Tarina:
Olet nuori nainen. Olet kaukosuhteessa ja kaikki menee hyvin, kohta vuosi jo yhdessä, joka viikonlopun ja kaikki lomat olette yhdessä. Suhde on vakavoitunut aikoja sitten ja pientä puhetta yhteenmuuttamisesta ym. on jo ollut ilmassa.
Olet baarissa viettämässä iltaa työkavereittesi kanssa. Poikaystävä on omien kavereidensa kanssa parin sadan kilometrin päässä.
Baarissa juttelet paljon erään työkaverin kanssa, joka sattuu olemaan sinkku ja mies. Poikaystäväsi ei tätä tyyppiä tunne tai tiedä. Päätätte baarin jälkeen mennä syömään jotain, ja sen jälkeen tämän miehen kämpälle kahdestaan jatkoille. Päätät myös jäädä tämän miehen luo yöksi. Mitään "sellaista" ei kuitenkaan tapahdu, olettehan vain kavereita, ja nukuttekin yön eri huoneissa.
Aamulla kun poikaystävä sattuu soittamaan ja kysyy samalla että missä olet, niin vastaat että yhden kaverin luona. Myöhemmin kun tapaatte, ja poikaystävä kysyy (kohteliaasti, mitenkään tivaamatta) että kenen kaverin luona oikein olit aamulla, niin kerrot hänelle tämän tarinan. "Aha", sanoo poikaystävä, "joo ei mua haittaa, tottakai luotan suhun täysin ja tärkeintä on että sulla oli mukava ilta". Asia loppuunkäsitelty.
Mutta miten tämä tarina päättyy? Elääkö nuori nainen ja hänen poikaystävänsä elämänsä loppuun asti onnellisena? Mikä naisen logiikka on mennä tämän sinkkumiehen luo yöksi, eikä kertoa siitä oma-alotteisesti poikaystävälleen (edes jälkikäteen)? Onko hän valmis vakavaan parisuhteeseen jos hän tuollaista tekee?
Vai onko poikaystävässä jotain vikaa, koska häntä on kalvanut tämä tarina jo pari päivää? Eikä hän uskalla enää edes kunnolla puhua siitä koska silloinhan nuori nainen luulisi että poikaystävä ei luotakkaan häneen!
Olet nuori nainen. Olet kaukosuhteessa ja kaikki menee hyvin, kohta vuosi jo yhdessä, joka viikonlopun ja kaikki lomat olette yhdessä. Suhde on vakavoitunut aikoja sitten ja pientä puhetta yhteenmuuttamisesta ym. on jo ollut ilmassa.
Olet baarissa viettämässä iltaa työkavereittesi kanssa. Poikaystävä on omien kavereidensa kanssa parin sadan kilometrin päässä.
Baarissa juttelet paljon erään työkaverin kanssa, joka sattuu olemaan sinkku ja mies. Poikaystäväsi ei tätä tyyppiä tunne tai tiedä. Päätätte baarin jälkeen mennä syömään jotain, ja sen jälkeen tämän miehen kämpälle kahdestaan jatkoille. Päätät myös jäädä tämän miehen luo yöksi. Mitään "sellaista" ei kuitenkaan tapahdu, olettehan vain kavereita, ja nukuttekin yön eri huoneissa.
Aamulla kun poikaystävä sattuu soittamaan ja kysyy samalla että missä olet, niin vastaat että yhden kaverin luona. Myöhemmin kun tapaatte, ja poikaystävä kysyy (kohteliaasti, mitenkään tivaamatta) että kenen kaverin luona oikein olit aamulla, niin kerrot hänelle tämän tarinan. "Aha", sanoo poikaystävä, "joo ei mua haittaa, tottakai luotan suhun täysin ja tärkeintä on että sulla oli mukava ilta". Asia loppuunkäsitelty.
Mutta miten tämä tarina päättyy? Elääkö nuori nainen ja hänen poikaystävänsä elämänsä loppuun asti onnellisena? Mikä naisen logiikka on mennä tämän sinkkumiehen luo yöksi, eikä kertoa siitä oma-alotteisesti poikaystävälleen (edes jälkikäteen)? Onko hän valmis vakavaan parisuhteeseen jos hän tuollaista tekee?
