..ja kaiken lisäksi nainen on se hankala osapuoli????
Olen sinkku nainen ja ihastukseni kohde on valitettvasti varattu perheen isukki ;=(. Olemme tapailleet silloin tällöin ja sähköpostit kulkee viikoittain. Välillä jo tuntui, että hän olisi sittenkin valmis tekemään ratkaisun ja jättämään vaimonsa, mutta liitos lapsiin on niin voimakas, että olen se kakkonen..piste!!
Luulin, että teimme jo kolmannen kerran päätöksen, että yritämme elää omissa oloissamme!! Meni vaan muutaman päivän kun sain taas postia ja tuntuu kuin homma jatkuu taas entiselleen. Hän on ilmoittanut, ettei kaveri kanssani ole, mutta mikä hän sitten on??? Miehen omatunto kalvaa, jos me näemme ja rupeaa tuntumaan että terveyskin menee.
Meillä on huippu mukavaa ja luonnikasta kun olemme yhdessä,emme voi olla yhdessä muttemme ilmeisesti yhdessäkään. Mikä nyt on miehen logiikka...syödä ja säästää vai???
Olen sinkku nainen ja ihastukseni kohde on valitettvasti varattu perheen isukki ;=(. Olemme tapailleet silloin tällöin ja sähköpostit kulkee viikoittain. Välillä jo tuntui, että hän olisi sittenkin valmis tekemään ratkaisun ja jättämään vaimonsa, mutta liitos lapsiin on niin voimakas, että olen se kakkonen..piste!!
Luulin, että teimme jo kolmannen kerran päätöksen, että yritämme elää omissa oloissamme!! Meni vaan muutaman päivän kun sain taas postia ja tuntuu kuin homma jatkuu taas entiselleen. Hän on ilmoittanut, ettei kaveri kanssani ole, mutta mikä hän sitten on??? Miehen omatunto kalvaa, jos me näemme ja rupeaa tuntumaan että terveyskin menee.
Meillä on huippu mukavaa ja luonnikasta kun olemme yhdessä,emme voi olla yhdessä muttemme ilmeisesti yhdessäkään. Mikä nyt on miehen logiikka...syödä ja säästää vai???
Vastaukset 17
Vanhimmat
lapsesi miehen takia? Pystyisitkö luopumaan lapsistasi miehen takia? Niin, mutta sullahan ei taida olla sellaisia.
Itseasiassa mulla on lapsia ja helvetillisen eron läpi käynyt ja voit uskoa tiedän mitä se on. Siksi en missään nimessä tässä moralisoi ketään, mutta ymmärrät kai, ettet tämäkään tilanne ole kenellekään kiva...edes niille lapsiile, jotka huomaavat ettei isä ja äidin välit ole ihan kunnossa!!
oikeita tutkia huomaamaan asioita...
alkuun yhden kysymyksen.
Jäikö lapset erossa sulle? Jos jäi, niin pystyisitkö luopumaan lapsistasi miehen takia?
Kyllä lapset jäi minulle, mutta he ovat yhteishuoltajuudessa ja isällään sopimuksen mukaan. Enkä edelleen ole erottamssa tässäkään "suhteessa" isää lapsistaan...varmasti meidän molempien lapset sopivat mahdolliseen uuteen yhteiseen kuvioo...
sen miehen tilanteeseen. Missä asemassa mies on silloin kun hän päättää jättää perheensä vuoksesi. Mitä hänelle jää sen jälkeen? Ainoastaan usko sinuun. Mitä jos teidän yhteiselämä ei otakaan tuulta alleen ja päätät hankkiutua eroon hänestä? Mitä sen jälkeen? Miksi luulet, ettei se mies ole ajatellut myös niitä mahdollisuuksia? Mitä itse ajattelisit sen miehen tilalla?
Ei se perheen jättäminen toisen takia niin yksinkertainen asia ole.
arvaapa vaan kuinka monta kertaa ky asiasta on puhuttu?? Mutta kun kukaan meistä ei tietääkseni omista kristallipalloa, josta kaikki käänteet näkisi?? Eihän meistä kait kukaan sanoessamme "tahdon", mieti mahdollista eroa, vai???
