaudu lastenvalvojalle tai lapsesi äidille kuten täällä... oikeesti...
>
Ja teidän kylällä on käräjäoikeuskin ... yleensä postikinkin kanssa tehnyt tiukkaa...
Yritä nyt ymmärtää... sinä ET TAHDO käräjille huoltajuus/elari/tapaamis -asiassa.
Joo, ne voivat olla erillisiä ... mutta kun riidellään nii se kumpi vahvoilla (et sinä) niputtaa ne... sitä olen YRITTÄNYT tolkuttaa ettei kympeistä pidä riidellä. JOO, os se 175 EUR kaataa talaoutesi ... niin ei ole pakko suostua. Mutta kunhan mietit huolella MITÄ se voi "maksaa".
Ei , en usko mitenkään että oikeus kaupungissakaan määrää 175 EUR 250 EUR elareiksesi kuukaudessa
... veikkaan että saat "vakio setin" => hehtaarilleen joka toinen vkl. ja 220-250 EUR/kk koska oli kallis harrastus johon sun perse repesi jo.
>
Ei koskaan kukaan, mutta koska et tehnyt asialle MITÄÄN (miksi?), olet tilanteen hiljaisesti HYVÄKSYNYT ... se kuka sinusta tehnyt etävanhemman katsoo aamuisin PEILISTÄ ! Sorry...
>
En tiedä milloin erositte, mutta ÄLÄ keksi noita (paska) jippoja lisää ennen kuin olet keskustellut sen JURISTIN kanssa...
Osoittenmuutoksesta oli kulunut alle 1 kk, kun eka esitys/sopimus (yhteinen, ei vahvistettu) tapaamisista tehtiin lastenvalvojan luona. Näitä meidän yhteisiä kirjallisia sopimuksia on eron jälkeen tehty nyt 4kpl lastenvalvojan kanssa ja luulin homman jo ihan hyvin toimivan. Olisin ollut valmis tekemään vahvistettavan sopimuksen seuraavana tällä tapaamisrytmillä.
Eka tapaamisessa mulle tarjottiin vain joka toinen vko:n loppu johon en suostunut, ja aikamoisen väännön jälkeen sain exältä ehdotuksen tapaamisista jota on nyt noudatettu n. puoli vuotta.
...Eli hiljaa en kohtalooni tyytynyt, enkä siihen etäisän rooliin. Paprut on tallessa kummankin allekirjoituksella varustettuna.
En mä sossuun enkä exälle purnaa, ei se kuitenkaan mitään auta...hameväki vetää kyllä näissä asioissa hyvin yhtä köyttä, ainakin täällä peräkylällä.
"Jyrkkä" saa olla, kun on asioista jotain näkemystä ja pohjaa...en mä loukkaannu. En kerää täältä sääliä (kirjoituksesta varmasti saa toisenlaisen kuvan), mutta hyvät "herätykset" ajattelemaan asioita myös toiselta kannalta on tervetulleita.
Ihan äkkiseltään luulis että joku "hikoo" nyt.
Ok.
-Paska jippoja en aikonut tehdä. Se oli vain ajatausleikki kuika silloin exälle tieto tulisi. Kaikki tollanen vaan vaikeuttaisi asioiden sopimista (jopa käräjillä).
- Ja tohon hiljoiseen hyväksyntään kirjoitin jo kommentin hetki sitten.
Anna palaa vaan M36, olen saanu ihan hiton hyvää kommenttia ja ajattelun aihetta sulta jo paljon aikaisemminkin eroni ja osituksen osalta. Täällä joutuu väkisin vain vähän "kautta rantain" tiedustelemaan muiden mielipiteitä, ajatuksia ja kokemuksia, koska näitähän se EXÄ:kin kai lukee :-)
Jäin miettimään, että miksi käräjäoikeus ei tuomitse vuoroviikkosysteemiin. Kun eihän siinä sinänsä mitään vikaa ole... mutta syy lienee lähtökohtainen: jos huoltajuudesta ollaan lähdetty käräjille, niin vanhempien välit eivät ole kummoiset. Todennäköisesti jopa hyvin riitaiset.
Ja tunnetusti vuoroviikkosysteemissä vanhempien yhteistyön pitää pelata, muuten se ei toimi niinkuin pitäisi.
Edelleen 175€/kk ja harrastus päälle kuulostaa tosi korkealta vaatimukselta. Yleensä nuo elatusmaksut viikonloppuisä/äiti-systeemissä on välillä 130-180 euroa, ja vuoroviikkosysteemissä aika lähellä nollaa.
Sinusta tuli etävanhempi silloin, kun lapsen/lasten virallisesta osoitteesta tuli eri kuin sinun osoitteesi.
