Jep. Nyt se saatana sitten petti!!!
Huhhuh.Just kun oltiin vasta alottamassa yhteiselämää, muutettiin syksyllä yhteen.Tai siis se kanto kamansa tänne,voi vittu etten paremmin voi sanoa!
Mä olin odottanut muutaman vuoden, josko joskus löytäs kivan miehen, jonka kanssa haluaisi olla.Ja nyt tämä.
En tajua, on sekavaa.
Ei oo mies kotona just, mut kun tulee,mä otan sormuksen pois ja sanon että näkemiin.vittu.
Huhhuh.Just kun oltiin vasta alottamassa yhteiselämää, muutettiin syksyllä yhteen.Tai siis se kanto kamansa tänne,voi vittu etten paremmin voi sanoa!
Mä olin odottanut muutaman vuoden, josko joskus löytäs kivan miehen, jonka kanssa haluaisi olla.Ja nyt tämä.
En tajua, on sekavaa.
Ei oo mies kotona just, mut kun tulee,mä otan sormuksen pois ja sanon että näkemiin.vittu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En kyllä haluaisi olla vittu-sanaa viljelevän kumppani.
Kyllä säkin, "sormi pystyssä", viljelisit "vittu"- tai jotain muuta kirosanaa jos kumppanis pettäis! Et oo tainnu kokee sellasta! Siinä vaiheessa ei paljon välitä mitä suusta pääsee tai mitä VITTUA sitten tekeekin.
Olen vanha täti, tytöt hyvät! Miehet ovat pettäneet ja jättäneet ja samoin olen tehnyt heille. MUTTA: asiat pitää hoitaa tyylikkäästi. Siksikö että joku miehentapainen pettää, niin nainen päästelee suustaan mitä sattuu? Tehän olette ihan naurettavia.
Jos asia harmittaa/suututtaa/vallan tekee hulluksi, tyylikäs nainen vetäisee punakynsillään viitoset petturin naamaan ja pistää hänen kirppuiset kapineensa pihalle. Ja sitten iskuvaatteet ylle ja ei kun menoksi! Mutta että itketään ja hoetaan elinten nimiä!!!Missä on naisenergia???
vaikka naisenergiaa omaisikin,se valitettavasti kummasti hiipuu kun huomaa maailmansa romahtaneen.
Olin ehkä ankara petetylle. Ensimmäinen kerta koskee tietysti eniten.
Parikymmentä vuotta sitten ystävättäreni pyysi minut apuun, kun aviomies lähti toisen naisen matkaan. Ystävättärellä oli helmoissa 3-vuotias ja mahassa potki toinen. Lähtiessään mies jätti myös taakseen miljoonavelat yrityksestä ja perheen talosta. Muistan hyvin, ettei kyyneltäkään vuodatettu eikä ärräpäitä lausuttu, sillä ystävätär oli siihen kuulemma liian kauhuissaan ja järkyttynyt.
Viime kesänä tuo silloinen kolmivuotias meni naimisiin, syntymätön on aloittanut yliopisto-opinnot ja ystävättärellä on kukoistava OMA yritys ja uusi mies.
Mies ei ole naisen maailma, joten se ei hänen lähdettyään romahda. Suosittelen painamaan tämän mieleen.
Meitsi ei ole enää mikään teini, vaan voisi kyllä sanoa melko vanhaksi. Mutta kyllä multa ärräpäät lentelisi aikansa, ennen kuin jatkaisin eteenpäin elämääni.
Pari päivää tässä on saanut kaikenlaisissa olotiloissa tahkota.
Sinä, sormi pystyssä, onpa ihailtavaa, kuinka joku osaisi tyylikkäästi toimia tunnekuohuissa.
Ja en minäkään ole teini, mutta tunteet on kuitenkin tätä miestä kohtaan olleet. Joten miltäpä luulette pettämisen tuntuneen? Ei ole niin yksinkertaista, että "raapaistaan" punakynsillä jäljet ja iskuvaatteet päälle...Ei kyllä toimi mun kohdalla, että hakisin uutta k****ää lohduttamaan.(oksettavaa ja TYYLITÖNTÄ)
Niin, no kun mies sitten tuli kotiin, se ei tiennyt, että olin selvillä tästä pettämisestä.
Siinä se istu sohvalla h.moilasena kun otin sormuksen pois sormesta...yritti kieltää, mutta kaipa sille selvisi,että on turha valehdella.
Kun olin sen pihalle pistänyt ja parhaan ystäväni hälyttänyt hätiin, niin puhelin rupes soimaan ja tekstiviestiä tuli ennätysmäärä.
Ei halua menettää mua.Just,oisko kannattanut miettiä aiemmin.Toivottavasti ei tänään ilmaannu työpaikalleni tms.
Olis mullakin tässä mietittävää, miten eteenpäin tollasen tempun jälkeen.
En jaksa sen itkemistä, kuinka häntä kaduttaa ja tekee mitä tahansa saadakseen meidän suhteen jälleen ennalleen.
Mistä sitä kovuutta saisi...
Kerta kaikkiaan tyylikäs tapa toimia. Ihailen!
Tässäkään tapauksessa mies ei ollut itkun arvoinen, mutta ymmärrän kyllä, että se kirpaisee kovastikin, kun kupla puhkeaa. Joutuu suremaan asiaa, jota ei ollut olemassakaan eli omien kuvitelmien romahtamista. Mies oli vain tavallinen petturi eikä rakastanut kuten se unelmien prinssi, jollaisia ei tietysti olekaan kuin satukirjoissa.