Suomen Gallup Oy?

Tein haastatteluja n. vuoden ajan. Kyse oli kotitalouksissa tapahtuvista tietokoneavusteisista mielipidekyselyistä. Tein joskus myös ihan paperihaastatteluja, siis raksi ruutuun menetelmällä. Haastattelut olivat vaihtelevan mittaisia, 15min - 1,5h ja niistä maksettiin kappalekorvaus (korvaus riippui haastattelun pituudesta).

Tykkäsin työstä kovasti, tietysti piti olla todella hienotunteinen kun tunki ihmisten koteihin iltaisin. Heillä saattoi olla rankka päivä töissä, sauna lämpiämässä, ruoka pöydässä jne. Mutta yleensä ihmiset kiittelivät jälkikäteen kovasti, että haastattelusta jäi heille hyvä mieli ja pitivät käytöksestäni. Joskus ihmisille annettiin pieni palkinto ajankäytöstään, esim. ässäarpa tai lehti.

Projekteja oli joka lähtöön, kaikki haastattelut olivat eri aiheista. Yleensä samaan haastatteluun mahtui monta eri aihepiiriä. Oli EU:sta, karamelleista, kiusaamisesta, oluesta, maaseudusta, homoista... Joistain näki selvästi että tilaaja oli joku markkinointifirma ja aika monesti asialla oli jokin valtion virasto. Tosin haastattalijoille ei kerrottu toimeksiantajia, nämä ovat siis vain omia päätelmiäni. Joskus näin myöhemmin uutisissa tekemäni haastattelun tulokset.

Työ oli tehtävä iltaisi ja viikonloppuisin, koska päivällä harvemmat ovat kotona. Käytännössä työ ajoittui klo 18 - 20.30 väliseen lyhyeen ajanjaksoon (patsi la-su). Tuntipalkaksi muodostui ihan ok summa, mutta ansioita rajoitti se ettei ehtinyt montaa haastattelua illassa tehdä. Lisäksi pe ja la illat eivät olleet suositeltavia haastatteluajankohtia johtuen suomalaisten alkoholinkäytöstä.

Suomen Gallup oli rehti työnantaja ja haastatteluja olisi kyllä saanut tehdä niin paljon kuin uskoi pystyvänsä. He myös joustivat, jos joskus ei kerennyt tehdä kaikkea. Oma työskentelyni loppui "oikean" työpaikan saantiin, siis kokopäiväisen vakituisen työpaikan. En olisi jaksanut enää vaeltaa iltaisin ja viikonloppuisin.

Mutta vaikka itse pidinkin työstä, niin olihan siinä se ikävä puolikin. Dead line hengittää niskaan, sinun on pakko saada juuri tietynikäinen tiettyä sukupuolta oleva ihminen haastateltavaksi, ja juuri silloin kukaan ei ole suostuvainen ja on pakkanen, viluttaa, pimeää ja koira yrittää purra eräänkin talon pihalla... Silloin tekisi mieli heittää läppäri lumihankeen ja itkeä.

Sellaisen huomasin, että haastattelujen saamiseen olisi suuri etu ollut ikä, siis lisää ikää. Luulen että vanhempi ihminen herättää luottamusta. Itse yritin korjata tätä ikäasiaa pukeutumalla mahdollisimman jäykästi ja asiallisesti jakkupukuihin.