Vai onko poikaystävässä jotain vikaa, koska häntä on kalvanut tämä tarina jo pari päivää? Eikä hän uskalla enää edes kunnolla puhua siitä koska silloinhan nuori nainen luulisi että poikaystävä ei luotakkaan häneen!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Olet varmasti itse tuo poikaystävä (?)
Ymmärrän hyvin, miksi asia kalvaa. Varsinkin kun siitä ei voi/uskalla edes kysyä/puhua.
Minusta tarinan poikaystävän pitäisi "nostaa kissa pöydälle" ja puhua asiat halki. Minusta ei ole mitenkään "normaalia", että seurustelukumppani yöpyy vastakkaista sukupuolta olevan sinkkukaverin luona yötä baari-illan jälkeen. Sen pitäisi tehdä selväksi, että se kyllä mietityttää.
Vaikkei mitään tapahtunut (kyynisesti ajateltuna ei siitäkään voi olla varma) niin ei varmaan halua, että hän tekee taas niin.
Niin, kyllähän tuon asian voi ottaa puheeksi ilman syyttelyjä. Kertoo, että asia tuntuu pahalta ja mietityttää suhteen tulevaisuus.
kannata tota kalkkunaa kauaa katella. Todennäköisesti juoppo. 1. Lähtee jatkoille koska viinaa tiedossa. 2. Sammuu kaverin sohvalle, koska ei jaksa suoriutua enää kotiinsa. 3.Jos jatkaa seurustelua tulee naisesta vähitellen enemmän ja enemmän riippuvainen poikaystävän tuesta. Siis jos et erityisesti halua olla se tukihenkilö tämän ihmisen elämässä, etsi ihmeessä uusi vakaampi nainen itsellesi, sellainen joka ei luuhaile työkavereitten kämpillä!
Itseäni ainakin häiritsisi suunnattomasti jos tyttöystäväni yöpyisi jonkun tuntemattoman jätkän luona, jos kyseessä olisi isompi porukka tuttuja ehkä ymmärtäisin mutta vain hän ja toinen mies?. Tuollaiset kuviot eivät kuulu parisuhteeseen jos toista kunnioittaa, asia pitäisi ottaa esille pelkäämättä jälkiseurauksia koska selvittämättömänä tuollaiset yllärit tekevät pahaa jälkeä suhteessa.
Eiköhän se käynyt selväksi että minä tosiaan olen se poikaystävä.
"Tuollaiset kuviot eivät kuulu parisuhteeseen..."
Pelottavaa tässä vaan on se, että jos alan puhumaan tästä, niin tyttöystävä laittaa "luottamus-kortin" peliin. Että kai sitä nyt kaverinsa luona voi olla yötä, mitä väliä sillä on jos siellä ei mitään tapahdu? Eli siis en luota häneen. Ja sinänsä olen samaa mieltä; en minä halua rajoittaa tyttöystäväni elämää. En halua että hän minun takiani joutuisi luopumaan mistään... mutta toisaalta johonki kai se on laitettava se rajakin...
Tää on nyt tosiaan mun mieltäni vaivannu pari päivää, vaikka olen sanonut tyttöystävälleni ja itselleni että tämä tapaus on nyt loppuunkäsitelty ja sillä siisti. Kai se nyt kertoo jo siitä että tällanen asia loukkaa mua, enkä ainakaan halua että sellanen toistuisi. Kai se on otettava kissa pöydälle, mutta hankalaa se varmaan tulee olemaan, kun ei tiedä että miten...
kysy naiseltasi mitä tunteita hänessä heräisi jos sinulle tapahtuisi vastaavanlaista, ehkä tuo saa naisesi katsomaan tapahtunutta erisilmin, näin toivon...
Tällaisissa tapauksissa niitä suhteen sääntöjä juuri luodaan: mitä saa tehdä ja mitä ei. Kun asia kerran tuntuu pahalta, se kannattaa ottaa puheeksi.
