Tiedän: ex on ex on ex, mutta pitää silti kysyä teiltä mielipidettä, vaikkei menneitä pitäis kaivellakaan.
Lyhyesti: Asuimme kahdella eri paikkakunnalla, miehen aloitteesta aloimme suhteeseen, etenimme siinä vauhdilla, olimme rakastuneita, tulin raskaaksi, hän kosi, minä vastasin myöntävästi, myin asunnon ja annoin huonekalut pois, jätin työn, muutimme yhteen hänen luokseen ja saimme lapsen. Kuukausi lapsen syntymän jälkeen sain kuulla, että pettänyt koko ajan aina kun mahdollisuus!! Siis useita naisia mm. viikko kihlauksesta kaksi eri naista viikonlopun aikana. Myös 2 vko ennen synnytystä ja kk sen jälkeen. Kun sain tietää totuuden, pakkasin tavarat, otin vastasyntyneen lapseni ja menin ystävien ja sukulaisten luo. (Kun ei enää ollut kotia).
Mikä mua ihmetyttää on, että hän ei mielestään ole vastuussa pettämisestä, koska
a) hän on kuulemma ollut ahdistunut suhteesta (vaikka itse sitä eteenpäin veikin ja myöntää sen) ja purki mielestään ahdistustaan "häiriökäyttäytymällä" humalassa eli makaamalla muiden naisten kanssa.
b) puolessa parisuhteista petetään, "ei se niin ainutlaatuista ole"
c) pettäminen ei ole ollut valinta, vaan kertakaikkinen yllätys joka kerta kun se on tapahtunut. "Joka kerta olin aivan varma, ettei enää koskaan"
d) Minä olen kuulemma ollut lähtökohtaisesti hankala ihminen, ja hakeutunut muiden naisten syliin tunteakseen hyväksyntää (tämä nyt kun muut olleet myös pettyneitä häneen, koskaan aiemmin ei asiasta ole maininnut)
e) nyt diagnosoinut, että saattaisi olla myös seksiaddikti
Kun jäi kiinni ja lähdin, itki puhelimessä, että hänen elämänsä on pilalla (entä minä ja 1kk lapsi?), hänen maine on mennyt (kuulemma mun vika kun kerroin perheelle ja ystäville eron oikean syyn)
Lisäksi lupasi alkuun, että menee terapiaan, lakkaa juomasta ja käymästä baareissa. Nyt ne ei kuulemma olleetkaan lupauksia vaan suunnitelmia. (joo, muakin jo nauratti silloin kun tämän kuulin)
Eli hän on syyntakeeton ja uhri. Ja uskoo tähän 100 prosenttisesti.
Lisäksi paljon muuta varsin itsekeskeitä touhua:
Mm. pyysin, että oisin saanut asua hänen asunnossaan lapsen kanssa kunnes löydän oman asunnon, kun olin sinne lapselle kodin rakentanut. Vastaus: "Minun asunto, minun asuntolaina, minä asun". Niinpä herra asui ylhäisessä yksinäisyydessään pinnasängyn yms. lapsen tarvikkeiden keskellä, kun mä nukuin ystäväni työhuoneen lattialla patjalla vauvan kanssa. Ok - eihän hänellä oo velvollisuutta antaa kämppää pariksi viikkoa, mutta kohtuullista se ois ollut.
Mitä olette mieltä?
Lyhyesti: Asuimme kahdella eri paikkakunnalla, miehen aloitteesta aloimme suhteeseen, etenimme siinä vauhdilla, olimme rakastuneita, tulin raskaaksi, hän kosi, minä vastasin myöntävästi, myin asunnon ja annoin huonekalut pois, jätin työn, muutimme yhteen hänen luokseen ja saimme lapsen. Kuukausi lapsen syntymän jälkeen sain kuulla, että pettänyt koko ajan aina kun mahdollisuus!! Siis useita naisia mm. viikko kihlauksesta kaksi eri naista viikonlopun aikana. Myös 2 vko ennen synnytystä ja kk sen jälkeen. Kun sain tietää totuuden, pakkasin tavarat, otin vastasyntyneen lapseni ja menin ystävien ja sukulaisten luo. (Kun ei enää ollut kotia).