En onneksi ole missään vaiheessa väittänytkään tilannetta helpoksi...sitä se ei todellakaan ole!!
kai jokainen haluaa jonkinlaisen varmuuden oman päätöksen oikeellisuudesta. Niin kauan kuin ei jonkinlaista varmuutta tulevasta ole, on myös tilanne vähintäänkin vaikea. Sellaista on elämä. Sellaiset on ihmissuhteet.
"mutta liitos lapsiin on niin voimakas, että olen se kakkonen..piste!!"
Neiti hyvä, kun/jos saat omia lapsia tulet olemaan suhteessa omiin lapsiisi se kakkonen, aivan kuin on lastesi isäkin.
Tuosta että haluat olla ykkönen jopa lapsiin nähden saa sen kuvan että haluat isän, et elämänkumppania. Siinä pureskeltavaa loppuillaksi sinulle.
Lasten asiat menee aikuisten asioiden edelle. Aina - vaan ei kokoajan. Lapset ei estä aikuisia elämästä omaa elämäänsä vaan elämä tapahtuu todentotta lasten ehdoilla, lapset rajoittaa jonkin verran toimintaa - muttei estä mitään hauskaa. Sitä nyt ei vaan voi tehdä 24/7 jos mini-ihmisiä on kuviossa.
Toimiva vanhemmuus ei edellytä parisuhdetta lasten biologiseen vanhempaan, mutta parhaassa tapauskessa vanha parisuhde muuttuu erillään olevien vanhempien yhteistyöksi lapsien suhteen.
Hyvä mies ei jätä lapsiaan naisen takia. Aikuiset pystyvät joustamaan, siksi hyvä mies odottaa että uusi kumppani joustaa - koska hän on se jolla on joustokykyä jos on.
Jos tuo mies on kiinni suhteessan tuohon (tulevaan) ex-naiseen vain lasten takia niin voit vihjata että toimiva isä voi olla ilman parisuhdetta äitiinkin ja lapset kärsivät enemmän vanhempiensa huonosta parisuhteesta kuin erillään olevista aktiivisista ja välittävistä vanhemmista. Voit vihjata tämän hyvin painokkaasti, jopa pyytää ottamaan asiantuntijaan yhteyttä ja kysymään sitä esim. perheterapeutilta.... Sensijaan (ajattelen nyt itseäni isänä) jos vaatisit luopumista siteestä lapsiin viskaisin sinut empimättä pohjattomaan kaivoon. Sen verran kuitenkin kunnioittaisin etten sylkisi perään.
Rakkauden määrää maailmassa ei saa vähentää. Jos tämä ei sovi elämänkatsomukseesi suosittelen että tästä lähtien jätät etenkin lapsetetut rauhaan ja hankit seurasi sinkkumarkkinoilta. Muista ehkäisy.
Olen ilmeisesti ilmaissut asian liiankin jyrkästi, kun lyhyesti yritin kirjoitella.
En milloinkaan enkä koskaa vaatisi isää hylkäämään omia biologisia lapsiaan, enhän ole tehnyt niin omienikaan lapsieni kohdalla. Päinvastoin!! Olemme puhueet ja keskustelleet kaikkien lasten jotka tähän kuvioon kuuluvat ns kohtalosta(miten,missä jne).
Muuten en ihan ehkä kaikkia sanomaani ymmärtänyt, mutta...
Jos tilanne onkin siis se että mies on yhdessä parisuhteessaan VAIN siksi että lapsiakin on kuviossa eikä uskalla jättää parisuhdetta vaikkei lapsia jättäisikään, sitten sanani olivat aivan liian ankaria koska se on se mies jolla nyt ei ole elämä oikein hallussa ja joka itseasiassa uhkaa vahingoittaa aivan kaikkea osapuolia, myös itseään pakkosuhteella joka epäilemättä muodostuisi pitkällä tähtäimellä kulissiksi.
Jos tilanne on tuo niin koita puhua sille järkeä. Itse otan heti kierrosta jos vihjataankaan vanhemman ja lapsen välisen suhteen poikkilaittamiseen uuden parisuhteen takia... se on pyhä asia... :)
Minä luin ajatuskesi (tai oikeastaan arvioin tilanteen uudelleen) ja vastasin jo alempana samalla minuutilla... ;-)
Itse olen itselleni väärästä parisuhteesta eronnut aktiivi-isä kahdelle muksulle. Homma toimii todella hienosti ja lapset voi hyvin. Parisuhde on todellakin eri asia kuin vanhemmuus.