Miten, se onkin sitten jo toinen kysymys. Voi olla, että keskustelu ei etene, jos siihen lähtee "tuollainen ei kuulu parisuhteeseen" -asenteella. Teko on jo tehty. Se, mitä tapahtui tai ei tapahtunut, on tyttöystäväsi sanan varassa, ja sinä päätät, luotatko.
Voisit ehkä avata keskustelua kertomalla ihan yksinkertaisesti siitä, miltä sinusta tuntuu. Että et pääsekään asiasta yli, vaikka niin ilmeisesti arvelit, kun sanoit sen olevan loppuunkäsitelty. Yritä eritellä myös mahdollisimman tarkkaan se, mikä asiassa loukkaa sinua - on helpompi käsitellä konkreettisia asioita kuin jotain isoa pahan olon möykkyä tyyliin mua loukkaa se mitä teit.
Itselleni on tullut sellainen tapa, että jos joku tunnejuttu vaivaa kovasti, yritän ensin viilennellä niitä tunteita hieman, mietin että mistä on todella kyse ja sitten vasta puhun niistä. En siis jää viikkokausiksi hautomaan, mutta sen verran, että järki pääsee väliin.
Vaihtoehto on se ette selvitä asiaa ja se jää pyörimään päähäsi kunnes se purkautuu ulos jonain muuna kuin olit edes itse halunnut. Ainakin omasta mielestäni nuo epämääräiset sähellykset vastakkaisen sukupuolen kanssa eivät kuulu suhteeseen, luottamus on hyvä asia mutta sitä ei pitäisi horjuttaa turhaan. Parisuhteessa vain ei voi enää elää samalla tavalla kuin sinkku aikoina, siinä kun pitää huomioida myös kumppanin tunteet ja tarpeet. Kuten tuossa mainittiinkin käänteinen psykologia voisi toimia...
Olin kerran baarissa kaverini kanssa. En muista tuliko sinne meidän jälkeen, vai joko siellä oli meidän mennessämme sisään eräs aika tuiskeessa ollut nainen. Joka tapauksessa ulkopaikkakuntalainen, hieman eksyksissä, majapaikkaa ei ollut löytynyt ja oma mies oli naapurikaupungissa heidän varsinaisessa majapaikassaan.
Noh, juteltiin siinä pitkät tovit naisen kanssa ja ilta sujuikin rattoisasta tuoppeja kilistellessä. Naisen kunto alkoi olla sellainen ettei hän meidän mielestä, eikä kyllä omasta mielestäänkään, enää löydä sinne, minne hänen oli tarkoitus mennä yöksi. Siis meidän asiantuntevasta opastuksesta huolimatta. Kilvoiteltiin sitten siinä kaverin kanssa, kunniallisin aikein tietenkin, että kumman luo nainen voi tulla yökylään että aamulla kyllä sitten heitetään hänet sinne minne hän haluaa. Järkisyistä, tai mistä syistä lieneekään, nainen päätyikin meikän kämpille. Samassa huoneessakin vielä nukuttiin, mutta mitään ei tapahtunut. Aamupäivällä heitin hänet sinne minne hän halusikin.
Sitä en tiedä että onko nainen kertonut miehelleen yöpaikkaansa tähänkään päivään mennessä, mutta mitään sellaista ei tapahtunut mikä voisi olla hyvä luottamuskriisin aihe. Mun mielestäni siis, vaikka vituttaisihan se että oma nainen olisi vieraan miehen luona kylässä, mutta jos siitä voisi olla varma että se yöpyminen on järkeviin syihin vedoten tapahtunut ja mitään nukkumista kummempaa ei ole tapahtunut, niin asian kanssa pystyisi varmasti tulemaan toimeen. Lähtökohtaisesti tietenkin niin, että luottamuksen olisi hyvä olla kunnossa.
Ja suhun liittyen, ottaisin asian puheeksi naisen kanssa. Tuossa olitkin jo saanut ihan hyviä vinkkejä kuinka kannattaa menetellä. Syyllistäminen ei varmaan kannata enää tässä vaiheessa vaan keskustele asiasta asiallisesti ja kerro omista tunnoistasi. Tai niin itse ainakin yrittäisin toimia.
