Mun pitää laihduttaa 28 kg. Painonvartijoissa olen ja siellä tehtiin välitavoite, koska pudotettavaa on niin paljon. Olen nyt 95 kg.
Tiedän, että kilo kerrallaan pitää ottaa ja kärsivällisesti, mutta välillä pelot ja epäilys hiipivät mieleen. Jos paino jämähtääkin? Jos ja jos. Toisaalta on positiivistakin ajattelua välillä...
Elämäntapamuutoksena olen tämän myös ottanut.
Monenlaisia asioita tämä painonpudotus tuo mukanaan...ne pitää vain kohdata yksi kerrallaan. Blaa blaa. :) Kertokaa muut suurpudottajat kokemuksianne ja ajatuksianne.
Tiedän, että kilo kerrallaan pitää ottaa ja kärsivällisesti, mutta välillä pelot ja epäilys hiipivät mieleen. Jos paino jämähtääkin? Jos ja jos. Toisaalta on positiivistakin ajattelua välillä...
Elämäntapamuutoksena olen tämän myös ottanut.
Monenlaisia asioita tämä painonpudotus tuo mukanaan...ne pitää vain kohdata yksi kerrallaan. Blaa blaa. :) Kertokaa muut suurpudottajat kokemuksianne ja ajatuksianne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moikka!
Minä paionoin raskauden jälkeen 87 kiloa. Pituutta löytyy huimat 163, eli rasvaa oli ja paljon. Nyt painan 57-61, paino sahailee näiden lukemien välissä. Olen kova herkuttelija ja se näkyy heti. =)
urakkasi on iso mutta pystys siihen, kunhan olet itsellesi armelias ja annat aikaa!!!! Mitä hitaammin paino putoaa pienillä elämäntapa muutoksilla, sitä paremmin se pysyy poissa.
Itselläni pudotus onnistui, kun opin rakastamaan kilojani, kornilta kun se kuulostaakin. Painonpudotus ei saa olla pääasia elämässä, vaan tavoite joka saavutetaan pikku hiljaa. Välillä on kausia jolloin paino saattaa jämähtää, joskus jopa nousta, mutta ne täytyy antaa itselle anteeksi. Jsokus täytyy unohtaa kalorit ja gerkutella, jotta painonhallinta ei ala maistua puulta. Noudattamalla järkevää, säännöllistä ateriarytmiä paino putoaa kuin huomaamatta. Itse syön 5 kertaa päivässä ja ihan kunnolla. Elämäntapa muutokset näkyvät esim: täysjyvä tuotteina, vähärasvaisina maitotuotteina, salaattia aterioilla...
PYstyt kyllä siihen ,tsemppiä!!!
Painoin 2006 105.2kg ja päätin tehdä asialle jotain.
Aamuisin 3kk ajan ennen aamupalaa lähdin ulos 15-30min lenkille (kävelyä aluksi sitten kevyttä juoksua) ja töiden jälkeen tunnin kävelin / pyöräilin.
Söin aivan normaalisti ja sunnuntaisin pidin ns "vapaapäivän" ja nautin olutta ja muuta kivaa.
2007 Kesäkuussa painoni oli 88.9kg ja kesäloman loputtua heinäkuussa (olen opettaja) painoin enää 76.5kg.
Pituutta on minulla 185cm.
Eli viime kesäkuun alussa oli elopainoa 136kg ja tänä aamuna puntari pysähtyi lukemaan 88,7kg...pudotusta 47,3kg:o)
Vielä olisi saatava pois sellanen 18kg niin olen tyytyväinen!
Oleellinen asia (mun kokemuksen pohjalta) on se, että jos pudotettavaa on todella huomattava määrä, ei saa alkaa ns dieetille (se kun joskus aina päättyy) vaan on muutettava lopullisesti elämäntapansa !!
Jätin pois ylimääräsen rasvan, sokerin, vaalean leivän (vehnäjauho), karkit, sipsit, ym ym...mutta siitä huolimatta syötävää riittää...ja kaiken lisäksi hyvää syötävää :o)
Mä aterioin kans noin 3-4 tunnin välein ja määrällisesti syön enemmän kuin ennen...pointti onkin se mitä lautaselta löytyy! Syön todella paljon kasviksia ja hedelmiä...välipalana käy vaikka rahkaherkku ja iltapalana rasvattomaan jogurttiin sekoitetut kaurahiutaleet ynnä jokin hedelmä.
Onhan täs matkalla tullut näitä tasannevaiheita, mutta koska mulla on kyseessä uusi elämäntapa niin se ei ole pahemmin rassannut...kyllä se siitä taas lähtee alaspäin kun sen aika on! Ei saa kiirehtiä!!
Hirmuisesti tsemppiä kaikille ja lämmintä alkavaa kesää!!
Pirjo
Unohdin kertoa avauksessa että aloituspainoni oli 106,5kg.