miksi rakastuneena tuntuu olevan sokea tilanteelle... ei pysty objektiivisesti katsomaan tilannetta. minulle on käynyt näin - olen seurustellut ihan ihmeellisen miehen kanssa, ja vasta jälkikäteen tajunnut miten älytön koko homma oli.
nyt parhaalla ystvälläni on sama tilanne. hän luulee että mies on vakavissaan hänen kanssaan ja elättelee toiveita yhteisestä tulevaisuudesta. mies kuitenkin (mielestäni) välttelee tätä kaveriani (kaukosuhde: tapaavat n. kerran puolessa vuodessa ehkäpä viikon ajan) ja aina lupaa että tulee muttei saavukaan ja kun saapuu niin arvaatte varmaan minkä merkeissä (ok, hyväksyttävää tietysti, mutta jos muuta, esim. keskustella tulevaisuudesta kun se kerran askarruttaa, ei sitten tehdäkään...). minusta tuntuu ettei ystäväni suinkaan ole tämän miehen ainoa nainen.
näitä asioita ei voi kai kuin oppia ajan kanssa, eli kun on muutaman kerran seurustellut ja "tietää mita tahtoo/tietää mikä on sopivaa tai normaalia toiselta". ainakin minulle on käynyt niin, että "rima" toisen suhteen on kasvanut - eli ettei hyväksy enää mitätahansa käyttäytymistä/välttelyä/puhumattomuutta. toki toisesta ihastuneena nämä kyvyt edelleen heikkenevät...
en varmaankaan voi auttaa kaveriani millään tavalla ennen kuin hän on pettynyt ja sydämensä on särkynyt ja sitten lohduttaa. olen sanonut mielipiteeni miehestä, mutta ystäväni ei halua uskoa sellaista (toki se mitä luulen miehestä voi olla täysin väärin - on tietenkin mahdollisuus että hän on syvästi rakastunut ystävääni ja haluaa sitoutua, mutta ei näytä sitä/näyttää sen erikoisella tavalla). luulisi että jos on toiseen rakastunut, niin hakeutuu tämän toisen ihmisen luo useammin. Välimatkoista jos puhutaan niin ystäväni asuu suomessa ja hänen ihastuksensa eräässä toisessa eu-maassa. ystävälläni ei valitettavasti juurikaan ole varaa matkustaa rakkaansa luo, mutta miehellä työssäkäyvänä olisi tiettävästi varaa aina silloin tällöin saapua tänne/kustantaa ystäväni luokseen.
nyt parhaalla ystvälläni on sama tilanne. hän luulee että mies on vakavissaan hänen kanssaan ja elättelee toiveita yhteisestä tulevaisuudesta. mies kuitenkin (mielestäni) välttelee tätä kaveriani (kaukosuhde: tapaavat n. kerran puolessa vuodessa ehkäpä viikon ajan) ja aina lupaa että tulee muttei saavukaan ja kun saapuu niin arvaatte varmaan minkä merkeissä (ok, hyväksyttävää tietysti, mutta jos muuta, esim. keskustella tulevaisuudesta kun se kerran askarruttaa, ei sitten tehdäkään...). minusta tuntuu ettei ystäväni suinkaan ole tämän miehen ainoa nainen.
näitä asioita ei voi kai kuin oppia ajan kanssa, eli kun on muutaman kerran seurustellut ja "tietää mita tahtoo/tietää mikä on sopivaa tai normaalia toiselta". ainakin minulle on käynyt niin, että "rima" toisen suhteen on kasvanut - eli ettei hyväksy enää mitätahansa käyttäytymistä/välttelyä/puhumattomuutta. toki toisesta ihastuneena nämä kyvyt edelleen heikkenevät...
en varmaankaan voi auttaa kaveriani millään tavalla ennen kuin hän on pettynyt ja sydämensä on särkynyt ja sitten lohduttaa. olen sanonut mielipiteeni miehestä, mutta ystäväni ei halua uskoa sellaista (toki se mitä luulen miehestä voi olla täysin väärin - on tietenkin mahdollisuus että hän on syvästi rakastunut ystävääni ja haluaa sitoutua, mutta ei näytä sitä/näyttää sen erikoisella tavalla). luulisi että jos on toiseen rakastunut, niin hakeutuu tämän toisen ihmisen luo useammin. Välimatkoista jos puhutaan niin ystäväni asuu suomessa ja hänen ihastuksensa eräässä toisessa eu-maassa. ystävälläni ei valitettavasti juurikaan ole varaa matkustaa rakkaansa luo, mutta miehellä työssäkäyvänä olisi tiettävästi varaa aina silloin tällöin saapua tänne/kustantaa ystäväni luokseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.