Ihanasti suhtaudut tai ainakin haluat suhtautua parisuhteenne toiseen osapuoleen. On ihanaa kun on luottamusta. Oma mieheni on samanlainen. Kun tulin viime lauantaina puolen yön aikoihin kotiin illanvietosta, hän tuli halimaan minua onnessaan ja kun oli kuullut oliko mulla kivaa tai ei, se hali lisää ja totesi että se on hyvä että sulla oli kivaa.
Minä en kuitenkaan koskaan ole tehnyt ja pyrin jatkossakin olemaan tekemättä semmoisia asioita mitkä saattaisivat herättää hänessä turhia pelkoja ja epäilyjä. Itse miettisin asiaa niin että miltäköhän minusta tuntuisi jos hän tekisi niin tai noin. Jos tuntuisi siltä että en ihan tykkäisi, niin en tekisi. Lisäksi, minulla ei ole minkään sortin kiinnostusta mennä yöpymään jonkun hyvänpäivän tutun (miehen) luokse muutenkaan. Oman miehen vieressä on maailman suloisin paikka olla.
Silti, en mene väittämään tai edes epäilemään etteikö naisesi toiminta olisi ollut täysin viatonta. Jos hän tulee tosi hyvin juttuun tämän työkaverinsa kanssa, vaikka siihen malliin että he ovat ihan kertakaikkiaan kavereita muutoinkin, niin en näkisi välttämättä mitään pahaa tuossa.
Itselläni kun on kuitenkin noita miespuolisia kavereita, joiden luoksi voisin mennä iltaa viettämään ja jäädä yöksi. Se olisi minulle ja miespuoliselle kaverilleni oikeastaan sama tilanne jos vaikka oltaisiin molemmat hetero miehiä, tai naisia. Keskustelut pyörii harrastuksissa, yhteisissä kiinnostuksissa, elämäntilanteissa ja tapahtumissa, mies/nais huolissa tai vastaavasti niistä aiheutuneita onnentunteita. Olisi todella ikävää jos rakkaani kokisi mustasukkaisuutta ja luottamuspulaa siitä että minulla on muutama hyvä miesystävä jotka ovat sukupuoleltaan eri kun minä.
Jaa...ei mulla taida mitään ratkaisua sulle olla olemassa, mutta mielestäni on hurjan tärkeää että parit puhuvat keskenään asioista. Ihan kaikesta mitä mieltä saattaa painaa. Kaikista paras juttu on se, että saa/voi/pystyy keskenään kertomaan miltä mikäkin asia tuntuu ja se, että toinen kuuntelee ja ottaa tosissaan toisen murheet heti syyttelemättä.
Mua ei ehkä haittaisi jos oma mieheni yöpyisi jonkun naispuolisen kaverin kanssa, jos siis olen aina tiennyt että tämä, vaikka joku Piia tai Miia olisi aina kuulunutkin hänen hyviin kavereihin, mutta jos Piia tai Miia olisikin joku työkaveri, kyllä voisi tulla vähän paha mieli että miksi koko tarvetta mennä sinne yöksi eikä vaikka tulla kotiin. "Vieraan naisen luokse". Siinä tulisi kyllä semmosia vivahteita vaikka luottaisi ja haluaisikin luottaa. Ja ottaisin asian puheeksi.
(En lukenut kaikkia vastauksia joten pahoittelut mahd. toistosta..)
Jos tarina on tosiaan mennyt niin kuin kerrot, niin silloin onnellinen loppu on mahdollinen. Jos siis oikeasti luotat että tyttösi puhuu totta, ei ongelmia pitäisi olla. Tietenkin jos et pidä siitä että tyttösi käy miespuolisilla kavereillaan jatkoilla, kannattaa siitä puhua. Mutta varsinaista oikeutta sinulla ei sitä suoraan ole kieltääkään. Eikä tuo yksi kerta kerro ihmisestä mitään, enemmän kertoo se miten hän suhtautuu kun kerrot tunteistasi. Kyllä mielestäni pitäisi ymmärtää jos ei halua vastaavia kahdenkeskisiä yön yli kestäviä jatkoja.