Mikä mua ihmetyttää on, että hän ei mielestään ole vastuussa pettämisestä, koska
a) hän on kuulemma ollut ahdistunut suhteesta (vaikka itse sitä eteenpäin veikin ja myöntää sen) ja purki mielestään ahdistustaan "häiriökäyttäytymällä" humalassa eli makaamalla muiden naisten kanssa.
b) puolessa parisuhteista petetään, "ei se niin ainutlaatuista ole"
c) pettäminen ei ole ollut valinta, vaan kertakaikkinen yllätys joka kerta kun se on tapahtunut. "Joka kerta olin aivan varma, ettei enää koskaan"
d) Minä olen kuulemma ollut lähtökohtaisesti hankala ihminen, ja hakeutunut muiden naisten syliin tunteakseen hyväksyntää (tämä nyt kun muut olleet myös pettyneitä häneen, koskaan aiemmin ei asiasta ole maininnut)
e) nyt diagnosoinut, että saattaisi olla myös seksiaddikti
Kun jäi kiinni ja lähdin, itki puhelimessä, että hänen elämänsä on pilalla (entä minä ja 1kk lapsi?), hänen maine on mennyt (kuulemma mun vika kun kerroin perheelle ja ystäville eron oikean syyn)
Lisäksi lupasi alkuun, että menee terapiaan, lakkaa juomasta ja käymästä baareissa. Nyt ne ei kuulemma olleetkaan lupauksia vaan suunnitelmia. (joo, muakin jo nauratti silloin kun tämän kuulin)
Eli hän on syyntakeeton ja uhri. Ja uskoo tähän 100 prosenttisesti.
Lisäksi paljon muuta varsin itsekeskeitä touhua:
Mm. pyysin, että oisin saanut asua hänen asunnossaan lapsen kanssa kunnes löydän oman asunnon, kun olin sinne lapselle kodin rakentanut. Vastaus: "Minun asunto, minun asuntolaina, minä asun". Niinpä herra asui ylhäisessä yksinäisyydessään pinnasängyn yms. lapsen tarvikkeiden keskellä, kun mä nukuin ystäväni työhuoneen lattialla patjalla vauvan kanssa. Ok - eihän hänellä oo velvollisuutta antaa kämppää pariksi viikkoa, mutta kohtuullista se ois ollut.
Mitä olette mieltä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi haluat tietää onko hän sekopää vai narsisti vai pelle vai mitä?
Oikeasti. Sillä ei ole mitään väliä. Parasta sinulle on se että hän on poissa ja pysyykin. Siihen ei tarvita luokittelulappusia.
Paska juttu, mutta tekeekö se miehestä narsistin? Jos saat varmuuden, että hän on narsisti, niin miten se vaikuttaa sinuun ja ajatuksiisi?
on, ettei tämä tieto muuta mitään suhtautumisessani häneen tai menneisyyteen. Minusta on vaan käsittämätöntä tämä toiminta paljastumisen jälkeen.
Totta on, että itsekin halusin suhdetta, lasta jne mutta toki mua johdettiin harhaan. No, se oli vaan taustaksi tälle asialle.
Lapsi on nyt ykkönen ja teen kaikkeni, että myös ex osallistuu ja saa olla vauvamme arjessa mukana. Toki huolestuttaa se, jos tämä nyt koettu itsekeskeisyys ulottuu lapseenkin. Välillä nimittäin tapaamisia on peruttu sählyn jne jne vuoksi. Voihan olla, että on vaan keskenkasvuinen perheenisäksi, mutta mä oon ystäväpiirissä ja jopa hänen sukulaisiltaan kuullut tätä narsisti-diagnoosia niin ajattelin kysäistä. Kai se sitten heijastuisi elämässä kaikkeen. Toki on selvää, että ihmiset tällaisen käytöksen jälkeen helposti leimaa ja tuomitsee joka tapauksessa ja haluaa "mustata". Mulle ihan sama miäksi teki ja mitä, kunhan lapseen syntyis terve suhde.
tarttuva tauti et ulottuminen siin mielessä on aiheeton - geneettisistä yhteyksistä en tiiä, mut niit on paha rukata perästä. Tapaamiset itsessään voi toki hoitua aikas hankalasti ja siihen ei auta edes oikeus - kun se on lapsen oikeus tavata, mut ei miehen velvollisuus.
diagnoosia ei tee ammatti-ihminenkään aivan heppoisin perustein - eikä ainakaan kenenkään toisen kirjoituksen. Ja minusta omat, kavereiden, s24:n lukijoiden analyysit on aivan yhtä tyhjän kanssa. Se ei auta eteenpäin menoa - eikä juuri muutenkaan. Vertaisryhmää voipi toki kokeilla jos tuntee sen itseään auttavan, mutta mitään viimeistä vastausta ei sieltäkään löydy.
http://www.suhdesoppa.fi/narsismi/tunnista-narsisti/
Tosi hyviä pointteja ja yks toinen artikkeli, jossa neuvotaan irtaantumisesta. Hyvä linkki! Toki kaikissa meissä on itsekeskeisiä piirteitä, mutta hänen tapauksessaan ne on menneet jo sovinnaisuuden rajan yli kauan sitten. Onko se sitten ihan luonteenpiirre vaiko epäkypsyyttä, josta kasvaa eroon, en osaa sanoa. Olipa hän narsisti tai ei, niin ohjeita voi varmaan soveltaa tässäkin tapauksessa.