Kannattaa kertoa siitä hänelle, itselläni perheterapeutilla käyminen avasi monia uusia näkökulmia siihen mitä se parisuhteen hajoaminen lapsille päin merkitsee. Se on yllättävän vähän loppujen lopuksi. Hämmästyttävän vähän. Vanhemman menetys on lapselle helposti sata kertaa vakavampi juttu kuin se että vanhemmat ei ole enää yhdessä.
....vaan ;=).
Tiedätkö juuri näin minä asian näen kuin kirjoitit. Kulissi, jota pidetään pystyssä lasten takia ja väitän tai siis luulen, ettei tässä tilaneteessa kukaan voi kauaa hyvin. Minä, hän, vaimo ja lapset. Puhuminen vaan tuntuu painostukselta ja sitä en halua!! Hänen on kuitenkin tehtävä ratkaisut(mitkä tahansa) omista lähtökohdistaan eikä minun. Mutta kiitos miehisestä näkökulmasta ja kivaa kevään jatkoa.
"Puhuminen vaan tuntuu painostukselta ja sitä en halua!!"
Puhuminen ei ole painostusta vaan juuri päinvastoin - painosta vapauttava asia, pitää vain ylittää se puhekynnys... se on se hankala paikka. Jos toinen ei halua puhua se tarkoittaa että hän on itse liian jumissa asioidensa kanssa, sitten väittäisin että sellainen tyyppi on jätettävä liemeensä muhimaan kunnes on tarpeeksi kypsä.
Uskalla nostaa kissaa pöydälle. Esitä mielipiteesi ja näkemyksesi siitä mihin tilanne on menossa. Hän saattaa hyvinkin herätä unestaan. Kysy että miten hän näkee tilanteen jatkuvan jos lähdet, uusia naisia toisten perään kunnes jää kiinni, parisuhteen muuttumista kulissiksi, riitoja, rähjäämistä, molemmat stressaantuneita ja onnettomia, lapset saavat sen pohjalta "terveen" parisuhdemallin... Kyseenalaista - koska hän ei sitä itse ilmeisesti ihan vielä pysty tekemään.
Joskus yksinkertaisesti kannattaa, pitää ja voi ajatella toisten puolesta hetki jos he eivät pysty. Joskus ne asiat ovat niin lähellä itseä ettei kertakaikkiaan näe metsää puilta.
"blablablabla... ja kivaa kevään jatkoa."
Kiitos... Enköhän minä jotain kivaa keksi... *virnistää*
ei oo ihan yksioikoisia, mut sie tällä hetkellä olet ja varmaan tuutki jäämään siksi kakkoseks.
Mies varmaan aattelee nyt kerätä koko potin. Rakkauden sinulta ja äidin jostain muualta.
Mies siis, kuten sanoit, tahtoo syödä ja säästää sen kakun. Älä sie lähde leikkiin matkaan... anna sen olla vaan ja leiki niiku sitä ei oliskaan.
otan aivan varmasti avioeron vaimostani, kunhan jaksat vielä hieman odottaa.
Meillä vaimon kanssa on pitkä yhteinen tie takana ja myös lapset.
Ymmärräthän sinä kultaseni, ettei tuota kaikkea voi kerralla katkasta?
Olet niin suloinen, että mieleni tekisi syldä sinut, mutta tämä suukko kertokoon, kuinka paljon sinua rakastan."
Sama suomeksi: "En milloinkaan tule eroamaan vaimostani, sinä et ja pysyt salarakkaana."
omaan hiekkalaatikkoonsa! Noita ukkomiehiä on maailma pullollaan jotka haluavat aina vain lisää ja lisää ja enemmän ja enemmän. Et sinäkään tulisi riittämään hänelle jos saisitkin valloitettua, mihin en kyllä uskokaan. Hyvähän sinua on pitää siinä sivussa kun olet niin helposti huijattava. Oman itsesi vuoksi: heitä järveen! Se on alimittainen!