Kuitenkin kuulostaa ettet ihan usko ettei mitään tapahtunut..? Ja varmahan asiasta ei voikaan olla. Valehdellessahan kannattaa käyttää sitä sääntöä että keksii mahdollisimman vähän päästään ettei jää kiinni, eli tuossa tapauksessa myöntää rehellisesti missä on ollut ja kuinka kauan ja missä seurassa. Toimintaahan ei kukaan muu voi tietää, joten valheesta on vaikea narauttaa. Jos nyt spekuloin lisää niin ehkä huomaisit tytöstä jotain jos hän olisi pettänyt.. Toisaalta humalaiset suudelmat ja hiplailut on helppo unohtaa ja mitätöidä.
Jaa, ei tässä nyt mitään järkevää ajatusta taida tulla.. Kannattaa jutella tytön kanssa! Hyviä jatkoja!
Mutta vain periaatteessa.
1. Mieti HYVIN TARKASTI luotatko tyttöösi vielä. Jos vastaus on KYLLÄ, niin ok, unohda asia ja jatkakaa elämäänne yhdessä.
Jos vastaus on EN:
2. Mieti onko mitään mahdollisuutta saada luottamustasi nousemaan aiemmalle tasolle. Jos vastaus on KYLLÄ, Toimi kaikella voimallasi ja tahdolla, että niin tulee käymään. Varo kuitenkaan tukahduttamasta Hänen rakkauttaan.
jos vastaus on ei, Teidän on erottava. Kummankin mielenrauhan vuoksi.
ja
3. Jos päätätte jatkaa, tehkää pelisäännöt selviksi. Mitä saa ja ei saa tehdä. Uuden tuollaisen tempun on oltava myös viimeinen, mikäli se loukkaa sinua. Silloin ei tyttö enää oikein voi olla puhtailla liikkeellä, jos tietää loukkaavansa ja menee silti.
Tässä ohjeita.
Käytännön toteuttaminen onkin sitten vaikeampaa.
Kirista tyttoystavaltasi sangyssa kaikki jutut, joita et viela ole saanut (peppuun ja niin edespain), lisaksi laita nainen laittamaan ruokaa hemmottelemaan viimeisen paalle silloin, kun olet hanen luonaan.
Taman viimeisen "niiston" jalkeen voit heittaa tyttoystavasi ulos ja kertoa, etta seurustelet mieluummin uskollisen naisen kanssa.
Uskotko oikeasti, että nainen menee miehen viereen yöksi ihan kaverina? Joopajoo, ja joulupukki tuo lahjat kuusen alle...
En väitä itseäni hyväksi ihmistuntijaksi, mutta kyllä pystyn huomaamaan ihmisestä milloin hän törkeästi valehtelee tai tekee jotain aivan muuta kuin sanoo. Varsinkin siis ihmisistä, jotka tunnen.
Sinisilmäisiä ihmisiä on maailma pullollaan, kuten myös äärimmäisen mustasukkaisia. Molempia tapauksia on tullut elämän aikana nähtyä, ja voin sanoa ylpeydellä että itse en kuulu kumpaankaan kategoriaan.
Mutta totuushan on se, että en pysty koskaan tietämään varmuudella mitä siellä miehen kämpällä tapahtui. Luottamusta tarvitaan ja paljon. On sitä onnistuttu rakentamaankin. Ja kyllä sitä luottamusta nyt sitten aikapaljon koetellaankin.
Uskon että nainen voi mennä miehen luo yöksi kaverina, samoin uskon että nainen pystyy menemään miehen luo pettämään poikaystäväänsä. Uskon myös tietäväni kumpaa naisryhmää oma tyttöystäväni edustaa.
Toisaalta, on tyttöystävälläni ollut aiemmin jotain yhdenyön juttuja, joita taas itse en ole koskaan harrastanut tai niistä välittänyt. En tiedä kertooko tämä mitään sitten pettämisestä? Että jos haluaakin "verestää" vanhoja muistojaan. En näin halua missään nimessä ajatella enkä tällaista pysty tyttöystävästäni uskomaan, mutta kaikkihan on aina mahdollista. En minäkään hänestä kaikkea tiedä.
