G: Kadutko äiteyttäsi?

Supisuppiloperse

SIis kadutko äiteyttäsi koskaan?

-supisuppiloperse>

13

1062

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • senkin pönttö

      en tiedä yhtään äitiä, joka katuisi äitiyttään.

    • peikkomutsi

      Kaduin sitä pitkään, koska en ollut valmis äidiksi. Olin liian nuori enkä ollut saanut toteuttaa kaikkia haaveitani. Nuoruuteni jäi ns. kesken, mutta jonkun aikaa poukkoiltuani tajusin että pakko ottaa vastuu vahingostaan ja aloin lapselleni kunnon mutsiksi.. ja yllätyin kun huomasinkin että tähän on tosi yees.

    • katrian

      vaikka joskus onkin ollut vaikeata niin en ole koskaan katunut - ainakaan vielä ; )

      • kadun

        Olen olen ja tällähetkelläkin kadun.Oikeestaan nyt on lähes kokoajan mielessä että pilasin elämäni kun halusin lapsia,oon kuin vankilassa ja yksin näiden kans...tosin vankilassahan saa välillä levätä ja vaikkapa lukea rauhassa.


    • hetkinä

      ihminen katuu jopa omaa syntymäänsä.
      Silloinkin, kun koko elämä tuntuu menneen hukkaan, muistan lapseni ja olen iloinen siitä, että elämässäni on ainakin yksi hyvä ja oikea asa, nimittäin lapseni.
      Kannattaisi etsiä asioista valoisia puolia. Niitä on enemmän kuin pimeitä.

      • Siis miksi tästä aiheesta keskustellaan tällä palstalla nyt niin hanakasti? Eikö se ole aika luonnollista, että ihmisen elämään kuuluu hyviä ja huonoja päiviä. Ja kun on tarpeeksi pinna kireellä ja väsyttää, niin on taipuvainen ajattelemaan, että miksi perustin perheen sotkemaan elämääni. Mutta tuskin kukaan täysipäinen äiti katuisi niin tosissaan äitiyttään, että olisi valmis antamaan lapsensa pois! Eli se siitä katumisesta: tilapäisesti joo, pysyvästi en!

        Musta jotenkin tuntuu, että vielä nykyaikanakin elää joku ihmeellinen myytti siitä, että äidillä ei saa olla kiellettyjä tunteita ja joka päivä pitää kiittää luojaa kullanmuruista ja olla iloinen. Kyllä taitaa käydä elämä rankaksi, jos asettaa omalle psyykelleen noin kovat vaatimukset.


      • kuin annette28
        annette28 kirjoitti:

        Siis miksi tästä aiheesta keskustellaan tällä palstalla nyt niin hanakasti? Eikö se ole aika luonnollista, että ihmisen elämään kuuluu hyviä ja huonoja päiviä. Ja kun on tarpeeksi pinna kireellä ja väsyttää, niin on taipuvainen ajattelemaan, että miksi perustin perheen sotkemaan elämääni. Mutta tuskin kukaan täysipäinen äiti katuisi niin tosissaan äitiyttään, että olisi valmis antamaan lapsensa pois! Eli se siitä katumisesta: tilapäisesti joo, pysyvästi en!

        Musta jotenkin tuntuu, että vielä nykyaikanakin elää joku ihmeellinen myytti siitä, että äidillä ei saa olla kiellettyjä tunteita ja joka päivä pitää kiittää luojaa kullanmuruista ja olla iloinen. Kyllä taitaa käydä elämä rankaksi, jos asettaa omalle psyykelleen noin kovat vaatimukset.

        Minusta äitiyden mahdollisista negatiivisista puolista/tunteista pitää puhua ja on lupa puhua, mutta minusta ei voi niin mustavalkoisesti ajatella, että katuisi äitiyttä kokonaisuudessaan vaikka negatiivisia tunteita onkin..


