Moikka kaikki.
Kertokaapas minulle miten yleistä muilla on parisuhteessa henkinenväkivalta.
Itse olen siis mies ja ihan loppu tähän tilanteeseen jossa toinen kokoajan käyttää henkistäväkivaltaa, vai miksi sitä pitää kutsuakkaan.
Olen ja teen mitä vaan niin aina saa kuulla haukut ja miten huono isä olen. Esim. kuten tänään ostettiin tytölle fillari, joka oli juuri hänen mieleen josta oli todella tyytyväinen ... piti vaimon haukkua kaikkien kuullen että mitä sinä nyt 3-vaihteisen pyörän hänelle ostit!
En tajua.. onko muilla parisuhteessa kotosalla henkilöitä jossa on henkistäväkivaltaa, vai olenko vain ainoa. Toinen kokoajan mollaaa, vaikka teen kaikkea, yhtään kiitosta ei koskaan tule vaan pelkästää haukkuja!
Halusin vain sanoa että ei ole elämä tällä hetkellä kiva, vaikka yrittää kaikkensa niin kokoajan lyödään...kokoajan.
tsemppii kaikille...meille ja myös teille "väkivalla" uhreille..
.t
Kertokaapas minulle miten yleistä muilla on parisuhteessa henkinenväkivalta.
Itse olen siis mies ja ihan loppu tähän tilanteeseen jossa toinen kokoajan käyttää henkistäväkivaltaa, vai miksi sitä pitää kutsuakkaan.
Olen ja teen mitä vaan niin aina saa kuulla haukut ja miten huono isä olen. Esim. kuten tänään ostettiin tytölle fillari, joka oli juuri hänen mieleen josta oli todella tyytyväinen ... piti vaimon haukkua kaikkien kuullen että mitä sinä nyt 3-vaihteisen pyörän hänelle ostit!
En tajua.. onko muilla parisuhteessa kotosalla henkilöitä jossa on henkistäväkivaltaa, vai olenko vain ainoa. Toinen kokoajan mollaaa, vaikka teen kaikkea, yhtään kiitosta ei koskaan tule vaan pelkästää haukkuja!
Halusin vain sanoa että ei ole elämä tällä hetkellä kiva, vaikka yrittää kaikkensa niin kokoajan lyödään...kokoajan.
tsemppii kaikille...meille ja myös teille "väkivalla" uhreille..
.t
Vastaukset 13
Vanhimmat
lainausmerkkejä sanassa väkivalta.
Henkinen väkivalta on väkivaltaa siinä, missä lyöminenkin. Voi aiheuttaa jopa pahempaa jälkeä kuin nyrkit.
Otapa asia puheeksi vaimosi kanssa. Kerro miltä tuollainen tuntuu sinusta. Ehkä hän saa siitä uuden aiheen sinua mollatakseen, mutta kerro kuitenkin.
Kannattaa keskustella myös jonkun ammattilaisen kanssa. Hän auttaa sinua näkemään tilanteesi ja osaa neuvoa, kuinka sinun kannattaa toimia. Soita vaikka johonkin auttavaan puhelimeen, jos se tuntuu helpommalta.
Minun exäni käytti myös henkistä väkivaltaa. En osannut tehdä mitään oikein. Olin huono äiti ja ulkonäöstänikin löytyi huomauteltavaa.
Lisäksi hän oli sairaaloisen mustasukkainen vainoharhaisuuteen saakka. En voinut käydä missään, kun olin muka aina miesten kanssa.
En halua edes muistella niitä aikoja enkä kyllä muistakaan siitä juuri mitään. Paha olo oli niin valtava, että kaikki on painunut jonnekin alitajuntaan.
Meillä tuli kuvioihin myös lievää ruumiillista väkivaltaa ja se oli sen suhteen loppu. En halunnut jäädä katsomaan, miten pitkälle asiat menee.
Puhu vaimosi kanssa ja hae itsellesi apua. Ei sinun tarvitse suostua kynnysmatoksi.
Oli niin tuttua tuo "ostettiin tytölle fillari".
Ostin myös aikoinaan sellaisen fillarin minkä tyttö halusi, ja sain myös siitäkin haukut.