Naiseen tippaakaan, jätä nyt hyvä veli tuollainen hempukka. Särjet vain itsesi, petetyksi tulet se on 100 prosenttisesti varma!
Kyllähän se nyt on tiedetty maailman sivu kuinka luotettavia kyseiset naiset on.
Yötä "kaverimiehen" luona ilman "mitään"... yhtä luotettavaa kuin yötä ex-miehen luona ilman mitää!
No, tuli nyt sitten juteltua asiasta ihan kunnolla, eli sain nyt viimein nostettua sen "kissan" pöydälle.
Haluan kiittää asiallisista vastauksista, joita onkin lähes kaikki vastaukset. Pari kommenttia niihin haluan vielä vastata.
Ensin pari selvennystä; minulla ei ole oikeastaan mitään realistista syytä epäillä että siellä kämpällä olisi tapahtunut mitään. En myöskään huomannut mitään varsinaista valehtelua tai muutakaan epäilyttävää. Mutta tällainen jokatapauksessa loukkaa. Ja varsinkin se, että hän ei esim. lähettänyt edes tekstiviestiä että meneekin jonnekkin ehkä hieman outoon paikkaan yöksi. Hänen käytöksensä ehkä loukkasi enemmän kuin se mitä tapahtui.
Se myös, että en ollut edes koskaan kuullut tästä kyseisestä miehestä, otti minua päähän. Entä jos se olisikin joku epäluotettava kusipäähyypiö tai raiskaaja? Tässä tulee kai jonkinlainen maskuliininen suojelusvaisto pintaan. Siis ongelmaahan ei olisi, jos kyseinen tyyppi olisi ollut yhteinen ystävämme ja tyttöystäväni olisi rehellisesti laittanut minulle illalla viestin tai vaikka soittanut. Kysyinkin häneltä että miksi hän ei ilmoittanut.
Niin ja ei olisi ollut mahdollisuutta että hän olisi tullut esim. minun luokseni nukkumaan, koska olin suht kaukana. Hänen oma kämppänsä on kuitenkin suunnilleen saman matkan päässä keskustan baareista kuin tämän sinkkumiehen kämppä, joten mitään "käytännönläheisiä" syitä ei sinänsä ollut.
Nim. naisen logiikalla sanoi että tällainen käytös ei ole "normaalia". Periaatteessa saman asian toi esille susanella ja jotkut muutkin, että mikä nyt on sitä normaalia ja mikä ei, parisuhteessa näistä asioista pitää sopia, kaikki ei olekkaan aivan päivänselvää. Jossain toisessa kulttuurissa tai jonkun toisen ajatusmaailmassa tämä voi olla täysin normaalia josta ei tulisi millään lailla ottaa nokkiinsa. Näistä on vaan sovittava kahden ihmisen välillä. Jos käsitykset parisuhteesta eroavat merkittävästi, voi edessä olla ero. Itsekkin taisin oppia paljon.
Nim. ..o.. toi esille että häiritsevät asiat tulevat kuitenkin esille jossain vaiheessa. Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Siksi päätinkin, ehkä hieman yllättäen soittaa tässä aamupäivän aikana hänelle ja puhua asiat halki. Mutta ehkä olikin ihan hyvä että pari päivää tuli tätä omassa päässä vatvottua, että pystyi ajattelemaan asiaa usealta kantilta, kuten susanella suosittelikin.
"Käänteispsykologia" oli ainakin nim. TulipaSiilen ideoita, eli kysyn häneltä että miltä tuntuisi jos itse menisin jonkun naispuolisen opiskelu/työkaverin luo yöksi ilmoittamatta mitään. Kysyin.