Yh-korotus lapsilisään maksetaan sille vanhemmalle, jolla on sama virallinen osoite kuin lapsilla - siis lähivanhemmalle. Samalle vanhemmalle luonnollisesti maksetaan myös ne lapsilisätkin.
Kauheasti en nyt lähtisi kikkailemaan noilla osoitteenmuutoksilla, koska käräjillä niitä ei välttämättä katsota hyvällä.
Teillä siis on huoltajuussopimus tästä vuoroviikkosysteemistä, molempien allekirjoituksella? Sitä vaan ei ole lastenvalvoja vielä vahvistanut, mutta muuten asiat on mustaa/valkoisella?
Siinä paperissa, johon tapaamiset/huolto on kirjattu, lukee yläreunassa: "Liite lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtyyn sopimukseen"
Mitään sopimusta johon tämä olisi se liite, ei ole tehty.
Moni on jo ilmaissut mielipiteensä siitä että tuo exän elari vaatimus on myös heidän mielestä kohtuuton. Olen järjestänyt elämäni niin että lapsen on helppo ja hyvä tulla/olla luonani. Tämä tosin ei ilman taloudellisia satsauksia onnistu, yksin mahtuisin pienempäänkin asuntoon.
Väkisin olen joskus ajautunut miettimään/kuvittelemaan tilannetta jossa isä muuttaa pois kotoa ja siirtää samalla lapsen osoitten mukaansa. Mitä äiti silloin tekee? Hänestähän tuli samalla hetkellä etävanhempi. Malttaako olla "kikkailematta" osoitteilla ja yrittää sopia asioita ja tapaamisia?
...En tiedä, mutta sen tiedän että järjestelmä tukee äidin lähivanhemmuutta.
Onhan siinä asiat mustaa/valkoisella molempien allekirjoituksin.
Käytännössä ei ole "yhtä tyhjän kanssa" vaikka juridisesti olemattoman sopimuksen olemassaoleva liite sitä onkin. Onhan siinä kuitenkin paperi, jolla voi osoittaa että näin olette tämän huoltajuuden yhdessä sopineet! Jos joudutte käräjille, niin minusta tuolla lapulla on kyllä siellä painoarvoa.
lapsilisät korotuksineen menee ex-vaimolle,lapsenvalvoja se niin ehdotti,kun ex valitti,ettei tahdo rahat riittää elämiseen,minä alussa vastustin ajatusta,kun minusta lapsilisät kuuluu lasten tarpeitten maksamiseen,eikä työtä tekevän ihmisen palkanlisäksi.myönnyin kumminki,koska ajattelin,että jos ex on tiukoilla,niin ei hänen tykönä ole joka toista viikkoa hyvä lastenkaan olla.
Tuo vaatii jo kypsyyttä pystyä asiat ajattelemaan ja HYVÄKSYMÄÄN noin. Varmasti on totta ettei lapsen ole hyvä olla etän luona jos rahat riittää vain puuroon...
Jommallekummalle väkisinkin nuo lapsilisät ja yh-korotukset menevät. Järkevä linja on se, että ne maksetaan sille vanhemmalle, joka asuu samassa osoitteessa lapsen kanssa. Vain vuoroviikkosysteemissä se on sellainen fifty-sixty kysymys, että kummalle ne kuuluu.
Yhtäkaikki lapsilisät huomoidaan elatusmaksuja laskettaessa. Ensin arvioidaan lapsen elatustarve, ja siitä ensimmäisenä otetaan lapsilisä pois. Loppu jaetaan vanhempien elatuskyvyn suhteessa - näin siis karkeasti peruscase rakentuu. Näinollen lapsilisä vähentää suoraan etävanhemman maksamaa elatusmaksua.
Se yh-lisä sitten lasketaan lähivanhemman tuloksi, eli se nostaa hänen elatuskykyään. Sekin toki vähentää etävanhemman elatusmaksua, mutta oikeastaan marginaalisesti.
Ja se tärkein pointti näissä meinaa aina unohtua: lapsen etu. Me aikuiset kyllä pärjätään vaikka kaurapuurodieetillä....
>
No joo... kyllä "här i fron tvättas" jos niikseen tulee :-)
Mutta tyylilajin kanssa pitäisi koettaa olla "neutraali", jotkut lukijat joskus hieman "herkkähipiäisiä" ... joka vaikeassa elämäntilanteessa ymmärrettävääkin.
No joo... asia siis tuore ja sopparia neuvotellaan... muuttaa asian tyystin.
Sitten vain jäitä hattuun, ja rauhallisesti sekä rakentavasti koetat rakentaa kompromissia tapaamisista.