Nyt kun olemme asuneet parivuotta eri osoitteessa, niin näyttää siltä että tämäkin ratkaisu ei ole "naisen" mieleen. Mutta kyllä minun, vaikka hieman maksaakin,....
Sinuna kokeilisin antaa hänelle omaa lääkettään.Juu,juu tiedetään ettei kannattais lähteä kostamaan samalla mitalla,mutta tuollaisessa tapauksessa se voisi akkasi herättää katsomaan ja tuntemaan miltä mollaus tuntuu.
Luulen ettei luontosi kovin helposti antais periksi soveltaa tätä mallia mutta ei sen kovin isoa tartte ollakaan,pieniä nälväisyjä vaan.
Olen melkoisen varma että akkasi sanoo jossain vaiheessa tuohtuneena sinulle:kuinka sä kehtaat sanoa mulle noin?
Silloin voit vaan sanoa että iteppähän opetit,kiitos vaan!
Luulisin että mollaukset loppuu jossain vaiheessa kun saa maistaa omaa lääkettään.
Sinä olet kuitenkin fiksumpi kuin hän joten uskon että jos kokeilet tätä mallia pidät sanomisesi myöskin aisoissa niin ettei homma karkaa lapasesta ja alatte tappelemaan kuin pahaiset rakit....Vaikkakin kunnon rähinä voisi myöskin tehdä terää ja puhdistaa ilmaa.
tsemiä vaan!
Sika huonoja neuvoja jakelet täällä. Häpeäisit.
Onko "väkivalta" sitä mikä aiheuttaa mm. "veren vuotoa", "mustelmia" ja välillä "kuoleman"?
siinä pyöräasiassa? Fiksua olis ollut! Molempien huoltajien asia on päättää millainen todellakin ostetaan. EIKÄ VAIN TOISEN YKSIN. Vaimosikin voi väittää että sinä harjoitat henkistä väkivaltaa kun kävelet hänestä yli mennen tullen!
Opettele kommunikoimaan.
Olen miettinyt, että mitä eroa oikestaan on sillä, että joku käyttäytyy toista kohtaan vittumaisesti ja sitten tällä, mitä kutsutaan henkiseksi väkivallaksi.
Onko vittumainen tai karkea käytös samaa kuin henkinen väkivalta?
Naiset tuntuvat kokevan monet sellaiset asiat henkiseksi väkivallaksi ja alistamiseksi, joita useimmat miehet eivät sellaisina pitäisi.
Henkisen väkivallan ohessa tämä "alistaminen" on toinen mielenkiintoinen termi. Mitä eroa on sillä, että yrittää sanallisesti alistaa toista ja sillä, että alistaa (käyttämättä kuitenkaan mitään fyysisiä pakkokeinoja)? Mikä on alistujan oma vastuu alistumisestaan?
Vittumaisuus on melkein luonteenpiirre, käytöstapa. Se on sitä, että henkilöllä on huono päivä ja hän heittäytyy "kersaksi". Tämä on tavoitteetonta toisen ihmisen suhteen, se on vain purkautumista vihaisena. Vittumainen on ilkeä melkein kenelle tahansa.
Henkinen väkivalta on sitä, että tuota vittumaisuutta, ilkeyttä, röyhkeyttä, pirullisuutta, kovaäänisyyttä, huutoa, pahasti sanomista käytetään jatkuvasti siinä tarkoituksessa että saa toisen murtumaan. Tai että saa tahtonsa läpi. Henkisessä väkivallassa tekijän tavoite ei ole ainoastaan oman pahan mielen purkaminen tai vittumaisesti sanominen purkautumistarkoituksessa, vaan siinä tavoitellaan vähitellen yliotetta toisesta henkilöstä.