Niin elikkä mitenkä se meidän välinen jutustelu sitten meni? No tarkkoihin yksityiskohtiin en tietty mene, mutta vastauksia kysymyksiin sain. Toin siis ensimmäisenä omat tuntemukseni (loukkaantumisen) esille, en halunnut syyllistää, epäillä pettämisestä enkä muutenkaan olla ilkeä. Kun pariin kertaan kysyin häneltä, että miltä tuntuisi että itse tekisin noin, niin ehkä siinä vaiheessa hän alkoi ymmärtämään minua jo paremmin. Pyyteli anteeksi, tuntui olevan todella pahoillaan ja oma mielenikin alkoi jo parantua. Hän oli erityisen pahoillaan siitä että loukkasi minua, koska ei ikinä haluaisi niin tehdä. Sovittiin että tällaista samanlaista tilannetta ei pääse syntymään, meidän kummankaan toimesta.
Ainoa, mikä kuitenkin jäi edelleen vähän harmittamaan, oli hänen vastauksensa kysymykseen, että miksi hän ei voinut illalla rehellisesti minulle kertoa että oli menossa jonkun tyypin luokse yöksi. Kuulemma oli niin humalassa, ettei ymmärtänyt ilmoittaa. Sattuuhan sitä, enpä itsekkään lasiin sylje, mutta ehkä tulevaisuudessa toivon häneltä vähän vastuullisempaa alkoholinkäyttöä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin? No ainakin kaikki on nyt huomattavasti paremmin. Kyllä tästä jatketaan hyvillä mielin eteenpäin, vaikka en voikkaan väittää etteikö kyseinen asia minua tule vielä jonkun aikaa jollain tasolla häiritsemään.
Itsekin tein tuon tyyppisiä juttuja joskus ollessani ensimmäisessä pitkässä suhteessa. Silloinen poikaystäväni oli ihana kultapossu.
No mutta. Oikeastaan näin jälkikäteen ajatellen olisin toivonut, että rakkaani olisi oikeasti sanonut "hei kulta, et viitteis tehdä tollasta kun se oikeesti tuntuu musta vähän pahalta", sen sijaan että yritti esittää ettei todellakaan asia vaivaa vaikka oikeesti vaivasi.
Mulla oli ihana poikaystävä, mutta silti oli sellanen olo että pitää tehdä jotain todistellakseen etten ole itsestään selvyytenä pidettävä, kelpaan muillekin. Enkä puhu edes mistään varsinaisesta pettämisestä, mutta tuollaisesta pieni muotoisesta joka kuitenkin saa oman rakkaan hieman mustasukkaiseksi. Mutta kun äijä ei korvaansa lotkauttanut niin olkoon sitten! Kyllä sitten erottuamme tuli kaikki nää "ja kyllä mua oikeasti häiritsi se kerta kun olit jonkun hyypiön luona yötä!!"
Heh :D
Sano oikeesti sun kullalle, että sua asia häiritsee. Ei sun tartte mitään mustisraivaria saada.
"Mulla oli ihana poikaystävä, mutta silti oli sellanen olo että pitää tehdä jotain todistellakseen etten ole itsestään selvyytenä pidettävä, kelpaan muillekin. Enkä puhu edes mistään varsinaisesta pettämisestä, mutta tuollaisesta pieni muotoisesta joka kuitenkin saa oman rakkaan hieman mustasukkaiseksi."
Hyi vitti mikä huora! :D
Tarkoitin tietenkin että hyi vittu mikä huora. :)
pitäisin tuollaista käytöstä naisen taholta täysin normaalina, tai en ainakaan yllättävänä. Vittumaista, mutta silti normaalia. Samaan lopputulokseen voi ajaa myös naisen sisäiset epävarmuudet omasta kelvollisuudestaan, tällöin miehen käytöksellä ei ole niin suurta roolia lopputuloksen kannalta kuin niissä tilanteissa, jolloin mukana on myös mahdollista itsestäänselvyytenä pitämistä.
Mikä taas itsessään on enemmän kuin arveluttava motiivi tehdä yhtään mitään, tosin suosittu varmasti selitellessä omia tekosiaan, sillä jos suhde voi hyvin niin eikö ole luonnollista olettaa suhteen olevan ns. itsestäänselvyys, joten vitullako vielä pystyt varautumaan naisen oikutteluihin. Et mitenkään, muutoinhan suhde ei olisi balanssissa vaan mies alkaisi passata naista. Otappa näistä aina selvää.