Sopimuksen kannattaa olla hyvinkin tarkka ja yksityiskohtainen, tuntuu älyttömältä kun väljemmälläkin homma toimii ... ja toimiikin niin kauan kun ollaan "väleissä", tarkkaa kaipaa silloin kun syystä tai toisesta exien välillä tulee kahnausta... ja silloin on turha ruveta neuvottelemaan etävanhemman kannalta edullista/reilua tapaamissopimuksen muutosta.
Ja tietenkin tarkan sopparinkin viimeisenä lauseena on, että vanhemmat voivat vapaasti neuvotella ja SILLOIN poiketa ko. sopimuksesta.
jos tahdot yhden mallin, laita mailia:
m35-1968 "ät" suomi24.fi
aivan perseestä ja epäoikeuden mukainen.jos olisi ollut toisinpäin,minä se "köyhempi" osapuoli,niin ei tommosia olisi ehdoteltu,maksasin vielä elatusmaksut päälle(nykyään elarit 0 euroa).
.. sinä kerran hoidat poitsun harrrastuksen ja olet siinä mukana, niin miksei voitu sopia että vastaat myös kustannuksista? Osteleeko se mammma myös männänrenkaita, ym. sälää pojan kulkimeen? Huomioitiinko myös matkakulut radoille. Meillä pojan lätkäharrastus laskettiin mukaan elatustarpeeseen ja niin että se laskettiin minun maksaan osuuteni. Tämä taas vaikutti alentavasti lähille maksettavaan elatusapuun.
Se on noiden erityisharrastusten kanssa, ettei hanki olla kahden tienaajankaan perheissä aina varaa semmoisiin. Joudutte keskustelemaan keskenänne ja selittämään mukelolle, että kaikkea ei saa ja elämä on.
Tuo luonapitovähennys todellakin on "ruokaraha". Se on tarkoitettu kattamaan vain ne välittömät kustannukset, jotka syntyvät kun lapsi on etävanhemmallaan JA jotka ovat suoraan pois lähivanhemmalta. Siihen ei kuulu mikään muu, kuten vaatteiden tai harrastusvälineiden hankita, jotka lähtökohtaisesti menevät lähivanhemman "piikkiin".
Oikeusministeriön ohjeessa (http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1182265240526) on tarkkaan tämäkin asia määritelty. Sivulta 14 löytyy yksityiskohtainen määrittely ja sivulta 67 taas taulukko luonapitovähennykestä. Todellakin 49€/kk määritellään siellä 7-12 vuotiaalle lapselle, jos hän on etävanhemmalla 13-15 yötä kuukaudessa.
Henkkoht perstuntumalla tuo luonapitovähennys toimii normaalissa "viikonloppuisä" systeemissä, mutta ei vuoroviikkosysteemissä. Väkisinkin siinä tulee molemmille vanhemmille muitakin menoja lapsesta kuin suoraa ruokamenoa, mitä ao taulukko tuskin huomoi ollenkaan. Sehän perustuu siihen, että lähivanhempi maksaa muuten kaiken muun, paitsi sapuskat yms siltä ajalta, kun lapsi on etävanhemmallaan.
Yhtäkaikki tuosta harrastuksesta: se lasketaan sille vanhemmalle, joka sen harrastuksen maksaa. Toki tällöin pitää huomoida myös se, että kumpi lasta kuljettaa ja paljonko tästä tulee suoria kustannuksia -> siis osaltaan osallistuu harrastuksen kustannuksiin. Ajankäyttöhän ei mitenkään näissä laskelmissa muuteta rahaksi.
... tuolla lauseellasi:
>
JOS vuoroviikottelun motiivi on MUKA säästää satanen tai puolitoista kuukaudessa elareista... ollaan äärettömän väärältä pohjalta liikkeellä !
Totuus on aivan toinen... vuoroviikottelu on paljon kalliinpaa etenkin etävanhemmalle kuin "perinteinen" ... silti olen iloinen nykysysteemistä...
Luonapitovähennyksessä on OM:n ohje mennyt metsään kyllä ja pahasti.
Muutoin ohje voi olla asiallinen ja hyvä. Onpahan ainakin yksi selkeä tapa laskea elarit. Mutta se luonapitovähennys...
OM:n ohjeen ajatustapa lähtee siitä, että etävanhempi ei halua hankkia lapsilleen muuta kuin ruuan pöytään. Lähivanhempi muka vastaisi kaikesta muusta. On pakko kysyä, kuinka todellisuudesta vieraantuneita ohjeen tekijät oikein ovat? Miten lähivanhempi voisi todellisuudessa osallistua lasten aiheuttamiin kustannuksiin etän luona, jos lapset ovat vuoroviikossa tai on laajat tapaamiset?