Tavallaan kontrasti erottaa - jos annat perushuolellisen ihmisen tuntea ettei hänestä ole muuhun kuin roskia korjaamaan, hellittelymielessä nimittelet häntä scumbagiksi, jatkuvasti kerrot hänelle, mitä vikaa hänessä on. Aina vihaisena etsit hänen virheensä ja alat puuttua niihin. Et koskaan kiitä, kannusta, rohkaise, et osoita olevasi tyytyväinen toiseen. Kertatoisensa jälkeen pyörität samat teesit: "Sinussa on sitä ja sitä vikaa", "Miksi teit näin?", "Eikö sulle jo sanottu...", "Susta ei tule mitään..." Ja pyörität näitä, vaikka toinen ei ole tehnyt mitään. Huudat siitä, että kylpytakkisi on viikattu väärin päin vuoteelle sinua odottamaan. Huudat kun puolisosi ei anna sinulle tuhatta euroa uusiin laitehankintoihin. Käyt rähisemään hänelle syyttä.
Sanallisesti voi yrittää alistaa niin monella tapaa - väittelyssä osoitat ylemmyyden tunnetta. Väheksyt hänen mielipiteitään. Jos hän sanoo seurassa jotain, väheksyt sitä julkisesti tai jätät "kuulematta". Tai suoranaisesti kerrot, mitä hän sanoi/lausui väärin, mikä ajatusvirhe hänen teoriassaan on, miksi se on kelvoton. Naurat päälle. Tukit hänen suunsa häpeällä.
Alistujalla on tietty vastuu alistumisestaan. Mutta henkinen väkivalta mielestäni paljastuu vasta ajan kanssa. Olet todennäköisesti solminut jo vakavan tunnesuhteen toiseen kun hän vasta paljastaa nahkansa. Ja se on raskasta - aina asettua puolustukannalle. Se on raskasta yrittää saada toinen tajuamaan kuinka paljon se satuttaa aina joutua syylliseksi.
Ja se joka henkistä väkivaltaa käyttää - hän harvoin piittaa. Menee vuosia ennenkuin puolustusviestisi menee perille, jos sittenkään.
Ja henkisen väkivallantekijän katumus on hetkellinen. Hän unohtaa sen siihen, kunnes hänellä seuraavan kerran on "paha mieli" ja hän tarvitsee "syyllistä". Ja se voi olla mistä vain - hän huutaa sinulle siitä ettet kertonut, että metrot ovat muuttaneet aikataulujaan ja menevät nyt 2 minuuttia myöhemmin.
Ja sitten, hän oppii hitaasti. Ja miettii, että sinä olet vain turhan herkkänahkainen. Tai sitten hän sanoo: "Kun mulla ei ole ketään muuta kenelle voisin tällä tavoin."
Se on mielenkiintoinen kysymys, mikä on aikuisen rakastavan ihmisen vastuu toisesta tai itsestään kun toisen käytös muuttuu julmemmaksi. Uskon, että henkisellä väkivallalla on pitkät perinteet. Se on hiipinyt hiljaa mukaan joidenkin sukujen käytökseen. Sitä on vaikea tunnustaa. Kukin taplaa sitten tyylillään - jotkut jättävät julmurin, jotkut alistuvat lopullisesti, jotkut sairastuvat, jotkut saavat viestinsä kuulumaan.
Näinhän se menee.
Odotan vain mielenkiinnolla, mitä aito Turo tähän kommentoi.
Läheskaikki suomalaiset naiset ovat tuollaisia henkisesti sairaita
Asiahan on niin että ennen polkupyörän ostoa neuvotellaan molempien vanhempien kesken millainen pyörä olisi sopiva juniorille. Myös lasta toki kuunnellaan. Näin vältytään jälkikäteen erimielisyyksiltä ja riidoilta!
Olen kyllä muutenkin sitä mieltä että kyllä liiton pitää kestää kärkevämmätkin kommentit. Ei kukaan voi koko ajan ajatella mikä on mahdollisimman kohteliasta. Huonoja päiviäkin on you know!
Tämä sitten leimataan henkiseksi väkivallaksi. Nössöt miehet :) Koittakaa ryhdistäytyä!!
Jos kaikki ihmiset sun ympärillä on sairaita niin kantsiiko vetää se johtopäätös et sä oot terve vai..?
Voihan sitä tenavalla olla kaksi fillaria. Isällä on oikeus äidin kannasta riippumatta ostaa lapselleen lahjaksi pyörä. Mitä siitä jos sellainen on jo ennestään? Jos perheellä on mökki niin toisen voi viedä sinne.