Hei!
Kolme vuotta sitten mieheni ilmoitti haluavansa avieron. Kaksi lasta jäi minun hoidettavaksi. Tosin näkevät isäänsä sopimuksen mukaan.
Tällä hetkellä asun uuden puoliskoni kanssa samaa taloutta, hänellä ei lapsia.
Kaikki asiat siis on hyvin tai pitäisi olla.
Mieltäni kaihertaa petetyksi tuleminen enkä hyväksy millään sitä, että ex-mieheni seurustelee tuon naisen kanssa, joka oli osasyynä perheeni rikkoutumiseen. En vain hyväksy häntä.
Toinen asia kaihertaa se, että ex-mieheni valittaa rahahuoliaan minulle ja hokee, että oisi vain elämä kunnossa ja kunhan hän vain saa pidettyä itsensä koossa ymss. En tiedä miten tämä kaksijakoinen mielialani asettuisi. Tuntui kuin tämä elämä olisi ylä- ja alamäkeä.
Kolme vuotta sitten mieheni ilmoitti haluavansa avieron. Kaksi lasta jäi minun hoidettavaksi. Tosin näkevät isäänsä sopimuksen mukaan.
Tällä hetkellä asun uuden puoliskoni kanssa samaa taloutta, hänellä ei lapsia.
Kaikki asiat siis on hyvin tai pitäisi olla.
Mieltäni kaihertaa petetyksi tuleminen enkä hyväksy millään sitä, että ex-mieheni seurustelee tuon naisen kanssa, joka oli osasyynä perheeni rikkoutumiseen. En vain hyväksy häntä.
Toinen asia kaihertaa se, että ex-mieheni valittaa rahahuoliaan minulle ja hokee, että oisi vain elämä kunnossa ja kunhan hän vain saa pidettyä itsensä koossa ymss. En tiedä miten tämä kaksijakoinen mielialani asettuisi. Tuntui kuin tämä elämä olisi ylä- ja alamäkeä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
menneestä!
Exän elämä ei ole sinun asiasi! Hänen parisuhteensa ei kuulu sinulle - eikä sinun tarvitse olla hänen likasankonaan, ruikutuksien kuuntelijana!
Yhteisten lasten vuoksi tietty on aiheellista pysyä väleissä - mutta ei ole sinun asiasi olla häntä kannustamassa "pysymään koossa", hän on tiensä valinnut!
puoliskosi on muuten aika kärsivällistä tyyppiä kun antaa sinun toimia exän terapeuttina. Kato vaan ettei hänellä jossain vaiheessa tule mitta täyteen.