Pahaa tekee, kun vuosi vuodelta perikunta tappelee mummon jättämänsä mökin käyttö oikeudesta. Ennen kuolemaa mummo sano, et ei tota kannata myydä, koska eihän tää juurikaan ole minkään arvoinen. Mutta minusta sivusta seurattuna taitaa ollä tosiaan rahassa mittaamaton. Tätini lähettelevät äitilleni tosi loukkaavia viestejä jo vuosien ajan. Enoni ei juuri välitä, kun ei oo siellä juuri käynytkään. Mutta kyllä ihminen muuttuu häijyks, kun pelkää jotakin. Tietysti nämä kaks nuorempaa siskosta ovat liittoutuneet äitiäni vastaan, joka hommasta tekee viellä sietämättömäksi. Ja ovat niin ylpistyneitä, että eivät edes suostu puhelimen välityksellä soittamaan. Et tälläistä voi olla perikunnankin elämä. Kyllä mummo olisi pyörähtänyt haudassaan. Jos olisi tiennyt millainen riemu siitä syttyykään...
Suku on tosiaan pahin
hpop
3831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei tietenkään ole mitään vikaa, vai?
Asia on erittäin helppo hoitaa päiväjärjestyksestä.
Mökki on ilmeisesti perikunnan? Mummon kuoltua on siis pidetty perunkirjoitus. Siinä yhteydessä perilliset ovat sopineet jotakin. Perukirjahan tehdään aina kirjallisesti jokaisen perillisen nimikirjoitus on alla.
Jos nyt YKSIKIN perillinen vaatii jakoa toimitettavaksi, se ON PAKKO toimittaa. Tällöin joku/ jotkut voivat lunastaa mökin itselleen, tai sitten mökki myydään sivulliselle.
Näin toimien jokainen saa osansa pois. Simsalabim: ei enää mökkiriitoja!
on laitettava nimensä alle, jopa velipuolen joka on hävinnyt, kun sai suvustaan tarpeeksi. Ilman sen nimikirjoitusta ei tapahdu mitään.