En mä halua ajatella, että oon uhri omassa elämässäni, jos ajattelette mun sitä tällä viestillä hakevan. Onhan mun elämä minunkin valintojeni tulos mutta toki mua johdettiin harhaan aika tavalla. Ja mikä mua ihmetyttää ja on pointti, on tämä hänen reagointinsa kun kaikki räjähti käsiin. Ei niinkään ehkä itse pettäminen vaan asian käsittely ja kuinka on syytön kaikkeen.
Onneksi oon saanut puhuttua asiasta ystävien ja rakkaiden kanssa ja siksi päässyt hyvin elämässä eteenpäin. Hän taas ei sitä käsittele, vaan viimeksi pari päivää sitten syytti mua elämänsä pilaamisesta. No, toivottavasti hänkin päästää irti katkeruudestaa ettei tätä jatku ikuisuuksiin. Välillä itkee ja myöntää, etten mä oo tehnyt mitään väärää ja kohta taas yrittää ottaa yliotetta musta, syyttää kaikesta ja välillä antaa tuta epäsuorasti lapsenkin kautta. :(
Vaikuttaa hankalalta mieheltä, mutta jos hän on psykopaatti, niin sillehän ei mitään voi. Hän ei siis vaikuta ottavan toisia mitenkään huomioon, ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan eikä omasta mielestään ole vastuussa mistään omista virheistäkään, vaan joko vähättelee asiaa tai yrittää pistää ne muiden syyksi. (joka on niille tyypillistä).
Tietysti voit miettiä sitäkin, että olisiko noin päässyt käymään, jos olisit ajatellut hiukka järjelläkin, etkä vain tunteidesi ohjaamana antanut palaa täysillä päin mäntyä.
Psykopaatit ovat yleensä taitavia manipuloijia ja älykkäitä ihmisiä, mutta ehkä sinun miehesi on poikkeus, sillä eihän tuota soopaa kukaan voi uskoa. Kuitenkin psykopaatti yleensä pärjaa aika mukavasti valehtelemalla, palkitsemalla niitä jotka juttujaan uskovat ja kostamalla niille, jotka vastustavat tai eivät usko ja tottele häntä.
narsistilta tuolla perusteella. Itsekeskeisyyttä löytyy mieheltä paljon, ei mitenkään vakavaa.
En tosin tunne sinun luonteenlaatuasi.
Mikäli narsisti, hän yrittäisi kaiken näyttämään siltä, että tapahtumien syyt on sinussa ja sinä uskot lopulta.
Enemmän vaikuttaa siltä, että sinä olit miehelle alustalle nostama Madonna, jonka kanssa ei voi harrastaa sellaista seksiä mitä noiden suhteen ulkopuolisien naisten kanssa voi suorittaa.
Mikäli mies oli mukana synnytyksessä, monen miehen seksihalut vaimoaan kohtaan laimenevat.
Johtuen synnytyksen aiheuttamasta traumasta.
Enemmän mies tuntuu pakenevan vastuutaan syyttämällä sinua.
Mikäli narsisti, hän olisi sallinut sinun ja lapsen asuvan luonaan.
Koska siinä olisi viimeiset ajat, jolloin hänen olisi ollut mahdollisuus puhua sinut ympäri ja jäämään luokseen.
Joo, eihän noi ole tosiaan mitään kovin älykkäitä perusteluita häneltä. Oikeassa olet.
Välillä on olevinaan todella kiltti ja huomaavainen mm. kukkia, hierontalahjakortti, pieniä lahjoja kun hakee poikaa yms. Kertoo kuinka kaunis olen jne jne, En tiedä olenko katkera, kun suhtaudun vähän epäillen noihin lahjuksiin... Voihan olla, että yrittää jotenkin hyvittää tekojaan. Tai sitten yrittää saada mua leppymään ja ottamaan takaisin.
Hän voi olla psykopaatti, niitä kuitenkin on jopa 2% miespuolisista ihmisistä, eli käytännässä yksi joka viidestäkymmenestä. Naisissakin on psykopaatteja, joskin vähemmän. En tietenkään mene sanomaan, että miehesi on psykopaatti. Asiantuntijoidenkin on hankala selvittää sellaista.
http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/kehityspsykologia.htm
vaikutelman narsismista, kun huomioidaan ettei tunne syyllisyyttä teoilleen.
PELIMIES!
Itte sen valitsit...
..sanon lyhyesti: tosi sairas mies!! Tuollaisena pysyy aina, todennäköisesti!!