On myös syytä kysyä, miksi lähivanhempi haluaisi ostaa etävanhemman luo esim. sängyt ja astiat lapsille? Ajatuskin on absurdi. Havainnollistan esimerkeillä, jotka oikeusoppineetkin ehkä ymmärtävät:
Ei yksikään terveellä järjellä varustettu etävanhempi voi olla hankkimatta lapsilleen (laajasssa luonapidossa) esim. seuraavia asioita:
- riittäviä tiloja (huonetta)
- pesemättä vaatteita
- hygieniavälineitä (hammasharja, saippuat yms.)
- lääkkeitä, jos lapsi sairastuu luonapidon aikana
- huonekaluja lapsille (sängyt, pöydät yms.)
- liinavaatteita
- harrastusvälineitä
- leluja
- lahjoja
yms.
Lisäksi:
- lasten vaatteitakin pitää pestä (etänkin luona)
- lasten täytyy olla lämpimässä ja valossa etänkin luona
- lapset saattavat kuluttaa sähköä etänkin luona
- taskurahaa pitää antaa
- lasten kanssa olisi kiva käydäkin jossain, esim elokuvissa
yms.
Mitenhän se lähivanhempi kaiken tämän etän luona kustantaisi, jos oletettaisiin, että etä ei huolehdi muusta, kuin ruuan pöytään? Laajassa luonapidossa koko ajatus on täysin terveen järjen vastainen.
Valitettavan totta tuo, että luonapitovähennys ei toimi kuin viikonloppuisä/äitisysteemsissä kunnolla. Vuoroviikosysteemiin se ei sovellu suoraan sellaisenaan, niinkuin itsekkin tuossa aikasemmin totesin.
Rupesin miettimäään, että ehkä tätä luonapitovähennystä ei ole edes lähtökohtaisesti tarkoitettu huomioimaan muuta kuin viikonloppuisä/äiti tapauksia. Jos on vuoroviikkosysteemi, niin se huomoidaan muualla kuin tässä luonapitovähennyksessä. Elatusmaksuhan lähtee lapsen elatustarpeesta ja niitä maksetaan sille vanhemmalle, jolle niitä oikeita kustannuksia tulee. Niin tarkkaan en ole tuohon ohjeeseen tutustunut, että huomioiko se *oikein*käytettynä* vuoroviikkosysteemin niin, että käytännössä puhutaan "nollaelareista".
Olen samaa mieltä, että vuoroviikkosysteemi ei tule yhtään sen halvemmaksi kuin perinteiset elatusmaksut, todnäk tosiaan oikesti kalliimmaksi kun lapsilla pitää olla kahdet kaikkea koko ajan (pyörät, luistimiet, sadevehkeet yms).
Mutta tarkoitin tuolla "ajankäyttöä ei muuteta rahaksi" sitä, että jos esim. osallistuu lapsen harrastuksiin etävanhempana, niin siihen käytettyä aikaa ei muunneta euroiksi elatusmaksuihin kumpaankaan suuntaan. Merkittävät suorat kustannukset kyllä huomioidaan, mutta ei siis käytettyä aikaa.
Etävanhemman asema etenkin elareiden osalta oli parikymmentä vuotta sitten huomattavasti heikompi... silloin elarit laskettiin 10-15% bruttopalkasta! Tämä sakotusluonteinen maksu ei ottanut mitään kantaa lapsen elatuksen tarpeeseen saati lähivanhemman maksukykyyn... tuolla kaavalla ei ollut mahdotonta päästä yli 100% osuuteen lapsen todellisesta elatuksen tarpeesta.
Koko luonapitovähennys, jota kovasti moitit... on vasta tässä ohjeessa kirjattu asia... aikaisemmin sitä toki sai pyytää... mutta ei tosiaan ollut lastenvalvojien "keinovalikoimassa" saati oikeuskäytännössä.
Mitä sinä yllä kirjoitit, on aivan perusteltua... eikä mikään estä sinua ja exääsi sopimaan elarti miten tahdotte.
Kyllä luonapitovähennys oli tunnettu jo ennen OM:n ohjetta. Tosin sen määrästä sovittiin vaihtelevasti.
OM:n ohjeen luonapitovähennyksen määrässä ongelma on vähennyksen suuruus, joka on määritelty alhaisina euromäärinä. Naurettavat euromäärät pitäisi vähintäänkin tuplata, jotta saataisiin jotain oikeudenmukaisuutta asiaan.
Samaa mieltä olen siinä, että etävanhemman asema on parantunut. Ei se etän asema silti kovin vahva ole. Etävanhemman vanhemmuudessa on lähdetty ihan nollasta ja pieni parannus ei paljon tilannetta korjaa.