Joskus parisuhteessa tulee asioita, joita pitää selvittää oman mielen rauhoittamiseksi. Kun olette aloittaneet ja saaneet tuollaisen ongelman käsitellyksi pois päiväjärjestyksestä, seuraava kerta on helpompi.
Teit tosi hienosti aloittaessasi omista tunteistasi ja antaessasi toiselle tilaa ja mahdollisuuden kertoa oma näkökulmansa. Juuri noin aikuiset keskustelevat asioista. Jatkakaa samaan malliin.
Yksi asia vielä pitäisi oppia. Kun asia on keskusteltu ja jätetty taakse, se myös jää sinne. Kun annat jotain anteeksi, siihen ei palata. Muista, että mustasukkaisuus ja vahtimisen tarve ovat itsetunnon puutetta. Kun luotat itseesi, voit luottaa toiseen myös. Aloita itsestäsi. Äläkä vaadi toiselta sellaista, mitä itse et haluaisi itseltäsi vaadittavan.
M.45
"Muista, että mustasukkaisuus ja vahtimisen tarve ovat itsetunnon puutetta. Kun luotat itseesi, voit luottaa toiseen myös"
Pikemminkin mustasukkaisuus ja vahtimisen tarve ovat tarvetta kontrolloida toista. Tällä ei minusta ole kovin suoraa yhteyttä ihmisen itsetunnon tai sen puutteen kanssa. Eihän hyvällä itsetunnolla ole mitään tekemistä sen kanssa onko joku toinen ihminen luottamuksen arvoinen vaiko ei - vähiten silloin jos toinen ei selvästikään ole luotettava.
Ehkä sellaisessa tilanteessa, missä toisesta ihmisestä ja hänen tekemisistään ei enää välitä niin paljoa, eli varmaan ensimmäisen suuren pettymyksen jälkeen, voisi kehitellä jotain syy-yhteyttä itsetunnon ja mustasukkaisuuden sekä vahtimisen tarpeen kanssa. Tosin tässäkin yhteydessä on hieman kyseenalaista puhua mahdollisesta hyvästä itsetunnostaan jos kerran onkin niin, ettei pohjimmiltaan välitä paskaakaan toisen oikuista, koska jokaiseenhan voi pettyä vain kerran ja se on jo tullut koettua.
Itse en edes huolisi tuollasta naista kuin akka25. Kyllä on iljettävää käytöstä rakasta kohtaan. Tuskin osaa nainen ajatella muuta kuin omaa napaansa. Juuri tälläisia nykyajan prinsessoja. Itse ainakin jätän tällaiset naiset huomioimatta ja etsin kunnon naisen.
kun lähti toisen miehen luokse nukkumaan. On täysin yhdentekevää, tapahtuiko siellä mitään vai ei. Naisen mies ei sitä voi koskaan varmasti tietää. Eli nainen teki idioottimaisesti lähtiessään toisen miehen matkaan.
Entäs jos se olisitkin ollut sinä joka olisit lähtenyt toisen naisen luokse nukkumaan. Täällä olisi 30 naista jyrännyt sut maan rakoon haukkumalla idiootiksi kun et arvosta naistasi.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että mies ja nainen voivat olla hyviä kavereita. Voi olla kivempi mennä jonkun tuttavan luo yöksi kuin esim. lähteä kävelemään yksin kotiin pimeällä. Minä ainakin luotan poikaystävääni täysin, ja toivoisin mieluummin, että hän menee baari-illan jälkeen turvallisesti jonkun kaverin (miehen tai naisen) luo nukkumaan, kuin että lähtee yksin kotiin seikkailemaan humalassa ja pimeässä.
kuin mennä toisen miehen luokse yöksi, niin saa jättää ne baarissa käymiset kokonaan. En minäkään odota että naiseni hyväksyy minun nukkuvan toisen naisen luona vaikka kuinka luotettavana minua pitäisikin.