      • hetkinä
        annette28 kirjoitti:

        Siis miksi tästä aiheesta keskustellaan tällä palstalla nyt niin hanakasti? Eikö se ole aika luonnollista, että ihmisen elämään kuuluu hyviä ja huonoja päiviä. Ja kun on tarpeeksi pinna kireellä ja väsyttää, niin on taipuvainen ajattelemaan, että miksi perustin perheen sotkemaan elämääni. Mutta tuskin kukaan täysipäinen äiti katuisi niin tosissaan äitiyttään, että olisi valmis antamaan lapsensa pois! Eli se siitä katumisesta: tilapäisesti joo, pysyvästi en!

        Musta jotenkin tuntuu, että vielä nykyaikanakin elää joku ihmeellinen myytti siitä, että äidillä ei saa olla kiellettyjä tunteita ja joka päivä pitää kiittää luojaa kullanmuruista ja olla iloinen. Kyllä taitaa käydä elämä rankaksi, jos asettaa omalle psyykelleen noin kovat vaatimukset.

        täällä saa vastata esitettyihin kysymyksiin?
        Minä kerroin, miltä minusta tuntuu, ja olen sitä mieltä, että minulla on yhtä suuri oikeus omiin tunteisiini kuin sinullakin.
        Psyykeni on kestänyt ihan hyvin, älä turhaan huolehdi. On minullakin joskus huonoja päiviä, mutta sellaisinakin päivinä, kun kaikki muu tuntuu epäonnistuvan, voin iloita lapsistani.
        Ei minua kukaan pakota kiittämään, mutta et sinä eikä kukaan muukaan pysty myöskään estämään minua tuntemasta suurta kiitollisuutta lapsistani. Elämäni olisi paljon tyhjempää ja tarkoituksettomampaa ilman heitä, vaikka he eivät sen ainoa sisältö olekaan. Olen saanut lapsieni ansiosta paljon energiaa ja luovuutta sekä oppinut monia asioita, joita voin hyödyntää esim. ammatissani ja muissa ihmissuhteissani.
        En ole vielä koskaan katunut sitä, että minulla on lapsia.


    • koskaan katunut

      äitiyttäni enkä miestäni, ihaninta maailmassa!

    • kristallie84

      En iki maailmassa kadu että olen äiti.
      Vaikka olenkin nuori ja 2 lapsen yh.Niin minulle lapset on se joka saa minut aina hyvälle tuulelle.
      Voiko olla mahtavampaa kun joku rakastaa sinua ja saat antaa rakkautta lapsiisi.
      Joten vastaus on EN!
      Voisin sanoa että minulla ei olisi "hyvää" elämää ilman noita taaperoita.

    • Olisin katunu raskaasti jos oisin menny tekemään abortin.
      Äitiys on enemmänkin elämäntehtävä ja mulle tärkein sellanen.
      Kun meikämuija mätänee mullassa tai on palanu kasaks tuhkaa niin geenit ne tänne jää porskuttaan :)

    • Aradiatar

      ..parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.

    • kemisti27

      Lapset on vieneet kaiken vapauteni!!Vaikka veisin ne tuhannen kilsan päähän mummolaan, niin tunneside on niin vahva etten kykene enään elämään!!!!!!!!!Jos vaan vois peruuttaa ajassa muutaman vuoden.

      Uskon että nämä jotka eivät muka kadu, eivät vaan kehtaa myöntää sitä muille EIVÄTKÄ välttämättä halua myöntää sitä edes itselleen!!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Häiriköinti

      Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as
      Ähtäri
      44
      2988
    2. Askanmäessä Huippu esitys

      Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna
      Puolanka
      23
      2884
    3. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      46
      2703
    4. Näin lähellä

      Se on näin 🤏 lähellä että heitän hanskat tiskiin sun kanssasi.
      Ikävä
      56
      2558
    5. Mä sanon tän suoraan.

      Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.
      Ikävä
      58
      2468
    6. Kerro jotakin hauskaa. :)

      Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)
      Ikävä
      48
      2460
    7. On olemassa tiettyjä sääntöjä!

      Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle
      Ikävä
      53
      2231
    8. Pohdinttavaksi

      No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      2138
    9. Mulla ei oo anteeksi pyydettävää

      Muista se! Mieheltä yhdelle naisellE
      Ikävä
      69
      2038
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      45
      2032
    Aihe